Pähkinänkuori

Kovakalvo muodostaa viisi kuudesosaa silmän ympärysmitasta. Etuosassa kovakalvo liittyy sarveiskalvoon. Sen kaarevuussäde on keskimäärin loivempi kuin sarveiskalvon kaarevuussäde, siksi liittymäalue eli limbus on hieman uurteinen. Suorat silmälihakset kiinnittyvät kovakalvon etuosivuosaan. Näköhermon säikeet lävistävät kovakalvon sen seulamaisessa takaosassa (lamina cribrosa). Tämä osa kovakalvoa on heikompi kuin muut osat, ja jos silmänpaine on pitempään korkea seulamainen osa painuu taaksepäin. Vinot silmälihakset kiinnittyvät kovakalvon takasivuosaan.

Mikroskooppisesti kovakalvo koostuu satunnaisesti järjestyneistä kollageenikerroksista. Niiden välissä on fibroblasteja ja melanosyyttejä.

Kovakalvolla itsellään on niukka verenkierto ja hermotus, mutta sen läpi kulkevat kaikki silmän sisään suonikalvostoon menevät siliaarihermot ja siliaarivaltimot sekä sieltä tulevat pyörrelaskimot. Näitä kovakalvokanavia myöten silmänsisäiset kasvaimet voivat kulkeutua silmän ulkopinnalle. Kovakalvossa ei ole lainkaan imusuonia, kuten ei muussakaan silmämunassa.

Kovakalvoa verhoaa sen pintakudos, episkleera (episclera), joka on vähemmän tiivistä ja verisuonittuneempaa sidekudosta, joka kiinnittyy löyhästi kovakalvoon ja silmää ympäröivään sidekudokseen. Tämä sallii silmämunan pyöriä suhteellisen vapaasti silmäkuopassa. Episkleeran verisuonet eivät kuitenkaan liiku kovakalvon pinnalla, toisin kuin sidekalvon verisuonet.

Värikalvo Detaljit


Opetuksen kehittämisen laatumiljoonaprojekti
Työryhmä: Tero Kivelä, Paula Summanen, Eija Vesti
© 1999 HY Silmätautien klinikka