Pähkinänkuori

Kahdestatoista aivohermosta peräti kuusi osallistuu läheisesti silmän tai sen apuelinten toimintaan:

  1. Näköhermo (nervus opticus), I aivohermo, on silmän toiminnan kannalta luonnollisesti tärkein. Se välittää näköaistimukset näköratoja (tractus opticus)pitkin näköaivokuorelle.

  2. Silmän liikehermo (nervus oculomotorius), III aivohermo, on puhtaasti silmän toimintaan liittyvä aivohermo. Se hermottaa neljää silmänliikuttajalihasta:

    1. silmää ylöspäin kääntävää yläsuoraa lihasta (m. r. superiori)
    2. silmää alaspäin kääntävää alasuoraa lihasta (m. r. inferior)
    3. silmää sisäänpäin kääntävää sisäsuoraa lihasta (m. r. medialis) sekä
    4. silmää sisään ja ylöspäin kääntävää alavinoa lihasta (m. obliqus inferior).

    Lisäksi okulomotoriushermo hermottaa yläluomen kohottajalihasta (m. levator palpebrae superior).

    Täydellinen okulomotoriuspareesi ei välttämättä aiheuta kaksoiskuvia siksi, että samanpuoleisen yläluomen riippuminen (ptosis) estää karsastavalla silmällä katselemisen. Ptoosin vaikeusaste voi vaihdella, koska yläluomen kohottajalihas toipuu pareesista helpoimmin ja nopeimmin.

    Kliiniseltä kannalta on tärkeää muistaa, että parasympaattiset säikeet tulevat silmään okulomotoriushermon mukana sen pinnalla. Jos okulomotoriushermon halvaukseen (paresis) liittyy sen pinnalla kulkevien parasympatikussäikeiden vaurio, mistä selkein merkki on laaja ja valolle reagoimaton mustuainen, on halvauksen syynä pidettävä hermoa ulkoa päin painavaa verisuonipullistumaa (aneurysma) tai kasvainta kunnes toisin on osoitettu. Okulomotoriushermon toimintaa sisältäpäin vaurioittava tauti, kuten verenkiertohäiriö, ei yleensä vaikuta pinnallisten parasympatikussäikeiden toimintaan. Silloin okulomotoriuspareesiin ei liity laajaa mustuaista, vaan mustuaiset ovat saman kokoiset ja reagoivat normaalisti valolle.

  3. Telahermo (nervus trochlearis), IV aivohermo, on myös puhdas silmän liikehermo. Se hermottaa silmää sisään- ja alaspäin kääntävää ylävinoa silmälihasta (m. obliqus superior).

    Telahermon halvauksen syy on useimmiten vamma, erityisesti päähän kohdistunut isku. Hyvin yleinen trokleaaripareesin syy on synnynnäinen vamma. Harvoin halvauksen syynä on verenkiertohäiriö (erityisesti mononeuropatia diabeetikoilla) tai kasvain. Telahermon halvausta voi olla vaikea huomata, koska se vaikuttaa eniten silmän kiertoliikkeeseen ja silmät näyttävät olevan varsin suorassa. Tarkkaan tutkittaessa huomiota kuitenkin kiinnittää se, että potilas pitää päätään hieman kalleellan terveen silmän puolelle vähentääkseen kahtena näkemistä.

    Telahermon toimintahäiriön voi todeta - paitsi tutkimalla silmän liikkeet - myös tekemällä Bielschowskyn kokeen. Kun potilaan päätä kallistaa vauriopuolelle, halvaantunut silmä alkaa karsastaa ylöspäin.

  4. Kolmoishermo (nervus trigeminus), V aivohermo, on silmän tuntoaistista vastaava aivo. Nimensä mukaisesti sillä on kolme haaraa:

    1. silmähaara (ramus ophthalmicus), joka välittää sarveiskalvon, sidekalvo, yläluomen, otsan ja nenän tyven tuntoaistimukset. Sen päätehaara, nasosiliaarihermo (n. nasociliaris) päätyy paitsi nenän iholle myös silmän sädekehään pitkiä siliaarihermoja (nn. ciliares longi) myöten.
    2. yläleukahaara (ramus maxillaris), joka välittää mm. alaluomen tuntoaistimukset.
    3. alaleukahaara (ramus mandibularis).
    Silmän sympaattinen hermotus saapuu kolmoishermon päätehaarojen, pitkien siliaarihermojen (nn. ciliares longi) mukana. Mikäli silmän sympaattisessa toiminnassa on vaurio, on siitä näkyvin oire valolle pieni mutta valolle reagoiva mustuainen (miosis), johon liittyy samanpuoleinen lievä riippuluomi (ptosis) ptoosi. Tilaa kutsutaan Hornerin oireyhtymäksi.

  5. Loitontajahermo (nervus abducens), V aivohermo, on jälleen puhdas silmän liikehermo. Se hermottaa silmää ulospäin kääntävää ulkosuoraa silmälihasta (m. r. lateralis).

    Loitontajahermon halvaus on helppo todeta: silmä on kääntynyt sisäänpäin, eikä se käänny ulospäin yli keskiviivan. Abdukenspareesi on yleisin silmälihashalvaus johtuen osittain siitä, että se kulkee pitkän matkan kallonpohjaa myöten. Sitä voivat vaurioittaa vammat, kasvaimet ja verenkiertohäiriö. Viimeksi mainittu on melko yleinen diabeetikoilla ja verenpainetautia sairastaville. Loitontajahermon tai -hermojen halvauksen syy voi olla myös kohonnut kallonsisäinen paine.

  6. Kasvohermo (nervus facialis), hermottaa silmää ympäröiviä kasvolihaksia, mm. otsalihasta (m. frontalis) ja voimakasta rengasmaista silmäluomien sulkijalihasta (m. orbicularis).

    Kasvohermohalvauksen näkyvin merkki silmälääkärin kannalta on alaluomen reunan kääntyminen alas ja ulospäin (ektropion). Potilas ei saa suljettua halvautuneita silmäluomiaan ja yöllä nukkuessa sarveiskalvo saattaa jäädä osittain paljaaksi, jolloin sarveiskalvon alaosaan voi syntyä kuivumisen vuoksi haavauma.

    DiaesitysPoikkeavia löydöksiä

    JAVA Diaesityksen katseleminen vaatii toimivan JAVA-tulkin. Selailinohjelmasi tulkki on kytketty pois päältä. Se täytyy käynnistää uudelleen.


Opetuksen kehittämisen laatumiljoonaprojekti
Työryhmä: Tero Kivelä, Paula Summanen, Eija Vesti
© 1999 HY Silmätautien klinikka