Kumpulan kampus

Avaruustutkimushankkeiden vyöry Kumpulaan

EU:n 7. puiteohjelman avaruustutkimukseen suunnatussa haussa vuonna 2009 oli jaossa 114 miljoonaa euroa, josta noin 8 miljoonaa päätyi Suomeen. Tästä noin puolet eli 4 miljoonaa tuli Kumpulan avaruuskeskukseen, joka on Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöorganisaatio avaruustutkimusta varten.

Suomalaisten tutkijoiden saama osuus rahoituksesta on maamme väestö- tai rahoitusosuuteen suhteutettuna EU:n suurin. Yhdeksästä hankkeesta viittä johdetaan Kumpulan avaruuskeskuksesta. Koska rahoituspäätökset tehtiin tieteellisten ansioiden perusteella, tulos kertoo siitä, että suomalainen avaruustutkimus on hyvin korkeatasoista.

Rahoitusta avaruusmatkailuun ja avaruussään tutkimiseen

Kolmessa vuoden 2009 hausta rahoitusta saaneessa hankkeessa kehitetään uutta tekniikkaa avaruusmatkailun ja avaruuteen sijoitettujen mittalaitteiden käyttöön.

ESAIL-projektissa rakennetaan sähköpurjeen tarvitsemaa ohutta sähköä johtavaa liekaa sekä komponentteja, joiden avulla lieat avaruudessa levitetään purjeeksi. Sähköpurje on Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2006 tehty keksintö, jonka avulla avaruudessa voidaan liikkua ilman polttoainetta Auringosta virtaavien hiukkasten eli aurinkotuulen työntöä hyväksi käyttäen.

E-SQUID kehittää röntgen- ja infrapunailmaisimiin nykyistä herkempiä ja paremman kuvantarkkuuden mahdollistavia suprajohtavia signaalinvahvistimia. Esimerkiksi tutkimussatelliiteissa niillä voidaan havaita nuoren maailmankaikkeuden kaukaisten kohteiden himmeää säteilyä.

RITD tuo Mars-tutkimuksen tekniikkaa takaisin Maahan: Mars-luotaimeen kehitetty auki puhaltuva lämpökilpi ja pieni jarruvarjo muunnetaan Maan paksummassa ilmakehässä käyttöön sopiviksi. Näiden kevyiden rakenteiden avulla voidaan edullisesti palauttaa tavaraa Maahan kiertoradalta.

Avaruussäällä tarkoitetaan pääasiassa Auringon hiukkaspurkauksista ja muista aktiivisista ilmiöistä johtuvia sähkömagneettisia ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa säteilyriskin tai häiriöitä teknisiin järjestelmiin. Tähän aihepiiriin liittyy kaksi hanketta Kumpulan tiedekampuksella. EURISGIC kartoittaa, kuinka suuren riskin avaruussääilmiöiden synnyttämät häiriövirrat muodostavat Euroopan sähköverkolle.

SPACECAST tutkii, miten avaruussäähäiriöiden yhteydessä esiintyvät suurienergiaiset hiukkaset saavat vaarallisen suuret energiansa. Tiedon avulla voidaan auttaa avaruuslentäjiä ja satelliitteja suojautumaan hiukkasryöpyiltä.

Avaruustutkimuksessa havaintoaineistojen moninaisuus on jo usein tiedon niukkuutta suurempi ongelma. Eri satelliittien ja maanpintahavaintoverkkojen tuottamat mittausdatat ovat hajallaan ympäri maailmaa erilaisten saantikäytäntöjen takana. Peräti neljä nyt alkavaa hanketta tähtää tutkimuksen tehostamiseen keräämällä yhdelle Internet-palvelimelle kattavan kokoelman yhteen aineistoa eri lähteistä. Aineistot ovat kaikkien tutkijoiden vapaasti hyödynnettävissä helppokäyttöisen www-liittymän kautta. Havaintoaineistojen lisäksi palvelimilla tarjotaan täydentävää aineistoa, kuten simulaatioita, analyysiohjelmistoja ja mielenkiintoisten ajanjaksojen luetteloita.

Näiden virtuaaliobservatorioiksikin kutsuttujen aineistopankkien aihepiirit ovat:
CryoLand: pohjoisen pallonpuoliskon lumi- ja jääpeite
ECLAT: Maan magneettikehä ja siihen liittyen mm. revontuli-ilmiöt
IMPEx: aurinkokunnan planeetat ja muut kohteet
SEPServer: Auringon hiukkaspurkaukset ja niiden tuottamat suurienergiaiset hiukkaset.

Kumpulan avaruuskeskusta johtaa professori Hannu Koskinen Helsingin yliopiston fysiikan laitoksesta.