TVT-STRATEGIA VUOSIKSI 2003-2006

Johdanto

Tässä esityksessä kuvataan Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön strategia vuosille 2003-2006. Strategiassa on pyritty käsittelemään TVT:tä kokonaisuutena ja huomioimaan opetuskäytön ohella myös hallintoon ja tutkimukseen liittyvät osa-alueet.

Strategian lähtökohtana on laitokseen kuuluvien oppiaineiden (arkeologia, folkloristiikka, kansatiede sekä monitieteiset opintokokonaisuudet merihistoria ja museologia) TVT-käytön nykytilanteen analysointi. Sen perusteella voidaan hahmottaa sekä lisähuomiota vaativat ongelma-alueet että myös se erikoisosaamisen kenttä, jota edelleenkin halutaan kehittää osana laitoksen tutkimus- ja opetustoimintaa. Laitoksen TVT-strategiassa on otettu huomioon yliopiston yleiset, Helsingin yliopiston Virtuaaliyliopistostrategia vuosille 2003-2006 –esityksessä julkaistut tavoitteet sekä Humanistisen tiedekunnan TVT:n käyttöön liittyvät painopistealueet.

Laitoksen TVT-strategiatyöstä vastaavat multimediaohjausryhmä yhdessä laitoksen johtoryhmän kanssa.

Nykytilan arviointi

TVT:n käyttö opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa

Kulttuurien tutkimuksen laitoksen ominaispiirteitä tieto- ja viestintätekniikan käytön kannalta ovat
· Kenttädokumentointimenetelmien asema sekä tutkimuksessa että opetuksessa: esim. arkeologiassa kaivausaineistojen digitaaliset dokumentointimenetelmät (valokuvaus, kartoitus, löytötietokannat), folkloristiikassa ja kansatieteessä perinneaineistojen digitaaliset tallennusmenetelmät (valo- ja videokuvaus, haastattelujen äänitallenteet)
· (Audio)visuaalisten aineistojen käsittelyn keskeisyys (videoeditointi, äänitallenteet, valo- ja digitaalikuvien käsittely; hypermediasovellusten tuottaminen)
· Paikkatietoaineistojen käsittelyn keskeisyys (arkeologiassa kartoitustoimi, GIS)
· laajat aineistot; digitaalisten aineistojen arkistointiin liittyvät kysymykset

Vuonna 1998 perustetun Kulttuurien tutkimuksen laitoksen TVT-käytänteet pohjautuvat yhteislaitosta edeltäneiden itsenäisten oppiaineiden piirissä muotoutuneisiin, toisistaan osin poikkeaviin toimintatapoihin. Laitostasolla tapahtuvasta yhteisestä toiminnasta TVT liittyy keskeisenä tekijänä seuraaviin osa-alueisiin:

Tiedotus:
· Laitoksen oppiaineiden www-sivut on uusittu vuonna 2002 yhteistyössä Humanistisen tiedekunnan työllistymis- ja tietoteollisuushankkeen (TT-hanke) kanssa.
· Postituslistat [kult-lista@helsinki.fi, kult-hallinto@helsinki.fi, kult-jory@helsinki.fi]
Opetus:
· OPM:n rahoittama virtuaaliyliopistohanke Kulttuurien tutkimuksen multimediaoppimateriaalin kehittämishanke (1999-2000, 2001-2003)
· Henkilöstökoulutus (Dreamweaver-opetus vuonna 2003)
Hallinto:
· Multimediaohjausryhmä
· Laitehankinnat (osana OPM:n rahoittamaa projektia)

Laitos on mukana myös kampus-, tiedekunta- ja yliopistotason yhteistoiminnassa
· Laitoksella on edustaja humanistisen tiedekunnan optek-ohjausryhmässä
· Laitos osallistuu Topelian multimediapajan toimintaan
· Laitos toimii yhteistyössä hum.tdk:n TT-hankkeen sekä yliopiston tietotekniikkaosaston kanssa

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön voidaan luonnehtia olevan monipuolista, mutta yksittäisiin opintojaksoihin keskittyvää ja käytänteiltään melko heterogeenista. TVT:n käyttö on ollut luonteeltaan lähiopetusta täydentävää ja sille lisäarvoa antavaa, verkossa kokonaan suoritettavia kursseja ei Kulttuurien tutkimuksen laitoksella ole tuotettu. TVT:n avulla on pystytty tuottamaan opiskelijoille sellaisia oppimateriaaleja, joita ei olisi perinteisin julkaisumenetelmin pystytty / ollut varaa tuottaa (esim. arkeologian esinetuntemusaineistojen kuvamateriaalin julkaiseminen). TVT:n avulla on myös pystytty tavoittamaan opiskelijoita, joiden on esim. asuinpaikkansa tai työnsä takia vaikea osallistua laitoksella tapahtuvaan toimintaan.

Opetuksessa ja opiskelussa on hyödynnetty mm. seuraavia tieto- ja viestintätekniikan osa-alueita:
· Digitaalisten oppimateriaalien tuottaminen
· Esitysgrafiikan käyttö luentotilanteessa (PowerPoint)
· Kurssien kotisivujen ja luentomateriaalien (PowerPoint) julkaiseminen www:ssä
· Ryhmätyöohjelmistot (BSCW)
· Sähköpostin käyttö osana kurssihallintoa ja -tiedotusta
· Opinnäytetöiden julkaiseminen verkossa (e-Thesis)

TVT:n hyödyntäminen on ollut pitkälti opettajan oman kiinnostuksen varassa tapahtuvaa toimintaa, johon ei opetusta yleisemmin suunniteltaessa ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Toteutustavat ovat niin ikään olleet yksilöllisiä ja opettajan tottumuksiin ja taitoihin perustuvia – opiskelijan kannalta lopputulos voi siten vaikuttaa melko kirjavalta.

Tieto- ja viestintätekniikan osuus tutkimustoiminnassa on viime vuosina kasvattanut merkitystään hyvin voimakkaasti. Suurimpana yksittäisenä syynä tähän kehitykseen voidaan pitää sitä, että aiemman manuaalisen tiedonkeruun sijasta on siirrytty digitaaliseen kenttädokumentointiin, jolloin luonnollisesti myös aineiston jatkokäsittely ja analysointi, paikoin myös julkaiseminen tapahtuu digitaalisesti. TVT:tä on hyödynnetty tutkimustoiminnassa myös tiedotukseen ja tutkimustulosten esittelyyn (projektien kotisivut www:ssä), tiedonhakuun sekä rajatusti myös julkaisemiseen (verkkojulkaisut: Helsinki Papers in Archaeology no 12; opinnäytetyöt e-Thesiksessä).

Yleisesti voidaan todeta, että kulttuurien tutkimuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyvin monipuolisesti ja että tutkimustyö edellyttää erikoisasiantuntemusta vaativien menetelmien, laitteistojen ja ohjelmistojen hallintaa. Tutkimus on melko pitkälle eriytynyttä tieteenalakohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Hallinnossa

TVT:n käyttö hallinnon työvälineenä vastaa yleisesti humanistisessa tiedekunnassa noudatettavia käytänteitä. Laitostason hallintoa sivuavaa TVT-toimintaa on käsitelty edellisessä luvussa tiedotuksen osalta (postituslistat ja www-kotisivut).

Kulttuurien tutkimuksen laitoksen ominaispiirteenä voidaan edellä mainitun ohella todeta TVT:n keskeinen merkitys yhteydenpito- ja tiedotuskanavana osin eri kiinteistöissä sijaitsevien oppiaineiden välillä sekä oppiaineiden ja tutkimusmatkoilla olevien henkilökunnan jäsenten välillä.

Tekniset edellytykset

Kulttuurien tutkimuksen laitoksen TVT:n käytön teknisissä edellytyksissä voidaan todeta olevan merkittäviä eroja eri käyttäjäryhmien ja käyttötarkoitusten välillä. Lähtötilannetta voidaan lyhyesti luonnehtia siten, että laitoksen opetus- ja hallintohenkilökunnan työskentelyn perusedellytykset (laitteet ja ohjelmistot, pääsy verkkoon) ovat hyvällä tai tyydyttävällä tasolla.

Opetustoiminnan osalta on kuitenkin todettava, että esim. arkeologian oppiaineessa vakituisissa viroissa oleva henkilökunta hoitaa noin puolet annettavasta opetuksesta tuntiopettajien vastatessa lopusta opetustarjonnasta. Näiden valtaosaltaan yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden laite- ja ohjelmistotilanteesta ei ole olemassa tarkempaa tietoa. Lisähuomiona on myös todettava, että opetustilanteessa Topelian luokkien mikro- ja dataprojektoritilannetta ei voida pitää tyydyttävänä varustuksen perustuessa pääosin siirrettäviin laitteisiin.

Opiskelijoiden osalta ainoastaan arkeologian oppiaineella on varattu mikroja (ml. tulostus, skannaus) opiskelijakäyttöön. Opiskelijat hyödyntävätkin mm. Topelian mikroluokkia sekä tietotekniikkaosaston ylläpitämiä yleisiä atk-tiloja. Opiskelijoiden tyytyväisyydestä/tyytymättömyydestä vallitsevaan tilanteeseen ei ole tehty selvityksiä.

Tutkijoiden osalta TVT:n käyttöedellytyksiä voidaan luonnehtia kirjaviksi tai heikoiksi, sillä tarpeet vaihtelevat tutkijoittain ja tutkimus edellyttää hyvin monipuolisten ja ajantasaisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttömahdollisuuksia. Myös tutkijoiden vaihtuvuus kuten myös tutkijoiden määrän suuretkin vaihtelut asettavat oppiaineiden laitehankinnoille vaatimuksia, joita ne eivät ole täysin pystyneet täyttämään. Tutkijoiden mikrohankinnat lepäävätkin esim. arkeologian oppiaineessa lähes kokonaan tietotekniikkaosaston kierrätysmikrojen varassa. Myös oppiaineiden perustoimintaan kuten kenttätutkimukseen ja siinä koottujen aineistojen tulostukseen ja jatkokäsittelyyn liittyvien tutkimusvälineiden tila on pitkään jatkuneesta heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen kriittinen. Heikkoa tilannetta on henkilökunnan osalta kompensoinut mahdollisuus hyödyntää Topelian multimediapajan varustusta — Kulttuurien tutkimuksen oppiaineet ovat aktiivisimpia pajan käyttäjiä.

Teknisten edellytysten yhteydessä on syytä huomioida myös teknisen tuen riittämättömyys. Tällä hetkellä tuesta vastaavat oppiaineiden atk-yhdyshenkilöt, humanistisen tiedekunnan atk-suunnittelija (K. Ilonen) ja osa-aikaisesti multimediapajan hoidosta vastaava atk-suunnittelija (J. Ahlfors).

Henkilökunnan ja opiskelijoiden osaaminen

Henkilökunnan ja opiskelijoiden TVT-osaamisesta ei ole laitostasolla tehty erillistä selvitystä. Yleistuntuma on, että henkilökunnan taidot ovat hyvin vaihtelevia ja vastannevat tiedekuntatasolla vuonna 2000 tehdyn TVT-kartoituksen tilannetta . Omaa henkilökunnalle suunnattua koulutusta ei Kulttuurien tutkimuksen laitoksella ole ollut vuonna 2003 oppiaineiden www-sivujen päivityksestä vastaaville henkilöille suunnattua Dreamweaver-koulutusta lukuun ottamatta.

Henkilökunnan osalta hallintohenkilöstön voidaan arvioida osallistuvan säännöllisimmin omaan toimeen liittyviä ohjelmistoja käsitteleville kursseille, kun taas opetus- ja tutkimushenkilökunnan osallistuminen koulutukseen on ollut pitkälti henkilön oman kiinnostuksen varassa. Laitoksen opetushenkilöstöstä tiettävästi kaksi on osallistunut Ope.fi-koulutukseen lyhyempien kurssien käymisen ollessa toki yleisempää. Keskeinen osatekijä koulutukseen hakeutumisessa on varmasti se, että aikaa koulutukseen kuten myöskään siellä saatujen taitojen soveltamiseen ei kerta kaikkiaan ole. Myös tässä yhteydessä voidaan todeta, että opetukseen merkittävällä tavalla osallistuvat tuntiopettajat kuten myös jatko-opiskelijat ovat käytännössä koulutuksen ulkopuolella.

Opiskelijoiden TVT-taidot vaikuttavat opettajan näkökulmasta arvioiden melko hyviltä. Tilanne on näiltä osin viime vuosina selkeästi parantunut. Opiskelijat käyttävät luontevasti tekstinkäsittelyä ja sähköpostia, osin myös yleisiä työvälineohjelmia kuten Exceliä ja kuvankäsittelyohjelmia. Seminaari- ja pro gradu-vaiheessa osa tutustuu vaativampien tietokanta-, tilasto- ja paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön. Onkin oletettavaa, että opiskelijat tutustuvat opiskeluaikanaan moniin opiskelun ja työelämän kannalta keskeisiin ohjelmistoihin. Joitakin selkeitä puutteitakin on toki havaittavissa, esimerkiksi taito hakea tutkimuksessa hyödynnettävää tietoa internetistä vaatinee nykyistä seikkaperäisempää opastusta.

Opiskelijoiden mahdollisuudet saada IT-opetusta ovat humanistisessa tiedekunnassa viime vuosina oleellisesti parantuneet tiedekunnan uusille opiskelijoille suunnattun IT-koulutuksen ja erillisten HumIT-koulutukseen kuuluvien kurssien myötä. Laitoksen opiskelijoita on osallistunut myös Digitaalinen viestintä ja uusmedia –opintokokonaisuuteen. Tiedekunnan antaman peruskoulutuksen lisäksi oppiaineilla on myös omaan tieteenalaan liittyvää IT-koulutusta: arkeologiassa Atk:n perusteet sisältyvät perusopintotason vaatimuksiin, ja aineopintovaiheessa on mahdollista suorittaa Atk-sovellukset arkeologiassa –kurssi (1 ov).

Tämän lisäksi TVT-taitoja opetetaan ja harjoitellaan muun opetuksen yhteydessä. Arkeologiassa TVT liittyy osaltaan kenttätyöopetuksen ja proseminaariin, folkloristiikassa opiskelijat ovat mm. laatineet globalisaatioon ja identiteettiin liittyvien luentojen pohjalta verkkosivuston: Ajatuksia globalisaatiosta –muistikirja. Merihistoriassa opiskelijat ovat olleet mukana seminaaritöiden digitointihankkeissa.

Tavoitteet (visio)

Opiskelijoiden osaaminen
· Kulttuurien tutkimuksen laitoksen yhteistyöhankkeen ansiosta laitoksen opiskelijoille tulee mahdollisuus osallistua syksystä 2003 lukien Taiteiden tutkimuksen laitoksen ja TT-hankkeen järjestämään 10 opintoviikon laajuiseen opintokokonaisuuteen Uusmedia taiteentutkimuksen näkökulmasta. Opintokokonaisuuden sisällössä tullaan huomioimaan myös kulttuurien tutkimuksen opiskelijat
· Selvitetään Kulttuurien tutkimuksen laitoksen opiskelijoille suunnattavan lisäkoulutuksen ja –ohjauksen tarve. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi
o pdf-koulutus; tavoitteena on opastaa laitoksen opiskelijoita muuntamaan mm. opinnäytetöitä (pro gradu –tutkielmat, väitöskirjat) pdf-muotoon e-thesikseen (http://ethesis.helsinki.fi/) tallentamista varten
o opiskelijoille suunnatun kulttuurien tutkimuksen (elektronisen) tiedonhaun perusteet –kurssin suunnitteleminen ja toteutus mahdollisesti yhteistyössä Topelian kirjaston kanssa

Henkilökunnan osaaminen
· Selvitetään Kulttuurien tutkimuksen laitoksen henkilökunnan tarve ja halukkuus täydentää taitojaan TVT:n osalta. Yhteisen selvityksen tavoitteena on kartoittaa mahdolliset yhteiset koulutustarpeet, jolloin laitos voisi yhteistyössä Opetusteknologiakeskuksen kanssa järjestää henkilökunnalleen räätälöityä koulutusta. Samalla selvitettäisiin mahdollisuus saada hum. tdk:lta rahoitusta korvaavan opetuksen tai muun työn järjestämiseen, jolloin henkilökunnalla voisi olla realistisemmat mahdollisuudet osallistua kursseille.
· Koulutustarvetta selvitettäessä huomioidaan myös tuntiopettajat ja laitoksen aktiiviset jatko-opiskelijat, jotka jäävät helposti henkilökuntakoulutuksen sinällään hyvän opetustarjonnan ulkopuolelle

Opiskelu- ja opetusympäristöt
· Kulttuurien tutkimuksen laitos pyrkii aktiivisesti kehittämään Topelian kiinteistön TVT-varustusta ja –palveluita. Keskeisenä osatekijänä on Topelian multimediapajan toiminnan kehittäminen sekä pajan olemassa olevan laitekannan uusiminen ja täydentäminen. Topelian multimediapajalle toivotaan myös toiminnalle paremmin soveltuvia tiloja F-siiven toisesta nykyisin opiskelijakäytössä olevasta mikroluokasta. Topelian hoitokunta onkin puoltanut kokouksessaan (12.5.2003) esitystä Topelian F-siiven toisen mikroluokan kehittämisestä multimediapajaksi (2004-2006) sekä toisen mikroluokan varustuksen uusimisesta.
· Aleksandrian oppimiskeskus valmistuu syksyllä 2003 aivan Topelian kiinteistön naapuriin, mikä osaltaan tukee Kulttuurien tutkimuksen laitoksen TVT-hankkeita. Esimerkiksi videoneuvotteluvälineistön käyttömahdollisuuksien parantuessa myös arkeologian videoteitse tapahtuvat jatkokoulutusseminaarikokoontumiset yhdessä muiden yliopistojen arkeologian oppiaineiden kanssa pyritään käynnistämään syksyllä 2003.
· Verkko-oppimateriaalien ja esitysgrafiikan hyödyntäminen opetustilanteessa edellyttää Topelian opetustilojen — ainakin keskeisimpien (mm. luokka F211) — varustamista kiinteillä dataprojektorilaitteistoilla

Hallinto ja palvelut
· Kulttuurien tutkimuksen laitos pyrkii osaltaan edistämään atk/multimedia-tukihenkilön saamista Topelian kiinteistöön vastaamaan mm. F-siiven mikroluokkien ylläpidosta, opiskelijoiden ja henkilökunnan neuvonnasta sekä yleisemminkin osallistumaan kiinteistössä toimivien tieteenalojen TVT-toiminnan suunnitteluun
· Verkko-oppimateriaalien suunnittelu sidotaan osaksi yleistä opintosuunnittelua: verkkoon mahdollisesti tuotettavan materiaalin tarve ja laatu pyritään huomioimaan jo opinto-ohjelman suunnitteluvaiheessa, jolloin siihen myös resurssoidaan esim. tuntiopetuspalkkioiden tai tarvittavan apuvoiman palkkakustannusten muodossa.

Erillishankkeita:
· Oppiaineilla olevien digitaalisten aineistojen arkistointisuunnitelman laatiminen
o Oppiaineilla on paljon digitaalisessa muodossa olevia videoita, kuvia, karttoja, tiedostoja, tietokantoja, äänitteitä jne. Näiden aineistojen arkistointi poikkeaa merkittävästi nk. perinteisistä arkistoaineistoista ja vaarana onkin, että aineistoja ei muutaman vuoden kuluttua pystytä käyttämään joko tallennusformaatin tai –median vanhentuessa. Tavoitteena onkin selvittää yhteistyössä esim. HYKin tai Kansallisarkiston kanssa, miten yliopiston oppiaineiden tutkimus- ja opetusprojekteissa kertyvät elektroniset aineistot tulisi luetteloida ja tallentaa. Hankkeeseen voitaneen hakea erillisrahoitusta.
· Digitaalisten aineistojen käyttöoikeus- ja tekijänoikeuskysymysten selvittäminen
o Digitaalisilla aineistoilla tarkoitetaan tässä sekä oppiaineiden tutkimushankkeiden tuottamia aineistoja että opettajien verkkoon tuottamia oppimateriaaleja. Kuten edellisessäkin kohdassa (arkistointi), myös tässä voisi olla hyödyllistä tehdä yhteistyötä oppiaineiden välillä ja pyrkiä luomaan Kulttuurien tutkimuksen laitokselle yhteinen käytäntö. Selvitystyössä lienee tarpeellista konsultoida asiaan liittyvistä juridisista näkökohdista.

Strategian toimeenpano

Resurssointi

Tekniset edellytykset
· Oppiaineiden laitevarustuksen uusiminen tarpeita vastaavalle tasolle
· Erikoislaitteiden saaminen yhteiskäyttöön Topelian multimediapajaan: pajan tilojen ja laitteiston uusiminen F-siiven mikroluokkaa hyödyntäen
Koulutus, osaaminen
· Osaavaan työvoimaan panostaminen: Kulttuurien tutkimuksen alan TVT-käyttö edellyttää sekä tieteenalakohtaista osaamista että erikoistunutta IT-osaamista. Henkilökunnan osallistumista TVT-kursseille on tuettava mm. sijais- ja työaikajärjestelyiden avulla. Opiskelijoiden osalta alan koulutus edistää myös opiskelijoiden työllistymistä
Rahoitus
· TVTn vakiinnuttaminen osaksi laitoksen opetustoimintaa edellyttää myös rahoituksen vakiintumista hankerahoituksen sijasta