Pohjois-Euraasia

Pohjois-Euraasian tutkimuksen yksikkö keskittyy tutkimuksessaan suomalais-ugrilaiseen kieli- ja kulttuuridiversiteettiin, kieliin sekä suomalaisuuden kielelliseen ja kulttuuriseen jatkuvuuteen osana Pohjois-Euraasian ihmiskunnan kehitystä.

Suomalais-ugrilaisten kielivähemmistöjen ja uhanalaisten kieliyhteisöjen seuranta on erittäin ajankohtainen kysymys laajalla maantieteellisellä alueella. Useita puhujamäärältään pieniä kieliä uhkaa lopullinen katoaminen maailman kielikartalta. Tutkimalla kielivähemmistöjä ja uhanalaisia kieliä voidaan tukea kulttuuridiversiteetin säilyttämistä sekä edistää niiden revitalisaatiota.

Monikulttuurisuus, kaksi- ja monikielisyys koskevat nykysuomalaisuutta, suomalais-ugrilaista kieliperimäämme ja kulttuurista identiteettiämme. Suomen kielen ja kulttuurin taustaa verrataan dokumentoitujen valtakulttuurien taustaan ja kehitykseen eri aikakausina, mikä korostuu ihmisten voidessa liikkua ongelmitta eri maiden välillä. Kaksi- ja monikielisyys ja kulttuurien välinen vuorovaikutus vaikuttavat voimakkaasti sekä suomalais-ugrilaisen kielidiversiteetin muuttumiseen että nykysuomalaisuuteen.

Katso professori Riho Grünthalin luento Kielellinen monimuotoisuus:

Tutkimushankkeet

ELDIA – kansainvälinen Euroopan vähemmistökielten tutkimushanke, jota rahoitetaan EU:n 7. puiteohjelmasta. Hankkeessa tutkitaan mm. Suomen virolaisia ja karjalaisia, meänkieltä, kveeniä, Ruotsinsuomea jne. Helsingin yliopiston vastuualuetta ovat livvi eli aunuksenkarjala ja vepsä, molemmat lähialueidemme vähemmistökieliä Venäjällä.

EURO-BABEL – Better Analyses Based on Endangered Languages Obinugrilaisten kieltan kansainvälinen digitalisointi ja kuvaushanke. Helsingin yliopiston vastuualuetta ovat vanhat, jo sammuneen itämansin aineistot ja kielen kuvaus.

POGA – The Language Survival Network Helsingin yliopiston koordinoima monitieteinen vähemmistökielten tutkijaverkosto, jonka kotisivua päivitetään

VEPSÄläinen kieliyhteisö 2000-luvulla