Yliopiston etusivulle Suomeksi In English
Helsingin yliopisto Kasvatustieteen laitos
 

Kulttuurisen ja feministisen kasvatustutkimuksen ryhmä

Tietoa ryhmästä:

Yhteystiedot:

Kasvatustieteen laitos
Siltavuorenpenger 20 R
PL 9
00014 Helsingin yliopisto
Puhelin (09) 191 20555
Faksi (09) 191 20561

Julkaisuja

KUFEn ja sen puitteissa käynnistyneiden projektien julkaisuja 2005-2009 >>

Kaikki KUFElaisten julkaisut löytyvät JULKI-julkaisuviitetietokannasta >>


Lappalainen, Sirpa & Hynninen, Pirkko & Kankkunen, Tarja & Lahelma, Elina & Tolonen, Tarja (toim.) (2007) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Etnografia on kiehtova ja yllätyksellisyydessään haastava lähestymistapa tutkittavaan ilmiöön. Sosiologeista, kasvatustieteilijöistä ja taidekasvattajista koostuva kirjoittajakunta luotaa uusia näkymiä etnografiseen metodologiaan.

Teoksessa lähestytään etnografista tutkimusta monitieteellisesti ja erilaisin menetelmin tuotettujen aineistojen avulla. Kirjoittajat avaavat omia tutkimusprosessejaan: millaista on olla aikuisena lasten tai nuorten parissa kentällä? Miten kenttämuistiinpanot syntyvät? Miten tutkijan ajatus kulkee erilaisten aineistojen parissa työskennellessä? Miten etnografista kirjoittamista voi käsitteellistää? Millaiset epistemologiset virtaukset ovat tämänpäiväistä etnografiaa virittäneet? Miten merkityksellistyy etnografin kenttä, entäpä konteksti?

Kirja on suunnattu etnografisesta tutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille ja opiskelijoille. Se soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin erityisesti yhteiskuntatieteiden, kasvatustieteen, kulttuurintutkimuksen, taidekasvatuksen ja naistutkimuksen opintoihin.

 

Mietola, Reetta & Lahelma, Elina & Lappalainen, Sirpa & Palmu, Tarja. (toim.) (2005) Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Erontekoja ja yhdessä tekemistä. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.

Tyhjentyykö tasa-arvo “kaikki me olemme samanlaisia ja erilaisia”-puheeseen vai kulkeeko tie kohti tasa-arvoisuutta erojen esiin nostamisen, julki- ja aukipuhumisen kautta? Entä millaisia olisivat tasa-arvoisuutta tuottavat kohtaamiset? Millaiset ovat kasvatusinstituutioiden ja näissä toimivien yksilöiden mahdollisuudet ja toisaalta vastuu toiminnassa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa?

Kirjassa tarkastellaan kohtaamisia erilaisista näkökulmista. Eri tutkimustraditioista ja tieteenaloilta tulevat tutkijapuheenvuorot kohtaavat toisensa globaaliin ja paikalliseen, julkiseen ja yksityiseen tai kulttuurisiin erontekoihin liittyvissä pohdinnoissa. Puheenvuorot tekevät näkyväksi tekijöitä, jotka ovat läsnä kasvatuksen ja koulutuksen kentillä tapahtuvissa kohtaamisissa: erilaisten opiskelijoiden, vanhemman ja koulutusinstituution, auttajan ja autettavan tai tutkijan ja tutkimuskohteen kohtaamisessa. Kirjassa hahmotellaan toisin tekemisen, katsomisen ja kohtaamisen mahdollisuuksia.

Kirjan kirjoittajat ovat Amanda Coffey, Ivor Goodson, Tuula Gordon, Tuija Huuki, Mervi Kutuniva, Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen, Mikko Lehtonen, Reetta Mietola, Marjo Nieminen, Hanna Ojala, Elina Paju, Tarja Palmu, Silja Rajander, Hannu Räty, Ulla-Maija Salo, Vappu Sunnari, Anu Tallavaara, Simo Vehmas, Outi Ylitapiola-Mäntylä, Elisabet Öhrn.



Beach, Dennis & Gordon, Tuula & Lahelma, Elina. (toim.) (2003) Democratic Education: Ethnographic Challenges. Lontoo: Tufnell Press.

The idea of democratic schooling with its emphasis on equality is seriously attacked by the marketisation of education. New policies of educational restructuring emphasise accountability and close links between school and industry, where schools and students become targets of constant evaluation and competition. This book challenges such policies and practices through analyses of their negative consequences for social justice and democracy. It explores the effects of restructuring on everyday life in schools and other educational institutions and presents analyses of how differences based on gender, social class, ethnicity, nationality and embodiment are dealt with in educational settings.

The authors draw on a range of theories, including poststructuralist, postcolonial, feminist and Marxist perspectives, and the localised ethnographies are contextualised in changing educational politics. How policies are contradicted by practices is discussed in relation to the classroom, teacher education and issues of inclusion and exclusion. A critical gaze is directed at Nordic countries where restructuring processes contradict a political discourse based on equality and comprehensive education.

It is the immersion in the daily life of institutions and their participants that gives ethnography a particular edge in obtaining insights into what changes and what stays the same. This book provides a looking glass into the tensions and contradictions that New Right policies have introduced in educational institutions. Actors in the field experience frustration in introducing changes and controlling the direction of those changes. It is their voices that ethnographers try to hear and disseminate.

Most ethnographers do not simply tell a (more or less) gripping story about the field - they aim to analyse the practices they encounter, and endeavour to render them into analytical narratives that tell different stories than those produced through policy research or questionnaires and interviews. Although these are not necessarily better stories, we suggest that they are particularly relevant in demonstrating the organisation and practice of producing difference.

 

Lahelma, Elina & Gordon, Tuula (toim.) (2003) Koulun arkea tutkimassa: yläasteen erot ja erilaisuudet. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja. (PDF-tiedosto)

Tässä julkaisussa yläasteella etnografista tutkimusta tehnyt tutkimusryhmä kertoo tutkimustuloksistaan. Siinä kiinnitetään huomiota opetukseen, ihmisten väliseen
vuorovaikutukseen, sekä siihen, miten nämä ihmiset ja toiminnot sijoittuvat koulun tiloihin.
Tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja koulun mahdollisuuksiin käsitellä oppilaiden välisiä eroja, kuten sosiaalinen ja kulttuurinen tausta ja sukupuoli, mutta myös eroja valmiuksissa ja kiinnostuksen suuntautumisessa.

Julkaisun ensimmäisessä osassa Tuula Gordon ja Elina Lahelma analysoivat näitä kysymyksiä käyttäen jaotteluna koulun eri kerrostumia: virallinen koulu, informaali koulu ja fyysinen koulu. Vaikka nämä kerrostumat ovat koulun arjessa kietoutuneet toisiinsa, erittely auttaahahmottamaan kouluelämän moninaisuutta ja kiinnittämään huomiota asioihin, jotka koulututkimuksessa usein ovat jääneet huomiotta.

Julkaisun tavoitteena ei ole pyrkiä opastamaan opettajia, mutta siihen on sisällytetty luku “Hyviin käytäntöihin”, jossa esitetään joitakin tutkimuksesta nousevia kysymyksiä. Julkaisun toisessa osassa esitellään erillisinä artikkeleina tutkimusprojektin muiden tutkijoiden tekstejä teemoista, joihin he ovat erityisesti keskittyneet. Tarja Palmu kirjoittaa äidinkielen oppikirjoista ja muista koulun teksteistä, Tarja Tolonen poikien keskinäisistä suhteista, Sinikka Aapola pohtii murrosikää ja Jukka Lehtonen koulun heteronormatiivisuutta. Julkaisu on suunnattu erityisesti opettajille ja muille koulun ammattilaisille, samoin kuin opettajiksi opiskeleville.

 

Gordon, Tuula & Holland, Janet & Lahelma, Elina (2000) Making Spaces: Citizenship and Difference in Schools. Lontoo: Macmillan.

This book uses an ethnographic, cross-cultural approach to study everyday life in secondary schools in London and Helsinki. Employing a metaphor of dance, it explores the relationship between the official school (correct steps), the informal school (improvised steps) and the physical school (the ballroom). Practices and processes of differentiation, marginalisation and of co-operation are explored in relation to gender and its intersections with social class and ethnicity. The concluding question 'who are the wallflowers?' is addressed through a critique of New Right politics and policies in education.