Tutkimuksia-sarja ennen v. 2000
Huom! Tiedon jostain tietystä julkaisusta
tai jonkun tekijän
julkaisuista löydät
helpoiten käyttämällä selaimesi "Find/Etsi"-toimintoa
(Ctrl+F).
Nro 105 (1985)
Kaisa Hälinen: Kasvatustieteen opiskelijoiden tenttivastausten kognitiivisen
laadun yhteyksistä tenttikysymysten kognitiivisen vihjeisiin. 65 s.
Nro 106 (1985)
Ilse Stjernberg: Toistotutkimus abiturienttien opintominäkuvasta ja ylioppilaskirjoituksissa
menestymisestä sekä rohkaisemisen merkityksestä. 78 s.
Nro 107 (1985)
Seppo Kontiainen (toim.): Näkökulmia aikuiskoulutuksen tutkimukseen.
Tutkimuksia ja tutkimussuunnitelmia. 171 s. Painos loppu.
Nro 108 (1986)
Ilse Stjernberg: Naisopettajien loppuunpalaminen. 96 s. Painos loppu.
Nro 109 (1986)
Urpo Sarala: Henkilöstökoulutuksen mahdollisuudet teollisuusyrityksen
kehittämisessä. Tapausesimerkkinä Asko-koulutusprojekti. 210
s. Painos loppu.
Nro 110 (1987)
Jarkko Leino: Tiedonhankinnan tyyleistä. 40 s. Painos loppu.
Nro 111 (1987)
Yrjö Yrjönsuuri: Luokanopettajan taitojen riittävyys kahdeksan
vuotta koulutuksen jälkeen. 73 s.
Nro 112 (1987)
Jarkko Leino: Tietokone opetuksen kehittämisessä. 1. Tutkimus opettajien
perehdyttämisestä tietokoneiden käyttöön. 59 s.
Nro 113 (1987)
Ilse Stjernberg: Eri ikäisten naisten minäkuva ja siihen yhteydessä olevista
tekijöistä. 127 s. Painos loppu.
Nro 114 (1987)
Jarkko Leino: Tietokone opetuksen kehittämisessä. 2. Tietokoneen
didaktisen käytön sisäistä- misprosessista. 59 s. Painos
loppu.
Nro 115 (1987)
Jarl Stormbom: Lärarfunktionen och rollen, särskilt klassläraren,
i belysning av utvecklingen inom grundskolan och lärarutbildningen. En
utbildningsteknologisk (m†l-medel-)planering under 1970-och 1980-talen. 98
s. Painos loppu.
Nro 116 (1988)
Jyri Manninen & Antti Kauppi & Seppo Kontiainen: Koulutussuunnittelun
lähtökohtia. Analyysi Knowlesin andragogiikasta didaktisena lähestymistapana.
48 s.
Nro 117 (1988)
Mauri Åhlberg: Kasvatustavoitteiden teoreettinen kehikko ja sen empiiristä koettelua.
349 s.
Nro 118 (1988)
Jarkko Leino: Tietokone opetuksen kehittämisessä. 3. Tietokone oppilaiden
opiskeluvälineeksi. 35 s. +2 liitesivua
Nro 119 (1988)
Tuula Lotti: Musikaalisuus ja musiikkiopinnot. Jäljittelyyn perustuva
musikaalisuuden arviointi musiikkikoulun pääsykokeena ja opintomenestyksen
ennustajana. 277+72 s. Painos loppu.
Nro 120 (1989)
Raija Yrjönsuuri: Lukiolaisten opiskeluorientaatiot ja menestyminen matematiikassa.
282 s.
Nro 121 (1989)
Juha Varila: Koetusta koulutustarpeesta ja sitä selittävistä tekijöistä.
Koetun koulutustarpeen tarkastelu kolmesta koulutustarpeen arviointiperustasta
ja näin ilmenneeseen koulutustarpeeseen vaikuttavista tekijöistä -
tutkimuskohteena ammattiyhdistysluottamusmiehet. 140 s. Painos loppu.
Nro 122 (1989)
Jarkko Leino ym.: Tietokone opetuksen kehittämisessä. 4. Projektiopiskelu
koulussa. 96 s. Painos loppu.
Nro 123 (1989)
Terttu Gröhn & Juhani Jussila (toim.): Laadullisia lähestymistapoja
koulutuksen tutkimuksessa. 208 s. Painos loppu.
Nro 124 (1989)
Jarl Stormbom: Norge-och Danmark-bilderna i de finländska lärokurserna
och läromedlen i grundskolan och gymnasiet. 107 s.
Nro 125 (1990)
Eero T. Mustila: Finska gymnasie-elevers motivation för, attityder till
och intresse för svenska. 256 s.
Nro 126 (1990)
Yrjö Yrjönsuuri: Peruskoulun eri-ikäisten opettajien käsityksiä koulutuksensa
riittävyydestä. 188 + 39 s.
Nro 127 (1990)
Ilse Eriksson-Stjernberg: Naiseustekijöiden ja yhteiskunnallisen aseman
yhteys työminäkuvaan 30-60-vuotiailla ruotsinkielisillä helsinkiläisillä naisilla.
127 s.
Nro 128 (1990)
Kari E. Nurmi: Vuonna 1970 aloittaneiden teologian opiskelijoiden opiskelumotivaatio
ja opintokokemukset. 251 s.
Nro 129 (1990)
Siv Their: Edukativ organisationsutveckling och ledarskap i service inriktad
verksamhet. 188 s. Painos loppu.
Nro 130 (1990)
Jarkko Leino: Tietokone opetuksen kehittämisessä. 5. Projektiopiskelu
yläasteella ja lukiossa. 42 s. +15 liites.
Nro 131 (1991)
Paavo Tarvainen: Mitä oppia jos ei lainoppia? Valtion hallintovirkamiesten
koulutus Suomessa vuosina 1905-1945. 438 s.
Nro 132 (1992)
Elina Lahelma: Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. 168
s.
Nro 133 (1993)
Saara Hakaste: Yhteiskasvatuksen kehitys 1800-luvun Suomessa sekä vastaavia
kehityslinjoja naapurimaissa. 400 s.
Nro 134 (1992)
Matti Erätuuli & Jarkko Leino: Rehtori koulunsa pedagogisena johtajana.
38 s.
Nro 135 (1993)
Liisa Joronen: Ammatillisen kasvun edellytykset organisaatiossa. Tutkimus ammatillista
kasvua tukevista organisaation kasvuedellytyksistä ja niiden edellyttämistä johtamistaidollisista
valmiuksista naisnäkökulmaa huomioon ottaen. 266 s.
Nro 136 (1993)
Ritva Lindroos: Työ, koulutus, elämänhallinta. Elämäkertatutkimus
työllisyyskoulutukseen osallistuneiden työorientaatioista. 343 s.
Nro 137 (1993)
Jyri Manninen: Akateemiset työttömät työnhakijat. Elämäntilanne
ja työvoimakoulutus. 232 s.
Nro 138 (1993)
Matti Erätuuli & Jarkko Leino: Rehtorin työ opettajan näkökulmasta.
40 s.
Nro 139 (1993)
Seppo Kontiainen & Kari E. Nurmi (toim.): Muutos ja interventio. 178 s.
Nro 140 (1994)
Merja Ikonen-Varila: Työyhteisön ristiriitatilanteet moraalitutkimuksen
näkökulmasta. 272 s.
Nro 141 (1995)
Pertti Törmälä: Rakennusalan koulutusmuutokset. 304 s.
Nro 142 (1995)
Kauko Hämäläinen, Helena Haimi & Eija Bergman: Sosiaali-ja
terveysalan yliopistollisen täydennyskoulutuksen arviointi. 176 s.
Nro 143 (1995)
Pertti V.J. Yli-Luoma: Meta-analytisk syntes av talupfattningar hos småbarn.
120 s.
Nro 144 (1995)
Pertti V.J. Yli-Luoma: Hemmets inverkan på inlärning. Bindningsteorins
tolkningsförmåga för eleveres socialisation och skolframgång.
140 s.
Nro 145 (1995)
Kira Outinen: Ala-asteen oppilaiden ihmispiirustusten visuaaliset laatuominaisuudet.
150 + 11 s.
Nro 146 (1996)
Esa Martti Penttinen: Lukiolaisten saksan kielen määräisen artikkelin
funktion hallinta. 161 + 63 s.
Nro 147 (1996)
Tuula Lotti: Opiskelumenestys Sibelius-Akatemian solistisessa koulutusohjelmassa.
156 s.
Nro 148 (1996)
Sanna Vehviläinen: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen. Etnometodologinen
tarkastelu. 238 s.
Nro 149 (1996)
Juhani Lehto: Työmuistin yhteys tekstin tiivistämiseen, ongelmanratkaisuun
ja koulumenestykseen. 82 s.
Nro 150 (1996)
Pirjo Lambert & Yrjö Engeström (toim.): Kehittävä työntutkimus
ammatillisissa oppilaitoksissa.
Nro 151 (1996)
Raimo Ekman: Suoritusmotivaatio ja riskienhallinta motocross-urheilussa. Kilpailijana
kehittymistä ja riskienhallintaa edistävät menetelmät
eri tasoisilla suomalaisilla ajajilla. 327 + 28 s.
Nro 152 (1996)
Erkki Pehkonen: Peruskoulun matematiikkaopetuksen arviointi 1995. Valtakunnallinen
9. luokan koe. 103 s.
Nro 153 (1997)
Maarit Lindroos: Opetusdiskurssiin piirretty viiva. Tyttö ja poika luokkahuoneen
vuorovaikutuksessa. 213 s.
Nro 154 (1997)
Raimo Jalkanen: Kehittämistyöryhmät muutoksen apuvälineenä.
Helsingin Puhelin Oy:n koulutusprojektia koskeva tapaustutkimus. 235 s.
Nro 155 (1997)
Leila Pehkonen & Patrik Scheinin: Sillanrakentajat.
Ideasilta - lahjakkaiden oppilaiden opetuksen
eriyttämiskokeilu. 72 s.
Nro 156 (1997)
Merja Ikonen-Varila: Luottamusmiesaseman
tulkitseminen. Roolikäsitysten,
moraaliarviointien ja kontrolliuskomusten
välisiä yhteyksiä.
120.
Nro 157 (1997)
Leena Ahteenmäki-Pelkonen: Kriittinen
näkemys itseohjautuvuudesta.
Systemaattinen analyysi Jack Mezirowin
itseohjautuvuuskäsityksistä.
307 s. Painos loppu.
Nro 158 (1998)
Jyri Manninen (toim.): Aikuiskoulutus modernin
murroksessa. Näkökulmia
työllistymistä edistävän
koulutuksen ja ohjauksen merkityksiin ja
vaikuttavuuteen. 208 s.
Nro 159 (1998)
Esko Kaukonen: Palomiesten ammatilliset
arvostukset. Peruskouluttamattomien ja
peruskoulutettujen palomiesten arvostusten
vertailu. 304 s.
Nro 160 (1998)
Matti Laitinen: Interventio ja muutos kokoonpanotyössä.
Siirtyminen itseohjautuviin ryhmiin teollisuusyrityksessä.
246 s.
Nro 161 (1998)
Anne Nevgi: Valinnasta valmistumiseen.
Opiskelumotivaation muutokset Helsingin
kauppakorkeakoulun opiskelijoilla valintakokeesta
opintojen loppuvaiheisiin. 220+33 s.
Nro 162 (1998)
Harri Pitkäniemi: Opettajaksi opiskelevien opetustilanneajattelun sisällöt
ja oppitunnin toteutus. 45 s.
Nro 163 (1999)
Camilla Kovero & Kirsti Launis: Terveydenhuolto muuttuvana asiantuntijatoimintana,
kaksi tapausesimerkkiä. 65 s.
Nro 164 (1999)
Camilla Kovero: Förändring och lärande inom företagshälsovården.
119 s. + bilagor (5).
Sivun alkuun
|
