Kasvatustieteen laitos

Tietoa laitoksesta

	Yleistietoja
	Opiskelijaksi
	Historia
	Laitoksen toimisto
	Tvt-palvelut (kaytt. tdk)

Yhteystiedot

Waldemar Ruin

Waldemar Ruinin (1857-1938) nimi yhdistetään merkittävään vaiheeseen suomalaisen kasvatustieteen historiassa: siirtymiseen Cleven hegeliläisyydestä herbartianismiin. Ruinia on myös luonnehdittu kauniisti kirjoittavaksi ja kaunopuheiseksi hahmoksi, legendaariseksi, sillä pedagogiikan ja didaktiikan professuuri oli hänellä neljä vuosikymmentä.

Venäjällä syntynyt Waldemar Ruin kirjoitti ylioppilaaksi 1876 (Svenska Normallyceum) ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881, minkä jälkeen hän opiskeli filosofiaa Leipzigissä, Berliinissä, Hallessa, Jenassa ja Heidelbergissä (1882-1884). Lisensiaatintutkinnon ja tohtorinarvon Ruin sai 1886, minkä jälkeen hän kävi vielä opintomatkoillaan 1887. Ruinista tuli filosofian dosentti 29. päivänä maaliskuuta 1887. Pedagogiikan ja didaktiikan professuurin hänet nimitettiin 8.11.1888.

Ruinin kirjallisesta tuotannosta, joka ei kuitenkaan ole kovin laaja, kun otetaan huomioon hänen pitkäaikainen uransa professorina, erottuu ennen kaikkea hänen työnsä Om karaktärsbildningens didaktiska hjälpmedel vuodelta 1887, jolla silloin 30-vuotias Ruin kirjoitti nimensä suomalaisen kasvatustieteen historiaan. Ruin ymmärtää Herbartin "erziehende Unterricht" niin, että opetus on koulun tärkein väline luonteenkasvatuksessa harrastuksen kehittämisen kautta, mutta että opetuksen arvoa arvioidaan samanaikaisesti sen perusteella, miten hyvin se kehittää monipuolista kiinnostusta ja luonnetta. Tuiskon Zilleriltä oli ilmestynyt Allgemeine Pädagogik Leipzigissä 1875, paikassa, jossa Ruin opiskeli 1880-luvun alussa. Ruin pysyttelee kuitenkin erillään nk. herbartianisteista (esim. Ziller, Rein).

Muutoin Waldemar Ruinin tieteellinen mielenkiinto kohdistui pääasiassa kasvatustieteen ja filosofian suurmiehiin. Ruin kunnioitti Comeniuksen muistoa esitelmöimällä kasvatustieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa 1892, samalla tavoin juhlittiin Pestalozzin 150-vuotispäivää 1896. Runebergia kuvailtiin hänen 100-vuotispäivänään 1904, Snellmanin 100-vuotispäivää vietettiin 1906 ja Kantin 200-vuotispäivää 1924. Ruin esitelmöi myös yliopiston juhlassa 1932, kun Goethen kuolemasta oli kulunut 100 vuotta. Ruin oli tuolloin 75-vuotias. Myös Cygnaeukselle, Snellmanille ja Topeliukselle omistettiin kirjoituksia. "Intet är så lärorikt som stora mäns biografier", Ruin kirjoitti 1896.

Ennen kaikkea Ruin oli suurten linjojen mies. Tämän puolesta puhuivat esim. vuosisadan vaihteen (1900) menneisyyteen ja tulevaisuuteen luotaavat kirjoitukset. Hän seurasi ajan kasvatustieteellisiä, saksalaisia ja englantilaisia, virtauksia, omaksui ne ja välitti oivaltavasti suomalaisille kasvatustieteilijöille. Ruin oli valistuksen kannattaja, mikä kävi selvästi ilmi mm. hänen 30. päivänä tammikuuta 1889 pitämästään virkaanastujaispuheesta, jossa hän keskittyi kasvatustieteellisen optimismin olemukseen. Voitaisiin sanoa, että Ruin muotoili arkipäivän ikuiset totuudet kauniisti kehittämättä niistä kuitenkaan omaa filosofista kantaa.

Kokeileva lapsipsykologia, joka kehittyi 1900-luvun alussa, ei kiinnostanut häntä, mikä näkyi mm. lausunnosta, jonka hän antoi kolmesta hakijasta, jotka hakivat ensimmäistä ruotsalaista, Upsalaan 1910 perustettua, pedagogiikan professuuria. Ruin ei näin ollen ehdottanut Bertil Hammeria nimitettäväksi. Sen sijaan hän oli kiinnostunut filosofiasta, historiasta, politiikasta ja persoonallisuudesta. Siten ei ollut yllättävää, että Ruin oli virkaa toimittava filosofian professori viisi vuotta (1899-1904). Ruin ymmärsi kuitenkin ajan merkit ja myötävaikutti siihen, että empiirisesti ja psykologisesti suuntautunut Albert Lilius sai ylimääräisen henkilökohtaisen professuurin 1920 Soinisen henkilökohtaisen professuurin (1907-1917) jälkeen. Aloite Soinisen professuuriin oli myös lähtöisin Ruinilta.

Ruinin panos yliopistohallinnossa oli epäilemättä merkittävä. Ruin oli kasvatustieteellisen keskusosaston puheenjohtaja 25 vuotta (1902-1927). Paremmin hänet kuitenkin muistetaan toiminnastaan vararehtorina 1911-1915 sekä rehtorina 1915-1920 eli juuri tuona epävakaana aikana, jolloin Suomi taisteli paikastaan kansakuntana kansakuntien joukossa. Avajaispuheet julkaistiin teoksessa Kulturen och tiden. Ruin oli yliopiston sääntökomitean puheenjohtaja 1917-1920, ja hän piti juhlapuheen sekä yliopiston järjestämässä uskonpuhdistuksen muistojuhlassa 1917 että Mannerheimille ja hänen armeijalleen järjestetyssä juhlassa 1918. Näin ollen hän oli rehtorina, kun Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta tuli Helsingin yliopisto 18. helmikuuta 1919. Vuonna 1921 yliopisto antoi valaa hänestä pronssisen medaljongin.

Valikoitu kirjallisuus

1881 Om lidelsen. Album utgiven af Nyländingar 8.

1885 En psykologisk blick på qvinnofrågan. Helsingfors.

1885 Taistelu naturalismia vastaan. I-II. Valvoja 5.

1886 Kunskap och ideal: ett bidrag till frågan om vetandets begränsning. (Diss.). Helsingfors: Frenckell, 118 s.

1887 Om karaktärsbildningens didaktiska hjälpmedel. Helsingfors. (Diss.)

1888 Hedelmättömyys kasvatustieteessä. Valvoja 8.

1889 Om pedagogisk optimism. Finsk Tidskrift 26.

1892 J. A. Comenius. Ett sekularminne. Finsk Tidskrift 32.

1896 Pestalozzi, ett menniskokärlekens snille. Tidskrift utgiven af Pedagogiska För. i Finland 33.

1899 En blick på XIX seklets pedagogik. Tidskrift utgiven af Pedagogiska För. i Finland 36.

1900 Betraktelser kring sekelskiftet. Helsingfors.

1900 Pedagogiska önskningsmål inför XX seklet. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 37.

1902 Det estetiska momentet i uppfostran. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 39.

1902 Inför Lönnrotsmonumentet. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 39.

1903 Pedagogisk litteratur på finska. I-II. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 40.

1903 Dekadens och uppfostran. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 40.

1904 Johan Ludvig Runeberg. 1804-1904. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 41.

1904 Lyckan i barnets århundrade. Finsk Tidskrift 56.

1905 Stor skaldekonst. Några ord om Schiller och de moderne. Finsk Tidskrift 58.

1905 Elämän arvosta ja kaunistuksesta. Valvoja 25.

1905 Suomalaisten tervehdys pohjoismaiden veljeskansoille. Valvoja 25.

1905 I privatskolefrågan. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 42.

1905 Målet för estetisk kultur i skolorna. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 42.

1906 Politik och personlighet Sv. Litteratursällsk. Skrifter 78, Förh. och Upps. 20.

1906 Snellman, skolan och de pedagogiska tankarna. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 43.

1907 Lifvets sömn.

1908-09 Moraluppfostran en kongressangelägenhet. Tidskrift utg. af Ped. För. i Finland 45-46.

1910 Trenne sökande till den nyinrättade pedagogiska professuren i Upsala. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 47.

1910 Uno Cygnaues och pedagogisk politik. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 47.

1912 Der Moralphilosophische Wert der Phantasiebildung. (på sv. iTidskr. utg. af Ped. Föreningen i Finland 49.

1913 Pedagogisk politik (Till F. V. Scheele). Tidskrift för det Svenska Bildningsarbetet.

1913 Personlighetsspörsmålet i pedagogiken. Pedagogiska Föreningens Minnesskr. 1863-1913.

1913 Den pedagogiska pragmatismen. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 50.

1914 Återblick på vår pedagogiska utveckling under den gångna halvsekelperioden. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 51.

1915 Något om dagdrivare. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 51.

1915 Humanitetsidén. Svenska Norm. Lyc. Årsprogr. 1915.

1917 Redogörelse för Alexanders-Universitetet i Finland för läseåren 1914-1917.

1917 Kutsumuskirja juhlaan, jolla Suomen yliopisto viettää Uskonnonpuhdistuksen 400-vuotismuistoa.

1917 Vad Akademin minst skall kunna undvara. Åbo Akademis Årsskrift.

1917 Två tänkare från vår brytningstid. Från brytningstider 2.

1918 Drei Reden pro Germania - Till Topeliusjubileet. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 55.

1918 Th. Rein, människan och tänkaren. Festskrift tillägnad Th. Rein.

1919 Skall ungdomsbildningen ut på nya banor? 17. allm. Folkskolemötets förhandlingar.

1920 Redogörelse för Helsingfors Universitet under läsåren 1917-1920.

1920 Kulturen och tiden. Helsingfors. 146 s.

1920 Den stora dagen. Festskrift vid Studenthusets 50-årsjubileum.

1920 Runeberg och den nya tiden. Det fria Finland. (på finska i Vapaa Suomi)

1920 Rektors tal vid terminsinskriptionerna åren 1915-1920.

1923 Viljans religion. Inbjudan till Magister- och Doktorspromotion.

1923 Vår bildnings kurs. Tidskrift utgiven af Pedagogiska Föreningen i Finland 61.

1924 Immanuel Kant - världsfilosofen. Nya Argus 17.

1925 Från krönikan till Oswald Spengler. En blick på historieundervisningens vedermödor. Tidskrift utgiven af Ped. För. i Finland 62.

1926 Livslust och tro. Nya Argus 19.

1926 Barnet och glädjen. Vår Lösen.

1927 Det tredje riket. I-III. Nya Argus 20.

1928 Herman Keyserling. En modern världskonciliator. I-II. Nya Argus 21.

1929 Amore sacro et profano. Minnen från tyska studentår. Nya Argus 22.

1932 Goethe - människan. Nya Argus 25.

1932 Där ungdom och ålder mötas. Nya Argus 25.

1933 Robert Kajanus. Från skolan till mästerskapet. Nya Argus 26.

1935 Riket i väntan. Stockholm: Natur och kultur. 226 s.

Professorit | Takaisin kasvatustieteen laitoksen etusivulle