Kognitiotieteen opiskelu

Hyödyllistä tietoa opiskelusta, ja kurssien kotisivut löytyvät kognitiotieteen opetussivulta ("wikistä").

Kognitiotiede pääaineena suoritetaan Humanististen tieteiden kandidaatin alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja Filosofian maisterin ylempi korkeakoulututkinto (FM, 120 opintopistettä). Kognitiotieteeseen on mahdollista hakea myös pelkkää maisterintutkintoa suorittamaan jonkin toisen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella. Kognitiotieteestä on mahdollista väitellä filosofian tohtoriksi (FT) (ks. Jatkokoulutus-välilehti).

Kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opintokokonaisuudet:

• Pääaineen (kognitiotiede) perusopinnot
• Pääaineen aineopinnot
• Metodiopinnot
• Kieli- ja viestintäopinnot
• Vähintään yhden sivuaineen perusopinnot

Maisterin tutkintoon sisältyvät seuraavat opintokokonaisuudet:

• Pääaineen syventävät opinnot
• Pro gradu -tutkielma
• Vähintään yhden sivuaineen aineopinnot (maisterintutkinnon sivuaineena voi olla myös Käytettävyyskoulu)

Kognitiotiede sivuaineenaan voi suorittaa kognitiotieteen perusopinnot (25op) ja kognitiotieteen ainaopinnot sivuaineopiskelijoille (45-65op).

Kognitiotieteen tutkintorakenne tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden koostaa tutkinnostaan omaa kiinnostusta ja erityisosaamista vastaava kokonaisuus. Kognitiotieteen opiskelijat opiskelevatkin usein monialaisesti yli oppiaine-, tiedekunta- ja jopa korkeakoulurajojen. Tyypillisiä sivuaineita ovat psykologia, filosofia, matematiikka & tietojenkäsittelytiede, neurobiologia, kielitiede, kieliteknologia, ja käytettävyyskoulu (kognitiotieteen ja Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhteinen maisteriopintojen koulutusohjelma).

Kognitiotiede muissa Suomen yliopistoissa

Helsingin yliopiston ohella kognitiotiedettä voi opiskella maisterin- ja tohtorintutkinnon pääaineena Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän koulutusohjelma on keskittynyt soveltavaan kognitiotieteeseen (ihminen-kone -vuorovaikutus, kognitiivinen teknologia), kun taas Helsingissä tutkinto painottuu tieteelliseen perustutkimukseen (kokeellinen kognitiotiede & aivotutkimus).

Kognitiotiede maailmalla

Maailmalla kognitiotiedettä voi eri muodoissaan opiskella sadoissa yliopistoissa.

Joissakin yliopistoissa kognitiotiede on oma yksikkönsä, ja painottunut esimerkiksi aivotutkimukseen, tekoälyn tutkimukseen, neurotieteeseen tai kielitieteeseen, mutta tyypillisesti kognitiotiedettä opetetaan, ja tutkimusta harjoitetaan, psykologian tai neurotieteen yksiköissä, joskus myös esimerkiksi informaatioteknologian tai kielitieteen yksikköjen yhteydessä. Kymmenet yliopistot myös tarjoavat kognitiotieteen tutkinnon (BSc, MSc tai PhD in Cognitive Science), joka sisältää tyypillisesti kursseja myös kognitiotieteen lähialoilta.

Kognitiotiede on maailmalla itseoikeutetusti oma tieteenalansa. Alalta julkaistaan useita tieteellisiä julkaisuja kuten Cognition, Cognitive Science, Trends in Cognitive Sciences, Jounal of Cognitive Neuroscience jne. Kognitiotieteen kenttään kuuluvaa tutkimusta sisältävien psykologian, aivotutkimuksen, kielitieteen, tekoälyn, tietojenkäsittelytieteen, ja filosofian alojen julkaisujen määrä lasketaan jo sadoissa.

Lisää tietoa:

• Kognitiotieteen opetussivu
• Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen historia
• Kognitiotiede Wikipediassa