Tutkimus Jatkokoulutus Yhteystiedot

Kreikan kieli ja kirjallisuus kuuluu klassillisen filologian oppiaineisiin maailman kulttuurien laitoksella.

Klassillinen filologia

klassillinen arkeologia
kreikan kieli ja kirjallisuus
latinan kieli ja Rooman kirjallisuus
nykykreikan kieli ja kirjallisuus

Postiosoite:
Klassillinen filologia
PL 24 (Unioninkatu 40)
00014 Helsingin yliopisto

Käyntiosoite:
Metsätalo (Fabianinkatu 39)
A-siipi, 2. krs
Käynti 3. kerroksen kautta

Tutkimus

TutkimusKlassillinen filologia on monitieteellinen tutkimusala, jonka piirissä tutkitaan kreikkalais-roomalaisen Välimeren kieliä ja kulttuureja sekä antiikin perintöä uudelle ajalle asti. Alan suomalainen tutkimus on pitkäjänteisen ja innovatiivisen työn ansiosta ollut kansainvälisellä huipputasolla jo kymmenien vuosien ajan. Ala tutkii historiallisia yhteiskuntia ottaen huomioon nykyajan kielten ja kulttuurien tutkimuksen tulokset, ja tutkijoilta vaaditaan monipuolista kielitaitoa. Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitos sai korkeimman arvosanan (7) kummassakin yliopiston kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa vuosina 1999 ja 2005.

Antiikin ja klassillisen tradition tutkijoiden painopistealueita ovat kielentutkimus, kirjallisuustiede, historia, arkeologia, papyrologia, epigrafiikka, roomalainen oikeus tai taidehistoria, ja tutkimus vaatii käytännössä aina useamman kuin yhden tieteenalan metodien käyttämistä. Tällä hetkellä maassamme toimii yksi antiikintutkimuksen ja klassillisen tradition huippuyksikkö, prof. Jaakko Frösénin johtama Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet, jonka piirissä tutkitaan mm. papyruksia, myöhäiskeskiaikaisia käsikirjoituksia, kielen vaihtelua ja muutoksia ja runouden tyylejä, mutta myös nykyisen Jordanian alueen arkeologiaa.

Kreikkalais-roomalaisen antiikin aikakauden lisäksi alan tutkijoiden intressit yltävät keskiajan ja renessanssin ohella aina nykyaikaan asti. Maantieteellisenä tutkimusalueena on tavallisesti Välimeren ympäristö, mutta varsinkin klassillisen tradition tutkimuksessa käsitellään paljon myös muuta Eurooppaa, Suomi mukaanlukien. Alan tutkimuskohteena on usein kielen ja/tai kulttuurin muuttuminen hyvin pitkällä ajanjaksolla; harvalla muulla ihmistieteiden alalla voidaan seurata näin pitkäaikaisia prosesseja.