willy.jpg (6334 bytes)
[ETUSIVU]



Kirjan kansa kutsui kirja-ammattilaiset

top_bar_r.jpg (4790 bytes)
harmlogo.jpg (7226 bytes)

Kaisa Sinikara

     

Tämä ilmaus oli vuoden 2000 IFLA-konferenssin kutsussa. Konferenssi järjestettiin maassa, jonka tapahtumista ajanlaskumme alkaa. Konferenssin yhteydessä oli mahdollista käydä koskettamassa niin Jeesuksen syntymäseimen kuin Golgatan ristinpuun fyysisiä sijoja. Museoiden koskettamiskielto siirtää historian järjen asiaksi: olennaista on säilyttää muuttumattomuus. Historialliset paikat, joissa koskettaminen sallitaan, liittävät menneisyyden selkeämmin nykyhetkeen, sillä samalla muuttuminen ja kuluminen hyväksytään.

Tulin ensi kertaa Jerusalemiin. Kun kimppataksi ajoi Tel Avivin lentokentältä 40 kilometriä itäänpäin, todeksi tulivat sanat "ylös Jerusalemiin". Kaupunki sijaitsee vuoristossa ja se on rakennettu kukkuloille. Päästäkseen kaupunginosasta toiseen on välillä laskeuduttava laaksoon. Myös Jerusalemin heprealainen yliopisto sijaitsee Mount Scopus- kukkulalla. Niinpä yliopiston kirjaston ja synagoogan ikkunasta aukeaa henkeä salpaava näkymä kaupunkiin, jossa rakentamista säätelevät tiukat määräykset. Jatkossakin kaupungin rakennukset ovat valkoisia, kuitenkin niin, että Itä-Jerusalemin uusissa palestiinalaisten taloissa on käytetty punaisia kattoja.

jerusalem2.jpg (11239 bytes)Avajaistilaisuudessa lauloi 8 hengen muusikkoryhmä. Katsellessa ja kuunnellessa heitä muistin, että heidän isovanhempiaan eurooppalaiset tuhosivat systemaattisesti ja onnistuneesti. Silti he eivät ole jähmettyneet kostamaan vääryyksiä, vaan rakentavat tulevaisuutta ja pystyvät ilmaisemaan iloa. Tähän iloon oli mahdollista osallistua iltavastaanotolla yliopiston kampuksella, jossa aterian jälkeen tanssittiin. Joku paikallisista ihmisistä veti mukaan yhteistanssin riehakkuuteen, kokemus jota aiemmin oli voinut katsella elokuvista. Lopulta ennen musiikin haihtumista pimeään lämpimään yöhön paikalla tanssi myös suomalaisten ryhmä.

Vaikuttaako digitaalisen aineiston lisääntyminen kirjastojen johtamiseen

Digitaaliset palvelut olivat luonnollisesti eräs vetovoimaisista teemoista. Digital Libraries -ryhmä kokosi varatun tilan niin täyteen, että lattialla joutuivat istumaan niin Tukholman kirjastonjohtaja Gunnar Sahlin kuin muutkin vaikuttajat, kunnes riittävän suuri sali löydettiin.

Aihepiiriin kuuluu suuri joukko kiinnostavia kysymyksiä:

  • miten muodostaa digitaalisia kokoelmia
  • miten säilyttää ja arkistoida digitaalisia tietovarantoja
  • digitaalisten kirjastojen rooli julkaisijoina
  • taloudelliset kysymykset ja hinnoittelu
  • käyttäjätutkimukset
  • metadata ja tietoresurssien kuvailu
  • mediakasvatus / informaation lukutaito
  • tutkimus ja teknologia

Erillisen symposiumin aiheena olivat vaikutukset johtamiseen ja yhteistyösuhteisiin. Alustusten ja keskustelun tuloksena oli näkemys, että yliopiston digitaalisia palveluja tulisi johtaa keskitetysti. Aineistojen hankinta ja lisenssineuvottelut tulisi keskittää. Digitaalisella kirjastolla tulee olla yhteinen kotisivu. Yliopistossa kirjastolla tulee olla riittävästi omaa atk-väkeä sen lisäksi että yhteistyön muun atk-toiminnan kanssa on oltava tehokasta ja sujuvaa.

Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että painetun ja digitaalisen aineiston tulisi olla samassa web-luettelossa (Hybrid Library Cataloque). Kun elektroninen aineisto kasvaa koko ajan, kirjastot joutuvat harkitsemaan mihin luettelointityötä painotetaan. Yhteistyökumppaneita on etsittävä ennakkoluulottomasti.

Informaation lukutaito – akateemisen kansalaisen perusosaamista

Olin etukäteen ilmoittautunut työryhmään, jonka aiheena oli tiedonhaun opetus. Kokoonnuimme Heprealaisen yliopiston kasvatustieteellisessä kirjastossa puheenjohtajana meksikolainen Jesus Lau. Alustajina olivat paikallinen kirjastonjohtaja ja eteläafrikkalainen Anne de Boer University of Pretoriasta. Jälkimmäinen kertoi opetusohjelmastaan, jossa otetaan huomioon erilaisten oppimistapojen vaikutus oppimistuloksiin. Pohjapaperina oli myös meksikolainen tutkimus taloustieteen opiskelijoiden tiedon lukutaidoista. Etelä-Afrikka tuli esille myös posterinäyttelyssä, jossa oli mahdollista keskustella informaatiotutkimuksen professorin kanssa. Tavoite integroida tiedonhaun opetus osaksi eri alojen opetusohjelmaa oli yhteinen niin Pretoriassa kuin Helsingissä, samoin ne vaikeudet jotka asiaan liittyvät. Kirjasto joutuu taistelemaan tilansa ja paikkansa opetusohjelmassa. Syynä ei ole pahantahtoisuus, vaan yleensä tarpeellistenkin muutosten vaikeus, ajan puute, professorien kiireisyys.

Ryhmätyö jakaantui ensin pienryhmiin ja sitten yhteiseen koontiin ja keskusteluun. Kokosimme lähivuosien haasteet ja strategiset valinnat sekä pohdimme, millä tavoin eri maista käsin voisimme osallistua globaalin kirjaston ja tiedonhakutaitojen kehittämiseen.

Pitääkö kirjastoa todella markkinoida

Markkinointiteema kokosi täyden salillisen kirjastoväkeä kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan. Keskeiseksi nousivat seuraavat asiat:

  • Käyttäjät ovat polttopisteessä, ei kirjasto. Tästä syystä kirjastoväen on mentävä niin fyysisesti kuin viesteinä sinne, missä käyttäjät ovat.
  • Kirjaston palvelut ja yhä tärkeämmäksi tuleva WWW-tiedotus on suunniteltava erilaisten käyttäjien erilaisia tarpeita ajatellen.
  • Kirjaston tulee näkyä kampuksella. Ole innovatiivinen ja aktiivinen - kuului viesti. Eräs kirjastonjohtaja kertoi strategisesta valinnasta: kirjasto osallistuu kaikkeen, mitä kampuksella tapahtuu, oli sitten kyse tieteestä, taiteesta tai sosiaalisesta toiminnasta. Tällä tavoin se on luonteva osa yliopistoelämää.
  • Kirjastoväellä on kasvot ja nimi ja vastuut.
  • Markkinointi ja tiedotus koskee erityisesti palveluja ja niin painettuja kuin digitaalisia kokoelmia.
  • Eräs mahdollisuus on liittää ytimekäs viesti kaikkiin tiedotteisiin olivat ne elektronisia tai painettuja
  • Markkinointisuunnitelman on oltava sellainen, että se toimii myös käytännössä, ei vain paperilla

Markkinoinnin tarve itse asiassa lisääntyy, kun toimitaan digitaalisessa ympäristössä. Vararehtori Raija Sollamo muistutti 5.10. kirjastoväkeä siitä, että meidän on tehtävä työmme näkyväksi. Muutoin opettajilla ja tutkijoilla on vaara uskoa, että digitaaliset aineistot korvaavat kirjastotyön. Toimivan palvelun taustalla olevan työn määrää ei ymmärretä eikä nähdä eikä myöskään olla valmiita rahoittamaan, elleivät tekijät rohkeasti tee sitä näkyväksi.

Lähi-idän hauras rauha

jerusalem.jpg (12397 bytes)Ohjelmaan kuuluneella puolen päivän kävelykierroksella vanhassa kaupungissa totesin paikalliselle oppaalle "tämä on voimakkaiden tunteiden kaupunki". Eräs kyseisen oppaan varoitus on jo toteutunut. Kun seisoimme Kalliomoskeijan ja Al-Aqsan moskeijan välissä olevan puun varjossa yläkaupungissa, opas kertoi, että Al-Aqsa on eräs muslimien pyhimpiä paikkoja ja vartijat äärimmäisen varuillaan, joten ei-muslimien on parasta olla menemättä sinne. Toisaalta paikka liittyy myös juutalaisten messiasodotuksiin. Juutalaisen poliitikon Ariel Sharonin käynti pari viikkoa sitten kyseisessä moskeijassa räjäytti rikki hauraan rauhantilan.

Jälleen kerran IFLA:n konferenssi opetti – ei vain kirjastojen uusia näkymiä – vaan myös maailman historiaa. Edellisellä kerralla Moskovan IFLA-kokouksessa elokuussa 1991 tankit alkoivat vyöryä kaduille ja olimme keskellä historiallista käännekohtaa. Vaikeus löytää rauhaa Lähi-itään konkretisoitui, kun omin jaloin havaitsi, kuinka palestiinalaisten ja juutalaisten pyhät paikat ovat kirjaimellisesti kivenheiton päässä toisistaan.

Sapatin aattona istuimme Meri Kuulan kanssa ulkosalla Jaffa-portin luona vanhan kaupungin arabiravintolassa, kun joukoittain nuoria, pyhäpukeisia juutalaisperheitä vaelsi rukoilemaan Itkumuurille. Heidän mukanaan pölähtivät paikalle myös arabien ja juutalaisten monet poliisiautot. Konkreetimmin ei olisi voinut aistia sitä jännitettä, johon tässä kaupungissa vaikuttavat viikoittain mm. kolme eri pyhäpäivää: muslimien perjantai, juutalaisten sapatti perjantai-illasta lauantai-iltaan ja kristittyjen sunnuntai. Pyhällä on myös erilainen lataus kuin meille suomalaisille. Jerusalemin juutalaisissa kaupunginosissa kaupunki todella hiljenee sapattina. Perheet ja suvut kokoontuvat yhteen rukoilemaan ja viettämään aikaa yhdessä. En voinut olla ajattelematta – turistille aiheutuvasta epämukavuudesta huolimatta - että ajan säännöllinen varaaminen yhdessäoloon ja hiljenemiseen suojelee ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä.

Kirjoittaja on Opiskelijakirjaston johtaja.
Kaisa.Sinikara@Helsinki.fi

bot_bar2.gif (1543 bytes) Sivukartta [ETUSIVU]

bottom_bar_r.jpg (4790 bytes)