kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Asiakkaiden ehdoilla kansallisessa digitaalisessa kirjastossa

 

 

02/09

   
 

Mikä asiakasliittymä?

Opetusministeriön käynnistämän Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen (KDK) (2008−2011) tavoitteena on edistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten kansallisten tietovarantojen saatavuutta ja käytettävyyttä tietoverkoissa sekä kehittää sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisuja. KDK-hankkeessa luodaan muistiorganisaatioiden yhteinen asiakasliittymä, jonka valmistelun painopiste on käytettävyydessä ja tiedonhaun helppoudessa.

Asiakasliittymä tarjoaa yhteisen näkymän kirjastojen, arkistojen ja museoiden palveluihin loppukäyttäjille. Asiakasliittymä voi olla yksi kansallinen näkymä kaikkiin muistiorganisaatioiden kokoelmiin ja jokaisella organisaatiolla voi olla myös omille asiakkaille räätälöity asiakasliittymänsä tai vaihtoehtoisesti alueellinen näkymä.  

Asiakasliittymällä voidaan korvata nykyiset OPACit ja Nellin käyttöliittymät, mutta toimiakseen se tarvitsee kirjasto-, arkisto- ja museojärjestelmät taustajärjestelmikseen. Metadata tuotetaan ja säilytetään taustajärjestelmissä, joista se indeksoidaan (haravoidaan) asiakasliittymän hakukäyttöä varten.

Tiedonhakupalvelut tulee tarjota nykyään siellä, missä käyttäjät ovat, joten asiakasliittymä tulee voida integroida organisaatioiden kotisivuihin ja hakutoiminnot liittää sosiaalisiin verkkopalveluihin. Siksi asiakasliittymää voi käyttää selaimeen liitettävänä lisäkkeenä (plugin) tai selaimen ohessa olevana leijukkeena (widget).

Hankkeen tavoitteena on saada keskeiset aineistot käytettäviksi myös Euroopan Digitaalisen kirjaston Europeanan kautta.

Hankkeen eteneminen

Vuoden 2009 alkupuolella viimeistellään asiakasliittymän vaatimusmäärittelyt. EU-kilpailutus pyritään käynnistämään kevään aikana siten, että ohjelmisto saadaan kilpailutuksen perusteella valittua vielä tämän vuoden puolella. Ohjelmistoa pilotoivat organisaatiot valitaan  siten, että ne edustavat riittävän kattavasti muistiorganisaatioita ja niiden palveluita.

Pilotointi

Ensimmäiseksi pilotoinnissa testataan rajapintojen rakentamista eri kirjasto-, museo- ja arkistojärjestelmiin, metatietojen haravointia taustajärjestelmistä ja monihakujen toimivuutta. Toiseksi testataan hakujen tekemistä ja hakutulosten järjestämistä ja esittämistä. Kolmanneksi testaukseen kuuluu mm. kirjastojen saatavuustietojen, varausten ja lainojen uusimisen, museoiden kuvatilausten sekä autentikoinnin ja verkkomaksamisen integrointi asiakasliittymään. Oleellista on  myös käytettävyyden testaus.

Pilotoinnin jälkeen evaluoidaan valitun järjestelmän toimivuus ja sen soveltuvuus hankkeen tavoitteisiin. Myös laitteistokapasiteetin tarpeesta tehdään arvio.

Tärkeä on myös asiakasliittymää keskitetysti ylläpitävän tahon ja asiakasorganisaatioiden välisen työnjaon määrittely ja paikallisen osaamistarpeen arviointi.

Kansallinen digitaalinen kirjasto esillä

Kansallista digitaalista kirjastoa käsitellään kevään ja kesän aikana seuraavissa tapahtumissa:

  • 3.4. Helsingissä on esittely- ja keskustelutilaisuus KDK:sta korkeakoulukirjastoille (tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin)
  • 6.5. Helsingissä Kirjastoverkkopäivän iltapäivässä esitellään KDK:ta
  • 10.–12.6. Turussa Kirjastopäivillä KDK on esillä tietoiskussa ja esittelyständillä (tarkemmat tiedot Kirjastopäivien nettisivuilla)

Tarvittaessa KDK:n esittely järjestetään myös amk-sektorin kirjastoille.

Kirjastojen edustus KDK:ssa

KDK:n seurantaryhmässä kirjastoja edustavat ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja Vaasan kaupunginkirjastonjohtaja Birgitta Aurén. Seurantaryhmä seuraa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteutumista ja linjaa sen kehittämistä. Lisäksi se edistää kansallisen tason yhteistoimintaa ja määrittää suuntaviivoja kirjasto-, arkisto- ja museoaineistojen digitoinnin ja sähköisen saatavuuden sekä sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytyksen alueilla.

Ohjausryhmässä kirjastojen edustajina Kansalliskirjaston lisäksi on Oulun yliopiston kirjastonjohtaja Päivi Kytömäki sekä OPM:n kirjastotoimentarkastaja Barbro Wigell-Ryynänen. Ryhmän tehtävänä on ohjata Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteuttamista, tehdä esityksiä sen toimintasuunnitelman päivittämiseksi sekä vastata jaostojen toiminnan yhteensovittamisesta.

Saatavuusjaoston tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen asiakasliittymä. Saatavuusjaoksen puheenjohtajana on johtaja Kristiina Hormia Kansalliskirjastosta. Ari Rouvari on asiakasliittymä-hankkeen projektipäällikkö. Lisäksi jaoksessa on yliopistokirjastojen edustajana kirjastonjohtaja Arja-Riitta Haarala TTY:n kirjastosta, ammattikorkeakoulukirjastojen edustajana johtaja Antti Seppänen, Jyväskylän AMK ja yleisten kirjastojen edustajana johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Helsingin kaupunginkirjastosta.

Pitkäaikaissäilytys-jaoston tehtävänä on ohjata sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämisen kehittämishanketta. Kirjastoja jaoksessa edustaa pääsuunnittelija Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjastosta.

Tekninen asiantuntijaryhmä vastaa asiakasliittymän ja PAS-hankkeen teknisistä linjauksista ja tarvittavista määrittelyistä. Kansalliskirjaston edustajien lisäksi kirjastoja ryhmässä edustaa kirjastonhoitaja Tommy Lahtinen Åbo Akademin kirjastosta.

Teksti:
Ari Rouvari
Pääsuunnittelija
Asiakasliittymähankkeen projektipäällikkö
Kansalliskirjasto

Jukka Pennanen
Sovellussuunnittelija
Kansalliskirjasto

 

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)