kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Kulttuuri ja identiteetti tiedonorganisoinnissa - ISKOn 10. konferenssi Montrealissa Kanadassa 2008

 

 

02/09

   
 

International Society for Knowledge Organization ( ISKO) -yhdistyksen 10 konferenssi Culture and identy in knowledge organization  pidettiin Montréalissa  Kanadassa 5 - 8. elokuuta 2008. Konferenssin paikallisesta järjestelystä vastasi Montréalin yliopiston kirjasto- ja informaatiotieteen osasto Ecole de bibliothéconomie et des sciences de l’information ja konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi professori Clément Arsénault, Université de Montréal.

Konferenssin teemana oli kulttuuri ja identiteetti tiedonorganisoinnissa.
Tämä teema katsottiin erittäin sopivaksi, koska kulttuuri ja identiteetti ovat vahvoja elämän komponentteja Québecin osavaltiossa Kanadassa ja koska ne tulevat yhä tärkeämmiksi globalisoituvassa yhteisöjen maailmassa. Kulttuuriperintöjen säilyttäminen sekä niiden tallentaminen ja saatavuus tulevat siten yhä keskeisemmiksi kysymyksiksi tiedonorganisoinnin alueella.
Konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja professori Joseph T. Tennis, University of Washington, Seattle, USA, tarkasteli esittelypuheenvuorossaan konferenssin teemaa tiedonorganisoinnin nykyistä tutkimuskenttää vasten ja linjasi:
”Tiedonorganisointi (Knowledge Organization - KO) täyttää tietyn tilan tiedon maisemassa. On useita yhteisöjä maailmassa, jotka toimivat tiedonorganisoinnin ongelmien parissa, jokainen omalla kielellään, omassa kulttuurissaan, omilla arvoillaan. Mekin tiedonorganisoinnin alueella olemme vain yksi kulttuuri tässä tutkimusmaastossa. Läheisiä raja-alueitamme ovat ontologia, sosiaaliteoria, yritysten tiedonhallinta, henkilökohtainen tiedonhallinta; sen sijaan olemme jättäneet deskriptiivisen bibliografian maaston, ja siirrymme kohti folksonomian aluetta. Minne menemme tässä semantiikan maastossa, ”terra semantica”, riippuu meistä - ja siitä minne päätämme uskaltautua tiedonorganisoinnin sekä identiteetin ja kulttuurin käsitteistössä.”

Konferenssin teema jakautui seitsemään alateemaan:   

  • Tiedonorganisoinnin mallit ja menetelmät - Models and methods in knowledge organization
  • Tiedonorganisointi monikielisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä - Multicultural and multilingual environments
  • Tiedonorganisointi kirjastoissa, arkistoissa, museoissa - Knowledge organization for libraries, archives, museums
  • Tiedonorganisointi tiedonhallinnassa ja tiedontallennuksessa ja -haussa - Knowledge organization in information management and retrieval  
  • Tiedonorganisoinnin epistemologinen perusta – Epistemological foundations of knowledge organization;
  • Käyttäjät ja sosiaalinen konteksti – Users and social context;
  • Systeemien ja järjestelmien evaluointi – Systems, tools and evaluation.

Kommentoin ja selostan lyhyesti:

  1. konferenssin pääpuhujan professori Jonathan Furnerin, University of California, Los Angeles, USA, esitystä,  Interrogating ”Identity” – a Philosophical Approach to an Enduring Issue in Knowledge organization
  2. teemaan Tiedonorganisoinnin epistemologinen perusta liittyviä keskeisiä esityksiä
  3. sekä professori Marcia Lei Zengin, Kent State University,USA,  kokoamaa ja moderoimaa  paneelia Conceptual models of aboutness.

Näiden aiheet liittyvät lähimmin omiin tiedonorganisoinnin tutkimuskysymyksiini.


1. Identiteetti ja tiedonorganisointi

Konferenssin avauspuheessaan Interrogating "Identity" -  a philosophical approach to an enduring issue in knowledge organization  professori Jonathan Furner, University of California, Los Angeles,  tarkasteli konferenssin keskusteemoja identiteettiä ja kulttuuria, eritteli identiteetin filosofisten teorioiden hyödyllisyyttä tiedonorganisoinnissa sekä hahmotteli filosofista kehystä, jota voitaisiin soveltaa arvioitaessa tiedonorganisointijärjestelmien käyttäjien kulttuurin heijastumista järjestelmiin ja voitaisiin määritellä tasapuolinen / oikeudenmukainen tiedonorganisointijärjestelmä.

Identiteetin käsite on keskeinen tiedonorganisoinnissa; sitä voidaan tarkastelle suhteena (”x" ja ”y” ovat numeerisesti identtiset, jos x on sama objekti kuin y) ja ominaisuutena (”x” x:llä on ominaisuus, joka erottaa sen y:stä). Identiteettien esittäminen ja tuottaminen on tiedonorganisoinnin tavoite, professori Furner totesi aluksi.

Näistä perustoteamuksista hän eteni tiedonorganisointijärjestelmien arviointikysymyksiin:

  • Miten hyvin tiedonorganisointijärjestelmät esittävät identiteettejä?
  • Miten hyvin tiedonorganisointijärjestelmät esittävät dokumenttien sisältämien aiheiden identiteettejä ja aiheiden identiteettien välisiä suhteita?

Näkökulmat tiedonorganisoinnin tavoitteeseen ovat vaihdelleet. Tavoitteena on ollut toisaalta dokumenttikeskeinen tai käyttäjäkeskeinen identiteettien esittäminen ja tuottaminen, toisaalta deskriptio-orientoitunut tai tiedontallennus- ja hakuorientoitunut identiteettien esittäminen ja tuottaminen.

Tiedonorganisointijärjestelmän pitäisi heijastaa sekä sen suunnittelijan että sen käyttäjän näkemystä, identiteettejä ja kulttuureja. Tiedonorganisoinnin haaste on oikeudenmukainen tiedonorganisointijärjestelmä: useiden erilaisten, erilaisia kulttuureita heijastavien identiteettikäsitysten tasavertainen esittäminen. Tiedonorganisointijärjestelmän käyttäjien eri kulttuureita ja identiteettejä heijastavaksi kehykseksi professori Furner ehdotti erityistä oikeussäädöstä (Bill of Rights), joka voisi olla kirjattu esimerkiksi muotoon:
”Minulla on oikeus löytää tietoresursseja, jotka vastaavat minun persoonani monia identiteettejä; käyttää omaa kieltäni ja omaa sanastoani aiheidentiteettien välittämiseen, ja olettaa muiden ymmärtävän käyttämääni kieltä / sanastoa, huonontamatta järjestelmän tehokkuutta ja tiedonhaun helppoutta; kuvailla aiheita identiteetteinä, mukaan lukien omani, eri tavoin eri tilanteissa ja eri aikoina”.

Sosiaalinen epistemologia (social epistemiology), joka tulee yhä tärkeämmäksi tiedonorganisoinnin perusteoriaksi sosiaalisten tietoverkkojen laajetessa ja syventyessä, voi vastata osittain tähän haasteeseen, professori Furner tiivisti esityksensä päätteeksi.


2. Tiedonorganisoinnin epistemologinen perusta

Tiedonorganisointi ja sen lukutaito

Peter Ohly, GESIS, Social Science Information Center, Germany, loi esityksessään Knowledge organization pro and retrospective lyhyen katsauksen tiedonorganisoinnin menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Hän tarkasteli aluksi tiedonorganisoinnin peruskäsitteitä, miten alan asiantuntijat ovat niitä käyttäneet eri aikoina. Esimerkiksi saksalainen luokitusteoreetikko Ingetraut Dahlberg on käyttänyt käsitteestä ’tiedonorganisointi’ käsitettä ‘knowledge organization’, kun taas amerikkalainen Henry Evelyn Bliss, bibliografisen luokitusjärjestelmän luoja,  on muotoillut käsitteen ’the organization of knowledge’ tai ‘knowledge order’; tanskalainen tiedonorganisoinnin teoreetikko Birger Hjørland on huomauttanut, että myös ‘knowledge organization’ esiintyy käsitteenä jo vuonna 1910. Tiedonorganisoinnin käsitteistöön on englanninkielessä vakiintunut ‘knowledge organization’ pikemminkin kuin ‘the organization of knowledge’, Peter Ohly linjasi.

Katsauksessaan tiedonorganisoinnin kehitykseen ja kirjastojen rooliin Peter Ohly mainitsi viisi olennaista tekijää: tiedon sisältö, tiedon julkinen saatavuus ja tiedon pysyvyys, koodausmenetelmät, prosessointi, järjestelmät ja mallit.
Tulevaisuudessa tieteenalojen yhä erikoistuessa, tieteidenvälisyyden lisääntyessä, heterogeenisten tietomassojen kasvaessa tarvitaan globaali tietomalli, joka yhdistää erilaiset tiedonorganisoinnin muodot ja mahdollistaa tiedon etsimisen myös tekstistä hyvin eri näkökulmista. Erityisiä haasteita ovat: heterogeenisiä tietomassoja käsittelevien virtuaalisten tiedonorganisointijärjestelmien rakentaminen, ”inhimillisten tarpeiden” ymmärtäminen, tietojärjestelmien ja järjestettävän tiedon arviointi sekä ”tiedonorganisoinnin lukutaito” (”knowledge organization literacy”) ja siihen liittyvä koulutus, koska tiedonorganisointi aktivoi tulevaisuudessa yhä enemmän tutkijoita ja ”tavallisia” tiedonkäyttäjiä, Peter Ohly totesi lopuksi.

Luottamus ja tieto

Judith Simon, University of Vienna, eritteli esityksessään Knowledge and trust in epistemology and social software / knowledge technologies tiedon ja luottamuksen välisiä suhteita sosiaalisissa verkostoissa ja tietoteknologioissa ja selvitti:
Nykyisen tietoteknologian aikakaudella sosiaaliset verkostot (social networks) ja luottamussuhteet (trust relationships) ovat olennaisia tekijöitä käyttäjien arvioidessa tietojärjestelmien tietoa. Tietojärjestelmien kehittäjät ja tietoteoreetikot voivat olla yhteistyössä: heidän yhteisenä tavoitteenaan on identifioida luottamuksen ja tiedon väliset suhteet.
Sosiaaliset verkostot ja luottamussuhteet tietojärjestelmien käyttäjien välillä liittyvät tiedonorganisoinnin laadun arviointiin ja siten tietojärjestelmien kehittämiseen. Tiedon prosessin oletetaan tehostuvan, jos hyödynnetään sosiaalisten verkostojen kollektiivista luottamuksen yhteen liittämää älyä.
Judith Simonin mukaan tiedon käsite näissä sosiaalisissa verkostoissa / tietoteknologioissa liittyy luottamuksen käsitteeseen. Mutta luottamuksen käsite ei ole tullut tärkeäksi ainoastaan näissä yhteyksissä vaan myös tietoteoriassa, epistemologiassa. Tietoteoreettista kuvausta varten luottamusta pitäisi analysoida tiedon funktiona ja tietoa luottamuksen funktiona.

Epistemologiselta kannalta olennainen filosofinen kysymys on: missä olosuhteissa luottamus on taattu? Luottamuksen ja tiedon suhdetta on filosofiassa käsitelty, mutta erityisesti luottamus ja sen sosiaaliset aspektit ovat epistemologiassakin käsittelemätöntä aluetta. Judith Simon viittasi filosofi J. Hardwigin artikkeliin ”The role of trust in knowledge” (Journal of philosophy 1991, 88(12): 693 - 708), jossa kirjoittaja selittää luottamuksen funktion tiedon luomisessa:
Tieto ja luottamus eivät ole antiteetteja; aiemmin tiedon perusta on ollut näyttö (evidence), ei luottamus (trust). Nykyinen tieteen spesialisoituminen ja kollaboroituminen muuttavat tätä tiedon perustetta.

Semanttinen web ja sen looginen rakenne

Grant Cambell, University of Western Ontario, USA, tutkiskeli esityksessään Derrida, logocentrism, and the concept of warrant on the semantic web
semanttista webiä post-strukturalisena informaatioarkkitehtuurina ja tietoverkkojen olemusta käyttäen Jacques Derridan dekonstruktion menetelmiä.
Tietoverkot ovat kehittyneet älykkäiden agenttien ansiosta merkitysten verkoksi ’semantic web’.  Mutta tarvitaan menetelmiä, jotka tunnistavat ja arvioivat niitä periaatteita, joilla semanttisen webin sisältöjä voidaan tehokkaasti yhdistää, tarvitaan traditionaalisen kirjastoympäristön tiedonorganisaatiojärjestelmien tietorakenteiden perustana olevan käsitteen ’literary warrant’ vastaavan käsitteen märittelemistä semanttisen webin tietorakenteiden ympäristössä.
Jos ”warrant” traditionaalisessa kirjastoympäristössä viittaa niihin periaatteisiin, joilla käsitteitä hyväksytään – oikeutetaan (’justify’) ja todennetaan (’verify’) - tiedonorganisaatiojärjestelmään, ”warrant” semanttisen webin ympäristössä viittaa vastaavasti niihin periaatteisiin, joilla webin tietoresursseja voidaan hyväksyä tietoverkkojen käyttöön.

Ensin kuitenkin Cambellin mielestä pitäisi selvittää, miten semanttisen webin ympäristössä kommunikoidaan: mikä on todellista kommunikaatioita ja mikä keinotekoista. Tähän hän käyttää Jacques Derridan dekonstruktion vastakohtaparia logosentrismi/ fonosentrismi ja kumoaa käsityksen logosentrismin vallitsevasta asemasta myös semanttisen webin ympäristössä.
Semanttisen webin visio perustuu yhteensoveltuvaan infrastruktuuriin, yhtyeensoveltuviin globaaleihin standardeihin. Kuten nyt tiedämme standardeilla URL, HTML, RDF-skema OWL ja XML-nimiavaruus on sama suhde ontologioihin ja webin objekteihin kuin warrant-periaatteilla luokitusjärjestelmiin. Semanttinen web käyttää näitä erilaisia periaatteita ja muodostaa niistä konelukuisia standardeja; webin keskiössä on standardimuotoisia dokumentteja, jotka hallitsevat webin intelligenttien agenttien käytöstä.  Samalla tavoin kuin ”warrant” on periaate, joka luo yhdenmukaisuutta traditionaalisiin semanttisiin tietorakenteisiin, semanttisen webin standardit luovat yhdenmukaisuutta webin vuorovaikutussuhteisiin kommunikaatioon, selvittämällä ambiguiteetteja, yhdistämällä asioita eri lähteistä, ja löytämällä merkityksiä ja malleja tietovarannoista, jotka ovat liian suuria ihmisen tulkittavaksi ilman apuvälineitä.

Ajatus, että perinteisiä tiedonorganisointivälineitä/ tietorakenteita, luokituksia, tesauruksia, taksonomioita käytetään semanttisen webin sisältöjen organisointiin on kiehtova, mutta tarvitaan lisää tutkimusta, Grant Cambell tähdensi.

Semanttinen web ja rationaalinen ja empiirinen tieto

Jian Qin, Syracuse University, USA, tarkasteli esityksessään Controlled semantics versus social semantics – an epistemological analysis tietoteoreettisesta näkökulmasta tärkeitä eroja ja yhtäläisyyksiä kontrolloidun semantiikan (controlled semantics) ja sosiaalisen semantiikan (social semantics), rationaalisen ja empiirisen semantiikan, välillä ja niiden hyödyntämistä tiedonorganisoinnissa semanttisen webin ympäristössä.

Aiempiin tutkimuksiin viitaten hän selvitti:
Termiä ’sosiaalinen semantiikka’ (social semantics) on käytetty tietojenkäsittelytieteessä yleisemmin vuodesta 2000 – Agent Communication Language – ja sitä voidaan soveltaa tietoverkkojen käyttäjien luomien tagien semantiikkaan. Mutta sosiaalinen semantiikka ei ole vain tagit tai niiden sanastot, siihen kuuluu käyttäjät, jotka luovat tageja, havainnot ja tarkoitteet, jota varten tagit luodaan.
Tagi-toimintaa voidaan kuvailla seuraavasti, Jian Quin täsmensi ja viittasi aiempiin tutkimuksiin:

  • osallistujat (agentit) kommunikoivat uskomuksillaan ja aikomuksillaan
  • nämä uskomukset ja aikomukset ovat julkisia, havaittavia, sosiaalisen sitoutumisen merkityksessä
  • jokainen kommunikaatiotoiminta sisältää kolme merkitysaspektia:
    1. objektiivinen: kommunikaation on tosi
    2. subjektiivinen: kommunikaatio on vilpitön
    3. käytännöllinen, puhuja on oikeutettu kommunikaatioon.

Sitten Jian Quinin esitti olennaiset kysymykset

  • Mikä tekee sosiaalisen semantiikan erilaiseksi kuin kontrolloitu semantiikka?
  • Missä on niiden yhteinen alue, missä ne kohtaavat?
  • Miten näiden alojen tutkimus eroaa?

Quinin tietoteoreettisessa tarkastelussa sosiaalinen semantiikka edustaa empiiristä representaatiota, kontrolloitu semantiikka rationaalista organisaatiota.
Voidaan erottaa kaksi tiedon hankinnan lähdettä: empirismi ja rationalismi, joilla on eri tehtävät. Empiirisesti hankittu tieto on intuitiivistä, sensitiivistä, demostratiivistä, ja siihen liittyvä sosiaalinen semantiikka tiedon muotona sallii meidän testata rationaalisesti hankitun tiedon ja siihen liittyvän kontrolloidun semantiikan totuutta, i.e., loogisia rakenteita ja sanastoja joita käytetään empiirisen tiedon organisoimiseen.

Sosiaalinen semantiikka on täyttänyt aukon rationaalisen ja empiirisen tiedon välillä – ja ensi kertaa historiassa meillä on massiivinen empiirinen tietomäärä perustella (’validate’) kontrolloitua semantiikkaa, ja kontrolloitua semantiikkaa voidaan käyttää välineenä rationalisoida, kategorisoida, sosiaalisen semantiikan tuottamia tagejä, Jian Quin tiivisti lopuksi.


3. Tietosisällöt ja niiden käsitteellinen malli - Conceptual models of aboutness

Tieteenalojen erikoistuessa, tieteidenvälisyyden lisääntyessä, heterogeenisten tietomassojen kasvaessa tarvitaan globaali tietomalli, joka yhdistää erilaiset tiedonorganisoinnin muodot ja mahdollistaa tiedon etsimisen monipuolisesti.
Yksi vastaus tähän tarpeeseen on Kansainvälisten kirjastoseurojen liiton IFLAn piirissä tapahtunut käsitteellisen tiedonorganisointimallin kehitystyö ja sen tuloksena syntynyt funktionaalisen luetteloinnin mallit FRBR (Functional Requirements for Bibliographic Records) ja FRAD (Functional Requirements for Authority Data), sekä IFLAn luokitus- ja Indeksointijaoksen työryhmän edelleen kehittämä tietosisältöjen käsitteellinen malli FRSAR (Functional Requirements for Subject Authority Records).

ISKOn viime vuosien konferenssit ovat olleet tärkeä foorumi, jossa on voitu tarkastella FRSAR-mallin luonnoksia, keskustella niistä ja työstää niitä edelleen. Tästä syystä FRSAR-työryhmän puheenjohtaja Marcia Lei Zeng, Kent State University, USA, oli koonnut tähänkin ISKOn konferenssin ohjelmaan paneelin, jossa esiintyivät sisältötyöryhmän puheenjohtaja Maja Zumer, University of Ljubljana, Slovenia, ja käyttäjätyöryhmän puheenjohtaja Athena Salaba,  Kent State University, USA, sekä työryhmän jäsen Leda Butrini,,ARPA Lazio, Italy. Paneeli herätti runsaasti keskustelua, ja sen pohjalta FRSAR työryhmä saattoi selventää joitakin mallin peruskäsitteitä.

FRSAR-ryhmän jäseniä, Kuva: Päivi Pekkarinen
FRSAR-ryhmän jäseniä:Vasemmalta Diana Vizine-Gotz, Maj Zumer, Lois Mai Chan, Jonathan Furner, Marcia Lei Zeng, Athena Salaba, sekä Pat Riva (ei varsinainen jäsen)

FRSAR-ryhmän jäseniä FRSAR-ryhmän jäseniä: Lois Mai Chan, Marcia Lei Zeng, Päivi Pekkarinen sekä Jian Quin

ISKOn 10. konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Joseph T.Tennis, Joan Mitchell, OCLC, Jian Quin sekä FRSAR-työryhmästä Marcia Lei Zeng ja Lois MAi Chan, Kuva: Päivi Pekkarinen
ISKOn 10. konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Joseph T.Tennis, Joan Mitchell, OCLC, Jian Quin sekä FRSAR-työryhmästä  Marcia Lei Zeng ja Lois Mai Chan

Linkkejä:

Teksti ja kuvat:
Päivi Pekkarinen
Kirjastonhoitaja
FRSAR-ryhmän jäsen
Terveystieteiden keskuskirjasto

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)