kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Mitä kirjastoammattilaisen olisi syytä tietää bibliometriikasta?

Bibliometriikka-aamupäivä 30.1.2009

 

02/09

   
 

"Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on käytetty erittäin vähän bibliometrisiin menetelmiin perustuvaa tutkimusta kirjastojen kehittämisessä ja suunnittelussa. Kuitenkin tällaisista tutkimuksista, jotka tarjoavat tietoa muun muassa eri alojen tutkijoiden julkaisu- ja viittauskäytännöistä, voitaisiin ammentaa ideoita siihen, miten kirjastojen tutkijapalveluita kannattaisi kehittää."

Yllä oleva lainaus on Maria Forsmanin VERKKARI 7/2008:ssa julkaistusta bibliometriikkaa ja tiedepolitiikkaa käsittelevää pohjoismaista workshopia koskevasta jutusta. HY:n kirjastoammattilaiset ovat varsin kiinnostuneita tietämään ainakin jotain bibliometriikasta päätellen esimerkiksi siitä, että tammikuun viimeisenä perjantaina järjestetty Bibliometriikka-aamupäivä keräsi täyden salillisen väkeä.

Aamupäivän aloitti bibliometrisiin menetelmiin pohjaavalla tutkimuksella väitellyt Maria Forsman, jonka otsikkona oli "Bibliometriikka - Mitä se on?". Hän valotti aluksi bibliometrisen tutkimuksen historiaa ja suuntauksia. Hän nimesi seuraavat suuntaukset: metodologinen ja matemaattinen suuntaus, tieteentutkimuksellinen suuntaus ja tiedepolitiikan ja tutkimuksen arviointiin liittyvä suuntaus.

Marian oma väitöskirjatutkimus, jossa on tarkasteltu sosiaalisen pääoman käsitteen pääoman käsitteen tuloa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun, edustaa tieteentutkimuksellista suuntausta. Hän kertoi käyttäneensä siinä useampia bibliometrisia menetelmiä: viittausanalyysia, yhteisviittausanalyysia, diffuusioanalyysia, yhteissana-analyysia ja yhteystekijä-analyysia. Näitä eri menetelmiä hän havainnollisti tutkimuksestaan poimituin kuvioin. Viittausanalyysia esitellessään hän toi esiin kriittisiä näkemyksiä koskien viittausanalyysin tulkintoihin usein sisältyviä olettamuksa todeten mm., kuinka runsaasti viittauksia saneet julkaisut eivät ole välttämättä niitä kaikkein parhaita, vaan joissain tapauksissa suorastaan päinvastoin kaikkein kiistanalaisimpia, kuinka viittaamiseen tai viittamattomatta jättämiseen saattavat vaikuttaa monet satunnaiset tekijät kuten esim. julkaisun helppo/vaikea saatavuus, ja kuinka tutkijat eivät suinkaan aina tule viitanneeksi niihin tutkijoihin, joilta ovat saaneet informaalisissa keskusteluissa ehkä ratkaisevimmat vaikutteensa.

Monessa suhteessa varauksellisesti viittausanalyyseihin suhtautui myös aamupäivän toinen esiintyjä, Ulla Neuvonen Terkosta. Hän kertoili esimerkkejä siitä, miten ISIn Science Citation Indexin tarjoamia viittaustietoja on Meilahden kampuksella käytetty tutkijoiden ja organisaatioiden vertailuun. Terkolta on jo 1990-luvun alusta lähtien tilattu tällaisia selvityksiä. Joillain niistä saattanut olla jotain vaikutusta esimerkiksi siihen, missä korkekoulukaupungeissa on nyt tarjolla hammas- ja eläinlääketieteellistä opetusta.

Tehdyissä vertailuissa selvitettiin yleensä professorien ja apulaisprofessorien julkaisujen saamia viittauksia. Kun tieto yksittästen tutkijoiden julkaisujen viittasanalyyseista levisi, tutkijat alkoivat ounastella tässä mahdollisuuksia myös keskinäiseen rankkaukseen. Kun Citation Index -tietokantoihin saatiin syksyllä 2000 www-liittymä Web of Sciencen koekäytön myöstä, muutama lääketieteen professori tutkaili joululomalla omatoimisesti omia ja kollegojensa viittausteitoja ja julkisti tähän liittyviä nimilistoja "Suomen tieteen huipuista" Suomen kuvalehdessä ja netissä, minkä jälkeen erinäisissä muissakin lehdissä oli erilaisia poimintoja näistä listoista.

Citation Index -tietokantoja jo vuosia käyttäneet informaatikot eivät voi(neet) suhtautua kuin varauksella tällaisiin rankkauslistoihin, jotka on tehty ottamatta lainkaan huomioon näihin tietokantoihin sisältyviä puutteita ja suoranaisia virheitä. Ulla Neuvonen tarjoili esityksessään "vanhan kunnon ISI-loukkulistan" tietokannan ongelmallisuuksista ja yleisimmistä virheistä esim. suomalaisten ja skandeja sisältävien nimien kirjoittamisessa. Lisäksi hän esitti erinäisiä yleisempiä epäilyksiä ISI:n tietopohjasta, mikä sekin on syytä ottaa huomioon Citation Index -tietokannoista tuotettuja viitelistauksia tulkitessa ja arvioitaessa.

Esitysten jälkeen käydyissä keskusteluissa tuli esiin, että muillakin kampuksilla kuin Melahdessa yksittäiset tutkijat ovat toisinaan innostuneet vertailemaan viittauksiaan vähän kisailumielessäkin ja kääntyneet tällöin joskus kirjaston puoleen. Aamupäivän esitykset antoivat meille eväitä tehdä parempia viitatusanalyyseja, mikäli niitä kirjastoilta tilataan, ja ehkä myös argumentteja varoitella viittausanalyyseja omatoimisesti tekeviä tutkijoita liiallisesta yksioikoisuudesta viittauslistojen tulkinnoissa. Missä määrin meillä HY:n kirjastoissa olisi mahdollisuuksia ja aikaa tehdä sellaisia vaativampia bibliometrisiin menetelmiin perustuvia tutkimuksia, joista sitten voitaisiin ammentaa ideoita esimerkiksi tutkijapalvelujen kehittämiseen - hyvä kysymys.

Linkit esityksiin:

Teksti:
Eeva Peltonen
Kirjastonhoitaja
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)