kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Praha 2008: Partnership in Academic Excellence

 

 

05/08

   
 

UNICA on 40 Euroopan pääkaupunkiyliopiston verkosto, jolla on mm. opetuksen kehittämiseen ja Bologna-prosessin toteuttamiseen liittyvää yhteistyötä. UNICA-verkoston yliopistoissa on henkilöstöä yhteensä 120.000 ja opiskelijoita 1,5 miljoonaa. Helsingin yliopisto on verkoston aktiivinen jäsen. Yliopiston kansainväliset asiat vastaavat yliopiston opetuksen ja tutkimuksen yhteistyöstä.

Vuonna 2002 UNICA järjesti ensimmäisen kansainvälisen seminaarin muuttuvan tieteellisen julkaisemisen kysymyksistä. Sen jälkeen seminaareja on järjestetty 2004 Wienin yliopistossa, 2006 Helsingin yliopistossa ja nyt 2008 Prahan Kaarlen yliopistossa.

Seuraavaa vuoden 2010 seminaaria suunnitellaan Dubliniin. Olen saanut ilon toimia tieteellisen julkaisemisen suunnitteluryhmän jäsenenä vuodesta 2004 lähtien. Muut jäsenet ovat eri puolilta Eurooppaa: Paul Ayris (University College of London), Francoise Vandooren (Université Libre de Bruxelles), Kris Dejonckheere (Unican pääsihteeri) ja Filippos Tsimpoglou (Kyproksen yliopisto). Tänä vuonna ryhmään kutsuttiin uusi jäsen: Marc van den Berg Amsterdamin yliopiston kirjastosta. Ohjausryhmä on vastannut seminaarien suunnittelusta ja organisoinnista paikallisten järjestäjien kanssa.

Kuva: Kris Dejockheere

Prahan seminaarin pääteema jakautui neljään sessioon: 1) Supporting Research in Europe, 2) Innovations in Learning Environment, 3) Digital Archiving ja 4) Collaboration to Enhance Access. Esitykset ovat luettavina UNICAn sivuilla ppt-tiedostoina:

Samoin on mahdollista seurata toisen päivän kulkua ja esityksiä videona

Eurooppalaisen tutkimuksen painoalueita

Professori Norbet Kroo on Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen komitean jäsen. Hän käsitteli tieteellistä julkaisemista erityisesti Eurooppalaisen tutkimusalueen ja 7. puiteohjelman näkökulmasta, samoin kuin visiota eurooppalaisen tutkimuksen mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta globaalissa kilpailussa. Mm. amerikkalaisen tutkimusinfrastruktuurin ylivoimaisuus verrattuna eurooppalaiseen heikentää tutkimusryhmien ja yliopistojen mahdollisuuksia. Tästä syystä tutkimusinfrastruktuurin määrätietoinen kehittäminen on eräs uusien EU-ohjelmien painoalueita. Professori Kroo käsitteli eräitä paradokseja tieteen kehityksessä ja innovaatiopolitiikassa, kuten 1) tieteen merkitys kasvaa mutta nuorten kiinnostus vähenee, 2) eurooppalainen tutkimus on hyvää tasoa mutta kilpailukyky vähenee, 3) hallitusten rahoitus tieteelle vähenee mutta tieteen merkitys kasvaa. Eräs ongelma on, että vaikka eurooppalainen tutkimuksen julkaiseminen ja siteeraaminen on samalla tasolla kuin tutkimus USA:ssa, gatekeeperit (julkaisijat, keskeisten julkaisujen toimituskunnat) ovat amerikkalaisia. Eurooppalaisten tiedemiesten tulisi pyrkiä muuttamaan tätä rakennetta.

Eurooppalaista tutkimusta voidaan Kroon mukaan edistää tutkijan asemaa parantamalla, infrastruktuuria kehittämällä, lisäämällä liikkuvuutta, vastaamalla tiedon joustavasta saatavuudesta ja suuntaamalla rahoitusta parhaille. Yliopistojen rikkaus on moninaisuus, joka on säilyttänyt yliopiston vuosisatojen läpi.

Bologna ja Eurooppalainen tutkimusalue ERA yhdistävät tieteen Eurooppaa; miten kirjastot vastaavat tähän kumppanuuden haasteeseen? Miten kirjasto voi tuottaa lisäarvoa korkeatasoiselle tutkimukselle?

Kuva: Kris Dejockheere
Professori Kroo puhumassa, kuvassa lisäksi suunnitteluryhmän jäsenet sekä UNICAn uusi presidentti Stavros A Zenios ja Kaarlen yliopiston rehtori Hampl. Kuva: Kris Dejockheere

Oa ja laadun keskeisyys

Professori Sijbold Noorda johtaa Euroopan yliopistojen liittoa (EUA). Hän käsitteli avoimen julkaisemisen ja muiden digitaalisten varantojen mahdollisuuksia tutkimuksen näkökulmasta. Oleellista on luoda luotettavat julkaisuarkistot, joissa tieteiden traditiot otetaan huomioon. Tiedon lajittelu ja keskeisen tutkimuksen nostaminen esiin on haaste. Miten tulisi suhtautua asiasanoitukseen? Hollannissa kustantajat tukevat nykyisin varhaista julkaisuarkistoon tallentamista, mikä kertoo asenteiden muutoksesta. Arkistojen tulee olla yhteensopivia ja standardoituja; Hollannissa käytetään selkeää tekijänoikeuslisenssiä (ks. SURF).

Kustannusmallien kehittäminen on vielä kesken. Kaiken kaikkiaan yliopistojen rooli tiedon omistajina merkitsee vallankumouksellista asenteiden muutosta aiempaan verrattuna.

Kuva: Kris DejockheereOA:n menestymisen kannalta laadusta huolehtiminen on erittäin tärkeätä (quality labelling). Peer review-menettely tarvitaan. Kustantajien tulisi jatkossa maksaa tutkijoille artikkelien arvioinnista. Noordan käsityksen mukaan vapaaehtoisuus ei OA:n leviämisessä riitä vaan tarvitaan selkeitä velvoitteita. Hyvänä esimerkkinä Noorda mainitsi Harvardin humanistisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan tuoreen velvoitteen julkaisujen tallentamisesta yliopiston julkaisuarkistoon; Harvardilla on myös tiukka politiikka kustantajien suuntaan.

Tärkeä tutkimushankkeiden kannalta oli Celina Ramjouén (EU komission Tutkimusyksikkö) muistutus, että 7. puiteohjelman rahoitushakemuksiin voidaan sisällyttää avoimen julkaisemisen kustannukset osana kokonaiskustannusmallia (annex II:11.16). Taustalla on suositus EU:n jäsenvaltioille tukea OA-julkaisemista.

Kirjastopalveluiden kehittäminen - lisäarvo tutkimukselle ja opetukselle?

Kirjastopalvelujen järjestämisessä Prahan Kaarlen yliopistossa (perustettu vuonna 1348) on samansuuntaisia haasteita kuin meilläkin. Opiskelijoita 49.000, henkilöstöä 7000, josta akateeminen henkilöstö 4000. Uusien kehittämishankkeiden ja digitaalisen kirjaston kehittämistä vaikeuttaa kirjaston hajautettu rakenne: kirjastohenkilöstöä on 260, kokoelmien laajuus 4,5 milj julkaisua ja yliopistolla on edelleen noin 250 kirjastoyksikköä. Koordinaattori Marie Paràkova työskentelee rehtorinvirastossa.

Irlannissa yliopistokirjastojen ja tiedeyhteisön yhteistyö on tiivistä. Dublinin yliopiston kirjastonjohtaja Sean Phillips (eläkkeelle 2008:4) kuvasi kirjaston roolin muutosta tukipalvelusta tutkijan ja opettajan kumppaniksi. Irlannissa on kansallinen keskitetysti rahoitettu ja johdettu Irish Research eLibrary (STM alojen rahoitus 20 Me ja HSS –alojen rahoitus 15 Me).

Jokaisella yliopistolla on OA-arkisto mutta yhteinen kansallinen portaali ja linkitys tutkimuksen hallintaan. Digitoinnin organisoinnin kannalta tärkeä on Irish Virtual Research Library & Archive. Phillipsin mukaan kumppanuus akateemisen yhteisön kanssa on kirjastolle välttämättömyys.

Professori Jose Moura esitteli yliopistonsa (Universidade Nova de Lisboa, Faculty of Sciences & Technology) uutta kirjastovisiota, jossa kirjasto on akateemisen yhteisön mutta myös alueyhteisön olohuone. Oppimiskeskustyyppisen kirjaston yhteyteen on luotu samalla taiteen ja monikulttuurisen kohtaamisen tilat (elokuvia, näyttelyitä).

Kirjastonjohtaja Paul Ayris (UCL) piti kirjastojen ongelmana nykyistä systeemivetoista ajattelua. Mm. Metalib-portaalin käyttö on odotettua vähäisempää. Kirjastopalvelujen tulisi linkittyä yliopiston muihin tietojärjestelmiin luontevaksi osaksi, mihin mm. UCL:n suunnittelema Primon hankinta antaisi lisämahdollisuuksia. Ayris pohti periaatteellista eroa kirjastonäkemysten välillä: perinteinen malli on houkutella (pull) käyttäjä kirjastoon. Hän näki parempana mallina, että kirjasto aktiivisesti tuo (push) uutta aineistoa ja tietoa käyttäjän työpöydälle. Tähän on olemassa jo hyviä välineitä.

UCL:ssa on mm. selvitetty tiedeyhteisön kiinnostusta e-kirjojen käyttöön. Suurin kiinnostus 60% kohdistui kurssikirjoihin, 52 % vastaajista halusi käsikirjoja ja 46 % tutkimusmonografioita. Oletus Googlen ensisijaisuudesta haun välineenä ei saanut vahvistusta UCL:n selvityksessä: e-kirjoja haettiin ensisijaisesti kirjastoluettelosta (38 % käytöstä); Google (21 %). Facebookin ja muiden sosiaalisten verkostojen kehittyminen saattaa tulevaisuudessa vähentää oleellisesti nykyisten virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä.

Omassa alustuksessani arvioin Helsingin yliopiston käyttäjätutkimusten (2005, 2007) tuomaa palautetta niin kokoelmien, palvelujen kuin tilojen kehittämisen kannalta.

Pitkäaikaissäilyttämisen haasteet ja LIFE-projekti

Pitkäaikaissäilytystä esittelivät Tsekin kansalliskirjaston asiantuntijat Bohdana Stoklasova ja Jan Hutar sekä Pavel Krbec Kaarlen yliopiston Tietotekniikkakeskuksesta. Kulttuuriperinnön tallentamisen ja yliopistojen aineistojen tallentamiseen on pyritty luomaan yhteinen kehikko.

LIFE (Life Cycle Information for E-Literature) www.life.ac.uk on hanke, jossa luodaan välineitä e-aineistojen ja e-julkaisujen elinkaarikustannusten arviointiin 5, 10 tai 100 vuoden ajalle. Hanketta esitteli projektipäällikkö Richard Davies British Librarysta. Mallin versio 2 julkaistaan Lontoossa 23.6. järjestettävässä seminaarissa. Tehtyjen selvitysten mukaan multimedian säilyttäminen on 8 x kalliimpaa kuin tekstimuotoisen aineiston. LIFE on kiinnostava ja tärkeä myös omien hankkeidemme kannalta.

DRIVER (Digital Repository Infrastructure for European Research) www.driver-repository.eu tavoitteena on luoda yhteinen luotettava ja jaettu hakumahdollisuus eurooppalaisille julkaisuarkistoille. Nyt Driver tarjoaa pääsyn noin 350.000 dokumenttiin, hieman yli 70:een julkaisarkistoon. Mukaan on tulossa uusia arkistoja, mm. Slovenia ja Tanska. Kehittäminen on pääsemassa testauksesta laatujärjestelmään, tekstistä multimediaan ja myös personoitavia palveluja luodaan. Driveria esitteli professori Natalia Manola Ateenan yliopistosta. (DRIVER-hanketta esiteltiin myös Helsingin yliopistossa marraskuussa järjestetyssä seminaarissa osana keskustan verkkopalvelujen hanketta).

Osanottajien kokemuksia

Seminaariin osallistui jäseniä niin useimmista Euroopan pääkaupungeista.

Osanottajat kuvassa Kaarlen yliopiston kirjaston pihalla Juhan Husin patsaan edessä., Kuva: Kris Dejockheere
Osanottajat kuvassa Kaarlen yliopiston kirjaston pihalla Juhan Husin patsaan edessä.

Kysyin mm. virolaiselta dekaanilta ja portugalilaiselta professorilta, saivatko he seminaarista odottamaansa tietoa ja kokemusta. He vakuuttivat, että seminaari antoi heille uudenlaisia näkökulmia kirjastoon, uutta tietoa ja näkemystä oman yliopiston tutkijapalvelujen ja kirjaston kehittämiseen.

Oman kokemukseni mukaan mahdollisuus kuulla valmisteilla olevista kehittämishankkeista kautta Euroopan avaa silmiä ja omia rajoja, samoin mahdollisuus osallistua keskusteluun. Käytämmekö nyt riittävästi omia voimavarojamme aktiiviseen yhteistyöhön kehittämishankkeissa? Eurooppa on avoin yhteistyölle. Hankekumppanuus vaatii jo valmisteluvaiheessa henkilökohtaisia kontakteja ja osallistumista.

Teksti:
Kaisa Sinikara
tieto- ja kirjastopalvelujohtaja
kaisa.sinikara[at]helsinki.fi
puh. 09-191 21701


Kuvat:
Kris Dejockheere

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)