kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Esteettä kirjojen virtaan - Esteettömyystyöryhmä tutustui Iirikseen ja Celiaan

 

 

04/08

   
 

Helsingin yliopiston kirjastojen esteettömyystyöryhmä kävi huhtikuun alussa tutustumassa Iiris-keskukseen ja samassa rakennuksessa sijaitsevan Celian eli  Näkövammaisten kirjaston palveluihin. Työryhmän päämääränä on ottaa esteettömyysnäkökohdat entistä paremmin huomioon Helsingin yliopiston kirjastojen palvelujen, tilojen ja verkkosivujen suhteen.  Celia on jo asiakaskuntansa johdosta edelläkävijä esteettömyysasioissa. Celian asiakaskuntaan kuuluu näkövammaisten lisäksi myös muita lukemisesteisiä, esimerkiksi afaatikkoja, lihastautia sairastavia, kehitysvammaisia ja vaikeasti lukihäiriöisiä.

Esteetön Iiris-keskus

Kierros aloitettiin Iiris-keskuksen esittelyllä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n esteettömyysasiamies Hanna-Leena Rissasen johdolla. Iiris-keskus sijaitsee hyvällä paikalla Itäkeskuksessa Helsingissä. Talo on suunniteltu esteettömäksi aisti- ja liikuntavammaisille kävijöille sekä vanhuksille. Pohjapiirros on selkeä ja helppo hahmottaa ja kulkureiteillä ei ole esteitä. Materiaaleissa on hyödynnetty värien ja pintojen kontrasteja. Löytyy esimerkiksi ohjaavia laattoja, listoja ja kaiteita. Talon opasteet on tehty kohokuvioin tai pistekirjoituksella.  Värikontrastit auttavat heikkonäköistä erottamaan esimerkiksi hissien ja ovien paikat. Puhuvat hissit kertovat oikean kerroksen. Keskeisissä tiloissa on kuulovammaisia auttava induktiosilmukka. 

Celian asiakaspalvelutiloja, Kuva: Celian arkisto
Kuva: Celian kirjaston asiakaspalvelusta.

Asiakaspalvelutilojen esteettömyyteen on alettu kiinnittää huomiota myös Helsingin yliopiston kirjastoissa. Tänä vuonna on aloitettu kirjastojen esteettömyyskartoitukset ja uusia tiloja suunniteltaessa esteettömyysnäkökohdat otetaan huomioon. Esimerkiksi Viikin tiedekirjastossa ja Terveystieteiden keskuskirjastossa esteettömyyskartoitus on jo tehty. Pienilläkin muutoksilla on mahdollista saada kirjastojen tiloista asiakasystävällisempiä kaikille.

Kirjoja saavutettavaan muotoon

Näkövammaisten kirjaston perusti vuonna 1890 Cely Mechelin, jonka mukaan kirjasto sai nykyisen nimensä vuonna 2001. Näkövammaisten kirjaston toiminta-ajatuksena on luoda Suomen näkövammaisille ja muille lukemisesteisille mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen ja virkistykseen tuottamalla ja tarjoamalla käyttöön asiakkaiden tarpeet huomioon ottavaa erityisaineistoa ja asiantuntijapalveluja. Celiaa ja erityisesti oppikirjapalveluja  esittelivät kirjastonjohtaja Marketta Ryömä, linjajohtaja Marita Kuusela ja palvelupäällikkö Mervi Mattila.

Näkövammaisilla kirjatarjonta on huomattavasti pienempää kuin näkevillä. Celia tuottaa kirjoja näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten saaavutettavaan muotoon eli pistekirjoja, äänikirjoja, e-kirjoja ja kohokuvia. Celiassa on käytössä omakirjalainaus-järjestelmä. Omakirjalainaus tarkoittaa sitä, että kirjasta valmistetaan henkilökohtainen kopio. Celianetin  kautta asiakas voi itse lainata kirjan, joka postitetaan kotiin. Asiakkaan ei tarvitse palauttaa kirjaa, mutta tekijänoikeussyistä asiakkaan on sitouduttava hävittämään kirja käytön jälkeen.

Kohokuvia, Kuva: Matti Hjerppe
Kuva: Celiassa tuotetaan sormin luettavia kohokuvia.

Äänikirjoissa Daisy-formaatti on korvannut c-kasetit. Celiassa c-kasettien lainaus lopetettiin kokonaan vuoden 2008 alussa. Daisy on kansainvälinen kirjaformaatti joka on kehitetty erityisesti näkövammaisten ja lukemisesteisten käyttöön. Daisy-äänikirjat ovat ääneen luettuja kirjoja, jotka on tallennettu cd-romille Daisy-tallennusmuotoon. Kirjoja voi kuunnella Daisy-kuuntelulaitteella tai tietokoneelle asennetulla lukuohjelmalla.

Esteettömästi verkossa

Näkövammaiset tarvitsevat usein apuvälineitä tietokoneen käytössä. Heikkonäköisille on apua tekstinsuurennusohjelmasta. Sokeat henkilöt taas voivat lukea ruudun informaation pistekirjoitusnäytöltä tai käyttää ruudunlukuohjelmaa ja puhesyntetisaattoria. Ruudunlukuohjelma lukee näytön tekstin ja puhesyntetisaattori muuntaa sen ääneksi.

Www-sivujen suunnittelussa esteettömyysnäkökohtien huomioiminen näkövammaisten kannalta tarkoittaa sitä, että sivuston sisällä voi liikkua apuvälineiden avulla ilman visuaalista havainnointia. Oleellinen tieto on saatavissa tietokoneen tai selaimen avulla ilman, että käyttäjä tarvitsee hiirtä, kuvia, grafiikkaa tai lisäohjelmaa sisällön lukemiseen ja valintojen tekemiseen. Sivuston rakenne on looginen ja selkeä. Värejä ja fonttia käyttäjä pystyy itse muokkaamaan. Celian www-sivut ovat esimerkki esteettömiksi suunnitelluista sivuista.

Yhteistyötä esteettömän opiskelun mahdollistamiseksi?

Vierailun lopuksi kirjastonjohtaja Marketta Ryömä heitti ilmaan ehdotuksen yhteistyöstä Helsingin yliopiston kirjastojen kanssa esteettömän opiskelun edistämiseksi. Celia tuottaa pyynnöstä ääni-, piste- tai e-muotoon esimerkiksi sellaisia kurssikirjoja, joita ei ennestään kokoelmista löydy. Tuotantoprosessi vie aikaa keskimäärin pari kuukautta. Tämän takia ns. uustuotantotilaukset hyvä tehdä ajoissa, jotta esteellisillä opiskelijoilla olisi samat mahdollisuudet osallistua tentteihin kuin muilla. Tällä hetkellä Celialla on asiakkaana 50 korkeakouluopiskelijaa, joille tuotetaan kaikki pakollisiin kurssivaatimuksiin kuuluvat kirjat.

Marketta Ryömä esittelee Celian palveluja, Kuva: Matti Hjerppe
Kuva: Marketta Ryömä esitteli esteettömyystyöryhmälle Celian palveluita.

Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia näkövammaisten kirjaston ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Opiskelijan omassa korkeakoulussa on yhteyshenkilö, jolta toimintarajoitteinen opiskelija saa apua ja neuvoja opintojen aikana ja ennen opiskelun aloittamista. Korkeakoulukirjaston tehtävänä on auttaa toimintarajoitteista opiskelijaa tiedonhaussa, lainaamisessa ja uustuotantotilausten tekemisessä näkövammaisten kirjastosta. Samaa mallia olisi mahdollista kokeilla Helsingin yliopistossa ja jos yhteistyö osoittautuu toimivaksi, muissakin Suomen korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Linkkejä:

  • Teksti:
    Marja Moisio
    tietoasiantuntija
    Viikin tiedekirjasto
    ja
    Anna-Mari Koivula
    tiedottaja
    Terveystieteiden keskuskirjasto

    Kuvat:
    Celian arkisto
    ja
    Matti Hjerppe

    top

    « EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

     

     

  •  
    vpohja.gif (814 bytes)
      kulma20_oa.gif (867 bytes)