
Kirjastoseurojen (STKS, FSBF, Tietoasinatuntijat, Suomen kirjastoseura)
hallitukset kokoontuivat 26.11. keskustelemaan tulevasta
yhteistyömallista.
Paikalla oli myös Opetusministeriön edustajana Barbro Wigell-Ryynänen ja
lakimies Mikko Reinikainen, PricewaterhouseCoopers Oy:stä.
Kirjastojärjestöt:
yhdistymismallien kannatus jakautui
Kirjastoalan järjestöistä Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen
kirjastoseuran hallitukset kannattavat seurojen täyttä yhdistymistä. Myös
lehdet sulautuisivat. Tietoasiantuntijat ry:n ja Finlands svenska
biblioteksföreningin hallitukset puolestaan kannattavat liittomallia,
jossa
yhteistoimintaa varten perustetaan liitto. Siinä nykyiset yhdistykset ja
lehdet säilyvät, samoin kuin mahdollinen varallisuus tai velat. Liiton
myötä
alan vaikuttavuutta voidaan lisätä samoin kuin tehokkuutta poistamalla
päällekkäisyyksiä
Tämä ilmeni seurojen hallitusten yhteisessä seminaarissa 26.10.
Helsingissä,
jossa pohdittiin yhdistämisvaihtoehtoja. Seurojen yhdistymisidea on elänyt
jo yli pari vuotta. Sillä tavoitellaan lisää vaikuttavuutta ja
tehokkuutta.
Jonkin tasoinen yhdistyminen sai viime talvena seurojen jäsenkyselyssä
enemmistön kannatuksen.
Yhden järjestön kannattajat pitivät mallia tehokkaana ja selkeänä, siinä
reviirikiistojen välttäminenkin on ehkä helpompaa. Finlands svenska
biblioteksförening ei kuitenkaan omalta osaltaan voi ajatella sulautuvansa
suureen suomenkieliseen järjestöön. Kieli on sille identiteetti- ja
samalla
kynnyskysymys. Tietoasiantuntijat puolestaan vierastavat täyttä
yhdistymistä, koska sen toimintakenttä ja toiminnan tavoitteet poikkeavat
muista. Sen jäsenet toimivat pääosin yrityksissä tai muissa
organisaatioissa, eivät kirjastoissa.
Keskustelussa väläytettiin mahdollisuutta, että Suomen kirjastoseura ja
Suomen tieteellinen kirjastoseura yhtyvät ja kaksi muuta syventävät
yhteistyötä sen kanssa, esimerkiksi tehostamalla jo nyt olemassa olevan
yhteisen neuvottelukunnan toimintaa.
Seminaari päätti suositella seurojen hallituksille, että ne vielä tämän
vuoden aikana ratkaisevat miten yhdistymisasiassa halutaan edetä. Esillä
olleista neljästä mallista karsittiin muut ja vain kannatusta saaneita
yhdistymis- ja liittomalleja suositeltiin tutkittavaksi pidemmälle.
Jos yhdistymisestä tai liiton perustamisesta päätetään, käytännön
toteuttamisen arveltiin vievän lähes vuoden. Jos kaksi tai useampi seura
päättää yhdistyä, se vaatii myös jäsenkokousten hyväksynnän.
Teksti ja kuva:
Seppo Verho
Kirjastolehden toimitussihteeri
VERKKARI 07b/06 |
UUTISARKISTO
|