 |
Laatutyötä joka päivä |
| Helsingin yliopisto valmistautuu laadunvarmistusjärjestelmänsä auditointiin syksyllä 2007. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii uutteraa puurtamista, jotta laadukas toimintamme saadaan näkyväksi toimintakäsikirjan ja prosessikuvausten kautta. Tämä laatutyö ei ole vain hallintoväen ja suunnittelijoiden näpertelyä, vaan osa jokapäiväistä oman työmme kehittämistä. Sinänsä laatutyössä ei ole kohdallamme kyse mistään uudesta innovaatiosta. Tavoitteellista kehittämistyötä ovat kirjastot tehneet jo vuosia. Myöskään prosessikuvaukset eivät ole kirjastoihmisille vieraita. Uutta on sen sijaan kokonaisvaltainen lähestyminen, johon laadunvarmistusjärjestelmällä pyritään. Tavoitteena ei ole palvelimelle pölyttymään jäävä toimintakäsikirja prosessikäppyröineen, vaan jokaisessa meissä syntyvä oivallus siitä, että laatuun panostaminen on osa jokapäiväistä työtämme. Kirjaamalla ylös hyvät käytänteemme varmistamme, että vielä ensi viikollakin osaamme toimia yhtä laadukkaasti. Mikä-mikä-matriisiLaatutyöstä puhuttaessa yksinkertainen asia puetaan helposti vaikeaselkoisiksi sanoiksi. Puhutaan matriiseista ja auditoinnista, typistetään kielellinen ilmaisu lyhenteiksi – EFQM, BSC – tai käytetään sujuvasti rinnan samassa merkityksessä erilaisia laatu-alkuisia sanoja. Käsiteviidakko ei ainakaan helpota aiheen lähestymistä. Tähtäimessä oleva auditointi syksyllä 2007 tarkoittaa yksinkertaisuudessaan Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän arviointia. Tarkoituksena auditoinnissa ei ole mitata toiminnan laatua, vaan arvioida laadunvarmistusjärjestelmää eli keinoja, joilla yliopisto pyrkii laadukkaaseen toimintaan. Matriisi toimii eräänlaisena ikkunana laadunvarmistusjärjestelmään. Se kuvaa taulukkomuodossa laadunvarmistusjärjestelmän osia (toiminta, sen tavoite, vastuutahot, dokumentointi, miten laatu varmistetaan ja miten laatu ilmaistaan) ja toimii siten runkona toimintakäsikirjalle, jossa toimintaperiaatteet, toiminnot ja menettelyt kirjataan auki. Huolella laaditut matriisit sisältävät sanallisiin prosessikuvauksiin suoraan poimittavissa olevia elementtejä. Lyhenteiden takana puolestaan piilottelevat itsearvioinnin ja strategisen suunnittelun apuna toimivat Euroopan laatupalkintomalli (European Foundation for Quality Management) ja tasapainoinen tuloskortti (Balanced Scorecard) kriteeristöineen. Onks laatua näkyny? Keväällä 2006 aloitettu kirjastojen laatutyön matriisi on saatu valmiiksi lokakuussa ja seuraavana etappina on HY:n kirjastojen yhteisen toimintakäsikirjan työstäminen. Toimintakäsikirjan kasaamisesta ja siihen sisällytettävien prosessikuvausten tuottamisesta tulee vastaamaan marraskuun alkupuolella nimitettävä kirjastojen laatutyöryhmä, jossa on edustus jokaisesta kirjastosta. Samaisen ryhmän vastuulla tulee olemaan myös yliopiston yhteiseen toimintakäsikirjaan liitettävä yleiskuvaus kirjastopalveluista sekä kuvaus elektronisen aineiston hankintaprosessista. Kirjastojen laatutyöryhmän toiminta ei kuitenkaan vielä takaa, että kirjastojen laadunvarmistusjärjestelmä läpäisee koko kirjastolaitoksen. Kirjastoissa tarvitaan avointa keskustelua laatutyöstä ja sen hyödyistä meille jokaiselle. Viimeistään nyt olisikin kirjastoissa syytä istahtaa joukolla alas ja pohtia, mikä juuri meidän toiminnassamme on tärkeätä, miten asiat meillä tehdään ja miksi teemme ne juuri niin. Tekemisen, esim. prosessien kuvauksen, kautta onnistuu myös motivoituminen ja sitoutuminen oman työn kehittämiseen. Joko sinun työyhteisössäsi on aloitettu laadunvarmistusjärjestelmän kokoaminen?
Teksti: Kuvat:
« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »
|
Montaa kuunkiertoa ei ole ennen auditointia, joten katsaus kirjastojen laadunvarmistusjärjestelmän rakennusvaiheeseen lienee paikallaan.
