 |
Katariina-instituutissa juhlittiin avajaisia ja isä Robertin ikoniarkistoa 30.5.2006 |
| Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitoksen nimi on vaihtunut Katariina-instituutiksi.Ortodoksisen ylioppilasliiton aloitteesta 1960-luvun taitteessa perustettu Ortodoksinen laitos on historiansa varrella vaihtanut nimeä jo useaan kertaan. Ortodoksian laitoksen ja Ortodoksian tutkimuksen laitoksen kautta nimi muutettiin Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitokseksi 1980-luvun lopulla, jolloin itäisen Euroopan uskonnollisen tilanteen tutkimus nousi erityisen ajankohtaiseksi. Neuvostoliiton ja kommunismin romahtamisen jälkeen yksikön tutkimusfokuksena korostui erityisesti Venäjän ja itäisen Euroopan uskonnollinen tilanne; kysymys siitä, mitä seurauksia ylhäältäpäin johdetusta maallistamisesta oli yhteiskuntaan ja sen uskonnolliseen kenttään. Samaan aikaan laitos kokoajan kartutti kokoelmiaan, tuntemustaan ja kontaktejaan Bysantin ja ortodoksisen teologian sekä ikonografian ja kirkkotaiteen tutkimuksen alueella. Vuoden 2006 tammikuussa Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymän uuden johtosäännön mukaan yksikkö harjoittaa ja tukee Venäjän ja itäisen Euroopan uskonnollisen kentän, ortodoksisen tradition ja bysanttilaisen kulttuurin tutkimusta. Instituutti myös ylläpitää ja kehittää toimialansa mukaista kirjastoa, jonka kokoelmat ovat Helka-tietokannassa tunnuksella Htort. Ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitos oli varsin pitkä nimi pienelle yksikölle. Se lyhentyi yleensä Ortodoksian laitokseksi eikä näin ollen antanut oikeaa kuvaa laitoksen asiantuntemuksesta, joka ortodoksisuuden ohella koskettaa muutakin jälkisosialistisen uskonnollisuuden ja kulttuurin tuntemusta ja toisaalta Joensuun yliopiston Ortodoksisen teologian laitoksen asiantuntemus nimenomaan ortodoksisuuden osalta on vahvistunut kokoajan. Laitoksen uudeksi nimeksi haluttiin sellainen, jonka sisälle laitoksen tutkimusintressit mahtuvat ja joka ilmentää opiskelua, tiedettä, kirjastotoimintaa ja kulttuurin tuntemusta. Uusi instituutti saa nimensä kahden Katariina mukaan: opiskelijoiden suojelijan suurmarttyyri Katariina Aleksandrialaisen sekä kirjasto- ja yliopistolaitosta tukeneen Venäjän keisarinna Katariina Suuren. Katariina viittaa laajan maantieteellisen (Venäjä, itäinen Eurooppa, ortodoksinen maailma) ja tutkimuksellisen (yhteiskunta, kulttuuri, kirkot) alueen asiantuntemukseen.
POSTERISARJA KATARIINA-INSTITUUTIN TOIMINNASTA Katariina-instituutissa juhlittiin toukokuun lopulla uuden nimen lisäksi yksikölle lahjoitetun ikonimaalari Robert de Caluwén ikoneja käsittelevän noin kahdeksan hyllymetrin arkiston avajaisia. Arkisto sisältää lehtileikkeitä ja kuvia, ikonien kaavoja ja luonnoksia sekä isä Robertin muistiinpanoja ja hänelle osoitettuja kortteja ja kirjeitä. Arkisto on sekä ikonien, historian että taiteen tutkimiseen ainutlaatuinen ja merkittävä. A vajaisten kunniaksi valmisteltiin myös näyttely, joka esittelee sekä Katariina-instituuttia että isä Robertin ikoniaiheista arkistoa. Näyttely on esillä Kansallisarkiston aulassa kesä- ja heinäkuun ajan. Tänä päivänä Katariina-instituutin haasteena on tehdä ja edistää tutkimusta sekä antaa opetusta ja informaatiota uusimmasta tutkimustiedosta. Instituutissa on työtiloja tutkijoille, kirjasto sekä arkisto- ja kuva-aineistoja. Yksikön kirjaston kokoelmiin kuuluu muun muassa pohjoismaisesti ainutlaatuinen ikonikirjallisuuden kokoelma sekä noin 2000 diakuvaa. Katariina-instituutin kokoelmat ovat opiskelijoiden, tutkijoiden ja alan harrastajien käytettävissä maanantaisin ja tiistaisin 9–13 sekä keskiviikkoisin 14–18 (kesäisin poikkeavat aukioloajat). Tervetuloa!
« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »
|
