 |
|
|
Kuten alkuvuodesta tästä lehdestä saatoit lukea, avointen julkaisuarkistopalveluiden suunnitteluun tuli muutoksia, kun JULKI irrotettiin julkaisuarkistosuunnittelun yhteydestä, ja sittemmin Endeavorin ENCompass for Digital Collections -sovellus osoittautui epätarkoituksenmukaiseksi Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen kannalta. Kampusarkistojen verkoston kehitys Viikissä, joka on Suomen johtava DSpace-osaamisen keskus, DViikki on nyt ollut toiminnassa jo yli vuoden ajan. Viikissä lähtökohtana avoimen julkaisuarkiston kehittämisessä ovat olleet nimenomaan tiedeyhteisön tarpeet, ja palvelua on koko ajan rakennettu tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Varsinainen DViikin kick-off-tilaisuus järjestetään seuraavan lukuvuoden alkaessa. (Ks. myös Kimmo Koskisen raporttia DSpace -kokouksesta Bergenissä tässä numerossa.) Meilahdessa on asennettu Terkko Document Server, jota ylläpitää Terkko, ja se tulee tuotantokäyttöön kesän jälkeen. Kampusarkistoissa on tilaa myös kirjastojen muille digitaalisille kokoelmille: DViikissä on vanhaa digitoitua metsäaiheista kirjallisuutta, ja myös Terkko DS:ään tallennetaan vanhaa kirjallisuutta. Myös Kumpulassa julkaisuarkiston asentaminen on käynnistynyt. Kumpulan tutkijoiden piiristä on usein kuultu sellaista viestiä, että he eivät yliopistollisia julkaisuarkistoja tarvitsisi, vaan he käyttävät laajempia julkaisuarkistojaan. Kuitenkin julkaisuarkiston kaltaista palvelua tarvitaan Kumpulassa esimerkiksi raporttisarjoille, jotka eivät edusta tutkimuksen kärkeä, mutta joilla on oma tehtävänsä tieteellisessä kommunikaatiossa. Keskustakampuksella alkaa vuonna 2007 Opetusministeriön rahoittama hanke "Tieteellisten aineistojen verkkopalvelu", jossa ovat mukana kaikki kampuksen tiedekunnat. Hankkeen avulla toteutetaan avoimen julkaisemisen sekä tutkimusaineistojen saatavuuden ja säilytyksen infrastruktuuria. Palveluun kuuluu avoimen julkaisuarkiston ja yksiköiden tieteellisten lehtien julkaisualustan käynnistäminen, ja innovatiivista tieteellistä julkaisutoimintaa tuetaan. Julkaisuarkiston palveluntarjoajana toimii keskustakampukselle perustettava pieni "julkaisuyksikkö". Projektin koordinaattoria ei ole vielä valittu, vaan hänet rekrytoidaan syksyllä. Kampusarkistoihin kuuluu myös E-thesis-palvelu. Sen aineisto on päätetty siirtää DSpace-pohjaiseen järjestelmään. E-thesiksen palveluntarjoajana jatkaa HYK-Kansalliskirjasto. Yhteiset näkymät ja alakohtaisuus Julkaisuarkistoa koskevissa keskusteluissa on usein puhuttu "kokonaisnäkymästä" Helsingin yliopistolaisten julkaisutuotantoon. Avointen julkaisuarkistojen sisällöstä ei voi tällaista vielä koostaa, sillä ne sisältävät vasta pienen osan kaikista julkaisuista. Sen sijaan tämä näkymä tarjotaan edelleen JULKI-aineiston avulla; käytäntö on sama muissakin yliopistoissa. Kunhan enemmän julkaisuja saadaan avoimiin julkaisuarkistoihin, on OAI-PMH-protokollaa käyttäen mahdollista tarjota esimerkiksi näkymä yliopistolaisten tuottamiin avoimesti saatavilla oleviin tieteellisiin julkaisuihin. OAI-PMH-protokollan keskeinen idea on se, että avointen julkaisuarkistojen kuvailutietoja voidaan haravoida erilaisiin palveluihin – esimerkiksi jonkin tieteenalan "research network" voi haravaohjelman (harvester) avulla tarjota kootusti monen yliopiston julkaisut tieteenalaltaan. Tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia – esimerkiksi valtiorajat eivät ole enää ongelma. Kyseessä on taas yksi tapa parantaa julkaisujen näkyvyyttä ja löydettävyyttä. Palvelu edellyttää kuitenkin sitä, että julkaisuarkistojen kuvailutiedot on tehty asianmukaisella tavalla. Siksi tarvitaan tiivistä sekä kansallista että varsinkin kansainvälistä yliopistojen välistä yhteistyötä. Julkaisuarkiston projektiryhmän tehtävä on pitää huoli siitä, että yliopiston eri digitaalisissa kokoelmissa (kampusarkistoissa) olevat julkaisut on kuvailtu sillä tavalla, että erilaisia näkymiä voidaan tarjota yliopistolaisten tuottamiin julkaisuihin ja muihin digitaalisiin aineistoihin. Palvelut asettumassa paikoilleen - entä nyt Kaikki järjestelmien rakentaminen on turhaa, jos tutkijat eivät koe, että avoin tiedejulkaiseminen on osa tutkimusprosessia ja kuuluu luonnollisella tavalla tieteelliseen kommunikaatioon. Vaikka eräät asioista perillä olevat tutkijat ovat jo alkaneet nähdä julkaisuarkistojen hyötyjä – ks. esim. professori Pekka Kaupin julkaisuluetteloa, joka viittaa DViikkiin – open access saatetaan edelleen kokea vain lisenssimaksujen kourissa kamppailevien kirjastojen asiaksi. Työtä open access -tietouden lisäämiseksi tutkijoiden keskuudessa on esimerkiksi FinnOA tehnyt monen vuoden ajan, mutta työ helpottuu, kunhan palvelut ovat toiminnassa. Syksyllä HY:n julkaisuneuvottelukunta järjestää vielä julkaisijan iltapäivän, jossa käsitellään tieteellisen julkaisemisen nykyistä myllerrystä tutkijan näkökulmasta. Tämä tilaisuus ei siis keskity open access -teemoihin, vaikka niitäkin on mukana. Tutkijoille tiedotetaan open accessistä myös OA-JES-projektin puitteissa.
Kalle Korhonen
« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »
|
