kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

Salonki tiedekunnan kirjastossa

 

 

03/06

   
 

Kirjastot tarjoavat otollisen ympäristön myös intellektuaalisille kohtaamisille; ne eivät ole pelkästään työasemien ja lainausautomaattien maisemoimia teho-oppimoja ja superlainaamoja. Keskusteluja tieteestä syntyy ihan spontaanistikin, kun käsillä ja käsissä on tutkimustekstejä, mutta intellektuaaliselle seuraelämälle voidaan myös järjestää suunnitelmallisesti tilaa ja tilaisuuksia.

Ensimmäinen tiedekunnan kirjaston nykyisissä tiloissa järjestetty kirjallinen salonki keräsi runsaat parikymmentä kiinnostunutta keskustelijaa.

Ensimmäinen tiedekunnan kirjaston nykyisissä tiloissa järjestetty kirjallinen salonki keräsi runsaat parikymmentä kiinnostunutta keskustelijaa. Kuvassa käsiteltävänä olleen artikkelikokoelman kirjoittajia ja aktuaalisia ja potentiaalisia lukijoita. Oikealla olevan lehtikaapin edessä istuvat kirjan toimittajat yhteiskuntapolitiikan laitoksen professori JP Roos ja tohtorikoulutettava Semi Purhonen sekä kirjaan kirjoittanut salonkikeskustelun puheenjohtaja, Keijo Rahkonen ja kirjan jo lukemaan ehtinyt sosiologian laitoksen professori (mvs.) Arto Noro. Muista kirjoittajista kuvassa mukana ovat sosiologian laitoksen professori Risto Alapuro (1. vasemmalla) ja tutkija Erkki Kilpinen (3. oikealla). Etualalla (3. vasemmalla) nojatuolissa istuu tutkija Antti Gronow, niin ikään yksi kokoelmaan jo tutustumaan ehtineistä lukijoista, joka esitti sitä koskevan kommenttipuheenvuoron.

Aloite siitä, että valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston lehtisalissa alettaisiin järjestää kirjallisia salonkeja, tuli yhteiskuntapolitiikan laitoksen johtajalta, professori Keijo Rahkoselta, joka on myös kirjaston neuvottelukunnan jäsen. Ensimmäisen salonkikerran kirjaksi valittiin hiljattain ilmestynyt artikkelikokoelma Bourdieu ja minä , jonka kirjoittajakunta koostuu ranskalaiselta sosiologilta Pierre Bourdieulta vaikutteita ammentaneista suomalaisista yhteiskuntatieteilijöistä.

Pierre Bourdieu (1930–2002) oli – ja on yhä – yksi kansainvälisesti vaikutusvaltaisimmista ja eniten keskustelua herättäneistä 1900-luvun jälkipuoliskon sosiologeista. Teoksessa arvioidaan Bourdieun ajattelua ja hänen laajaa tuotantoaan tilanteessa, jossa mestari itse on poistunut kentältä. Suomalaisella artikkelikokoelmalla on tiettyjä yhtymäkohtia Ranskassa Bourdieun kuoleman jälkeen ilmestyneeseen julkaisujen sarjaan, jossa on ollut pyrkimyksenä arvioida hänen tuotantoaan.

Ihan haudanvakavina ei salongissa istuttu.

Ihan haudanvakavina ei salongissa istuttu. Puheenvuorot sisälsivät myös viihteellisempää ainesta, mm. tieteellistä elämää koskevia juoruja ja anekdootteja, niin kuin muutamat kirjan artikkeleistakin .

Mikään markkinointi-isku kirjastossa järjestetty salonki ei ollut, vaan tilaisuus, jossa kirjan kirjoittajat ja toimittajat kertoivat vapaamuotoisesti kirjan syntyhistoriasta tuoden esiin myös kokoelman tiettyjä aukkoja. Kriittisten näkökulmien esiintulon varmistamiseksi salonkikeskustelun puheenjohtaja oli tilannut yhdeltä kirjan lukijoista myös suullisen kirja-arvostelun.

Kirjaston lehtisalin sohva- ja nojatuolinurkkaus osoittautui erittäin sopivaksi paikaksi tällaiselle pienimuotoiselle keskustelutilaisuudelle.

Kirjaston lehtisalin sohva- ja nojatuolinurkkaus osoittautui erittäin sopivaksi paikaksi tällaiselle pienimuotoiselle keskustelutilaisuudelle. Yhtä viihtyisää ja soveliasta paikkaa tällaiseen ei kirjastolla ole aiemmin ollutkaan, mutta jonkinasteista salonginpitoa on meillä kyllä harrastettu aiemminkin vaatimattomista puitteista välittämättä.
(Tästä on kerrottu VERKKARIn sivuillakin: http://www.helsinki.fi/kirjastot/verkkari/2005/04/valtsikka.html)

Kirjallisesta salongista on ajatettu kehittää jatkuvampi traditio. Mahdollisista seuraavista kirjoista keskusteltiinkin jo vähän salongin jatkoilla, tiedekuntalaisten läheisessä kantakapakassa. Toisaalta todettiin, ettei keskustelun lähtökohdaksi tarvitse välttämättä ottaa tutkimuksellista teosta, vaan kyseeseen voisi tulla myös esimerkiksi jonkun lehden teemanumero, pamfletti, joku romaani tai miksei joku muukin kulttuurituote, josta on valtiotieteilijöille jutun juureksi.

Puheena ollut teos:
Semi Purhonen & J.P. Roos (toim.)
BOURDIEU JA MINÄ
Näkökulmia Pierre Bourdieun sosiologiaan.
Tampere: Vastapaino 2006
ISBN-10 951-768-174-7
ISBN-13 978-951-768-174-2

Eeva Peltonen
kirjastonhoitaja
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto
eeva.peltonen [at] helsinki.fi
http://www.valt.helsinki.fi/staff/epeltone/
puh. 19122553

kuvat:
Tony Ikonen
kirjastosihteeri
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto

puh. 191 23786

 

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)