kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

 

F@ir-Publishing and F@ir-reading

UNICA-seminaari Wienin yliopistossa 25.-26.11.2004

 

01/05

   
 

UNICAEuroopan pääkaupunkien yliopistojen UNICA-verkosto järjestää yliopistojen kehittämiseen liittyviä seminaareja ja konferensseja. Helsingin yliopistossa UNICA-yhdyshenkilö on Markus Laitinen yliopiston kehittämisosastola.

Vuonna 2002 oli ensimmäinen e-kirjastotoimintaan liittyvä seminaari Madridissa. Seminaarin suositukset ovat luettavissa verkossa. Raportti seminaarista löytyy Verkkarin numerosta 2002:10.

Marraskuussa 2004 Wienin yliopistossa järjestettiin samaan aihepiiriin liittyvä jatkoseminaari. Painotus oli tällä kertaa vahvasti e-julkaisemisessa ja yliopistojen e-arkistoja koskevassa pohdinnassa.

Teemat  

Seminaari koostui neljästä sessiosta:

Seminaarin puheenjohtaja oli professori Jean-Pierre Devroey (Université Libre de Bruxelles). Devroeylla on yliopistossaan kaksoisrooli, sillä hän on sekä dekaani että kirjastonjohtaja.

Seminaarin jälkikeskustelussa pohdittiin mahdollisuutta järjestää UNICA-seminaari Helsingissä vuonna 2006 tai sen jälkeen.


Wienin seminaari

Wienin seminaarissa osallistujia oli 18 maasta yhteensä 45, joista yli puolet kirjastonjohtajia. Kuvassa eturivissä oikealla Kaisa Sinikara, joka veti yhtä seminaarin workshopeista.

Kaisa Sinikara
tietopalvelujen kehittämisjohtaja
kaisa.sinikara at helsinki.f
i
puh. 191 21701

kuvat seminaarin kuvagalleriasta

 

 

Julkaiseminen ja tutkimuspolitiikka

Professori Georg Winckler, Wienin yliopiston rehtori, hahmotteli julkaisemisen ja tiedepolitiikan suhteita. Hän kiinnitti huomiota mm. tiedemaailman kahden kulttuurin väliseen kuiluun, joka näyttää kasvavan. Luonnontieteissä vallitsevia ovat vertaisarvioidut kausijulkaisut ja humanistisissa tieteissä painetut monografiat. Arvioitujen, impact faktoreihin tukeutuvien lehtien keskeisyys sisältää hyötyjen lisäksi ongelmia: innovaatioiden on hankalaa päästä julkaisuissa läpi, prosessi on hidas, mikä on erityisen problemaattista nuorten tutkijoiden kannalta. Myös piilotettu kilpailu ja vastavuoroinen nepotismi voivat viedä kilpailua epäterveellä tavalla henkilötasolle. Winckler suositti arvioinnin kehittämistä avoimeksi (on-line keskustelu ennen julkaisemista) ja avoimien e- julkaisukanavien kehittämistä. Hän kantoi erityistä huolta nuorten tutkijoiden etenemismahdollisuuksista.

Professori Wolfgang Glänzel (Steunpunkt O&O Statistieken, Katholieke Universiteit Leuven) on tutkinut erityisesti tieteellisten prosessien kvantitatiivisia analyyseja ja malleja. Hän analysoi bibliometriikan mahdollisuuksia ja rajoituksia tutkimuksen tulosten ja tuottavuuden arvioinnissa. Aihe oli kiinnostava ja tärkeä, sillä bibliometriikasta on tullut tiedepolitiikan ja tutkimushallinnon perusvälineitä. Se antaa mahdollisuuksia mm. löytää tieteen sisäisiä yhteyksiä ja tunnistaa nousevia ja hiipuvia aloja. Peruselementtejä ovat julkaisut ja tekijyys. Glänzel pohti sitaattikäytäntöihin liittyviä sudenkuoppia, sillä aidon tiedonhankinnan lisäksi sitaattien käyttö voi liittyä mm. keskinäiseen palkitsemiseen. Kiistelty aihe on myös viittaaminen omiin julkaisuihin. Julkaisemisen luotettavuuden ja validisuuden ilmaisemiseen on eräillä aloilla kehitetty tunnistimia (impact factor).

Sitaatti-indeksien merkittävyyttä tiedepolitiikassa kuvastavat mm. niiden käyttäminen johtavien tutkimusyliopistojen tunnistamiseen, tutkimuksen arviointiin ja kytkeytyminen rahoitukseen.

Alustusten pohjalta käytiin keskustelua kahdessa ryhmässä (vetäjinä professori Jean-Claude Guédon Montrealin yliopistosta ja Kaisa Sinikara Helsingin yliopistosta). Esille tulivat mm. sitaatti-indekseihin liittyvät ongelmat. ISI:n käyttökelpoisuutta eurooppalaisen tutkimuksen kannalta rajoittaa se, että siihen valitaan a) vain kausijulkaisuja, b) vain englanniksi tai muutamilla muilla suurilla kielillä julkaistua aineistoa ja c) kaupallisuudesta johtuva varsin korkea hinta. Huomattava osa eurooppalaisilla kielillä julkaistusta aineistosta jää sivuun laadusta ja merkityksestä riippumatta. Tästä syystä on tehty aloitteita eurooppalaisten tiederyhmäkohtaisten sitaatti-indeksien luomiseksi. Ainakaan toistaiseksi nämä eivät ole saaneet riittävää hyväksyntää ja tukea taakseen. Arviointikäytäntöjen kehittämistä tukemaan avointa julkaisemista (Open Access) ja avoimien arkistojen hyvää laatua pidettiin tärkeinä kehittämiskohteina.

top

Tiedejulkaisemisen taloudelliset tekijät

Alustajina olivat professori Helmut Hartmann (Itävallan kansallisen konsortion koordinaattori Grazin yliopistosta), MA Yves Dumont Euroopan komission tutkimusosastolta ja professorit Mathias Dewatripoint Brysselistä ja Marc Ivaldi Toulousen yliopistosta.

Hartmann arvioi konsortioihin sisältyviä taloudellisten mallien toimivuutta. Dumont kertoi komission käynnistämästä tutkimuksesta, jossa selvitetään tieteellisten julkaisumarkkinoiden taloudellista ja teknistä kehitystä Euroopassa. Tulokset ovat käytettävissä 2005. Tutkimus käsittelee mm. painettujen tieteellisten kausijulkaisujen tulevaisuutta, hintojen nousun sisältämiä riskejä tutkijoiden työskentelyn kannalta, avointa julkaisemista, tekijänoikeuksien uudelleen arviointia ja kustantajien taloudellisia intressejä. Tutkimus on osa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittämistä. Tiedejulkaisemisen laajuutta kuvaa se, että joka vuosi julkaistaan 1,5 miljoonaa artikkelia. Eurooppa johtaa julkaisujen määrällä (41,3 %) vs USA (31,4%). Jos taas arvioidaan viittausten lukuisuutta, Eurooppa jää jälkeen useimmilla aloilla.

Professorit Mathias Dewatripoint Brysselistä.
Dewatripoint ja Ivaldi esittelivät Euroopan komission käynnistämän tutkimuksensa alustavia tuloksia. Taloutta koskevat alustukset synnyttivät kiivaan jälkikeskustelun. Näkemykset siitä, tulisiko tieteellisen julkaisemisen olla avointa, julkisyhteisöjen hallinnoimaa vai kaupallisten kustantajien käsissä, näyttivät vaihtelevan voimakkaasti. Elektronisen julkaisemisen luotettavuus, pysyvyys ja pitkäaikaissäilytys on oleellisia kysymyksiä, eikä varmuutta näytä olevan edes siitä, kumpi taho, julkishallinto vai liiketoimintaperiaattein toimiva kustantaja pystyy huolehtimaan tästä paremmin.




top

Tieteellisen e-julkaisemisen tapausesimerkkejä

Berliinin Humboldt-yliopiston e-arkiston luomista esitteli tohtori Susanne Dobratz, Wienin yliopiston avoimen e-arkiston luomista prof. Herbert Hrachovec ja Slovenian Univerza v Ljubljanin hanketta tietotekniikka-asiantuntija Miha Peternel.

Tohtori Susanne Dobratz Dobratzin esimerkki kuvasi systemaattisuudessaan kiinnostavaa mallia, jossa aineiston määrä oli kuitenkin toistaiseksi vielä rajallinen. Arkiston luomisessa noudatetaan DINI-sertifikaattia (Deutsche Initiative für Netzwerkinformation), joka tähtää palvelinten ja arkistoinnin laadun varmistukseen. Suositukseen kuuluvat mms seuraavat asiat: palvelinkäytännöt, tekijätuki, lakinäkökohdat, tiedon autenttisuus ja eheys, indeksointi, lokit, tilastot ja pitkäaikainen saatavuus.

Jälkikeskustelussa kävi ilmi Saksan yliopistojen suuret talousvaikeudet, jotka uhkaavat uusien palvelujen kehittämistä. Saksassa 74:llä yliopistolla on tätä nykyä oma e-arkistonsa.

Keskustelussa, jota vetivät kirjastonjohtaja Paul Ayris (University College London) ja kirjastonjohtaja Christian Brouwer (Université Libre de Bruxelles) pohdittiin erityisesti tieteenalakohtaisten versus yliopistokohtaisten e-arkistojen käyttökelpoisuutta. Kiinnostusta herätti myös ajatus muodostaa eurooppalainen yhteisportaali yliopistojen arkistoille ja lisätä näin niiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

top

Kohti avointa tiedejulkaisemisen ja käytön ympäristöä

Tohtori Sijbolt Noorda Amsterdamin yliopistosta keskittyi uusiin malleihin tekijänoikeuksien hallinnoinnissa yliopistonäkökulmasta.

Professori Jean-Claude Guédon Montrealin yliopistostaProfessori Jean-Claude Guédon Montrealin yliopistosta liputti Open Access –julkaisemisen puolesta tieteen tulosten ja viestinnän kehittäjänä. Professori Guédon oli puhumassa myös Helsingin OA-seminaarissa vuosi sitten. Hän korosti sitä, että tiedejulkaiseminen on osa tutkimusprosessia, ei siitä irrallaan. Tästä syystä myös julkaisemiseen liittyvät kustannukset tulee nähdä osana tieteellisen työn kustannuksia. Niinpä julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla saatavilla vapaammin kuin se on tukeutuessaan kaupallisiin kustantajiin. Open Access –julkaiseminen ei sinänsä sulje pois kaupallista sektoria, jonka on puolestaan opittava elämään rahoitusmallin kanssa, jossa tekijä lukijan/kirjaston sijasta rahoittaa prosessia. OA-julkaiseminen ei myöskään edellytä tekijänoikeuslakien muutosta. Tutkijoiden on vain huolellisesti arvioitava, millaisia oikeuksia he luovuttavat julkaisijalle. OA-julkaiseminen ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin mutta se luo paremmat mahdollisuudet tieteen avoimuudelle.

Keskustelussa päädyttiin suosittamaan, että

  • Yliopistoilla tulisi olla selkeät linjaukset tekijänoikeuksista. Tutkijoita tulee rohkaista siihen, etteivät he luovuta tekijänoikeuksiaan kokonaisuudessaan pois, vaan myös kaupallisiin julkaisusopimuksiin sisällytetään oikeus julkaista aineisto yliopiston e-arkistossa.
  • Yliopistojen e-arkistojen laadun hallinta tulee järjestää. Laatuun sisältyvät paitsi aineistojen laatukriteerit ja menettelyt myös käytön tehokkuus ja helppous sekä hyvä portaali.
  • Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulisi olla julkisesti saavutettavissa. Tästä syystä tutkimusta rahoittavien tahojen tulisi suosittaa tulosten julkaisemista yliopistojen e-arkistoissa.
  • E-arkistot tulisi linkittää tehokkaasti, niin että ne muodostavat monikansallisen verkoston. Toiseksi niiden tulisi osaltaan silloittaa luonnontieteellisen ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välistä kuilua.
  • Tulisi selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi luoda kaupallisten ja Yhdysvaltoihin sekä englanninkieliseen aineistoon painottuvien sitaatti-indeksien (mm.ISI), rinnalle Eurooppaan painottunutta sitaatti-indeksiä. Tämä voisi liittyä osana Euroopan tutkimusaluekehitykseen. Nyt eurooppalainen eri kielillä julkaistu tutkimus näkyy riittämättömästi Yhdysvalloissa ylläpidetyissä sitaatti-indekseissä. Tähän liittyviä aloitteita on tehtykin mutta toistaiseksi huonoin tuloksin.

 

Kaisa Sinikara
tietopalvelujen kehittämisjohtaja
kaisa.sinikara at helsinki.f
i
puh. 191 21701

kuvat seminaarin kuvagalleriasta

 

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)