kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

Kirjasto oppimisympäristönä uudessa tutkintorakenteessa – seminaari 11.6.2004

 

 

05/04

   
 

Vararehtori Hannele Niemen aloitteesta järjestettiin 11.6.2004 kutsuseminaari, jossa pohdittiin kirjastojen roolia uudessa tutkintorakenteessa. Hannele Niemen johdanto sisälsi läpileikkauksen tutkinnonuudistuksesta ja sen aikataulusta. Bolognan prosessi käynnistyi 1999 ministereiden sopimuksella. Sen tavoitteena on yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Yliopistolakia (2004) täydentää asetus sl 2004.

Uuden tutkintojärjestelmän perustietoja

Helsingin yliopisto siirtyy uuteen tutkintojärjestelmään 1.8.2005. Tavoitteena on tutkintorakenteiden yhtenäistäminen, yhteinen mitoitusjärjestelmä (ECTS) sekä liikkuvuuden ja laadunarvioinnin lisääntyminen. Yhden lukuvuoden opinnot 1600 tuntia vastaavat 60 opintopistettä. Lähes kaikissa tiedekunnissa otetaan käyttöön kaksiportainen tutkinto: kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op. (3 vuotta) ja maisterin lisäksi 120 op. (2 vuotta). Lisäksi käytössä ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yhden opintopisteen työaika on 26,7 tuntia ja siihen luetaan kaikki opintojen vaatimat tehtävät.

Tutkintojen tavoitteissa on elementtejä, joissa tarvitaan tiedonhankinnan osaamista; kuten alemmassa korkeakoulututkinnossa ”valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin” taikka ”edellytykset … jatkuvaan oppimiseen”. Ylemmässä tutkinnossa edellytetään saatavan mm. ”valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä” . Tutkintoihin on rakennettava laatujärjestelmä. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus on yhteensä 15 opintopistettä, josta tvt-taitojen osuus on vähintään 5 opintopistettä. Tiedonhankinnan perustaidot voisivat luontevasti liittyvä tähän osuuteen opinnoissa. Kandidaatintyön, HOPSin, oppimisympäristöalustojen yhteydessä on liittymäkohtia kirjastojen palveluihin. Maisterivaiheessa erityisesti tutkielmavaihe ja työelämään liittyvä harjoittelu ovat luontevia yhteistyön alueita. Vararehtori Niemi haastoi yhteistyön voimistamiseen niin opetus- ja tutkimushenkilöstön, tvt-osaajien, kirjastojen ja kansainvälisen kentän kesken. Nyt on oikea ja korkea aika saada informaatiolukutaidon opetus osaksi uudistuvaa tutkintoa. Ellei nyt toimita, seuraava ajankohta on vuosien päästä.

Monipuolistuvat tietoaineistot ja tiedonhankinnan opetus

Tilaisuudessa pohdittiin myös yliopiston e-kirjaston ja oppimiskeskusten mahdollisuuksia tukea opettajan ja opiskelijan työtä. Tällä hetkellä mahdollisuuksia on luotu enemmän kuin niitä tunnetaan ja osataan käyttää (Sinikara).

Useiden alustusten aiheena oli kysymys, miten informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetus tulisi ja voitaisiin nivoa osaksi uutta tutkintorakennetta. Aihetta käsittelivät tutkijalehtori Anne Nevgi, suunnittelija Anne Lehto, suunnittelija Mervi Tavisto ja informaatikko Marja Moisio. Anne Nevgi mukaan informaatiolukutaito liittyy teoreettiseen tietämykseen (tieteenalan käsitteistö, oikeat hakusanat ja toimijat), käytännön taitoihin (metodologiset taidot) ja metakognitiivisiin taitoihin (kyky toimia suunnitelmallisesti ja viedä työ päätökseen).

Anne Lehto esitteli valtakunnallisessa informaatiolukutaito-hankkeessa laaditun suosituksen informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämisestä uusiin tutkintorakenteisiin. Suositus on lähetetty tutkinnonuudistuksen koordinaattoreille ja kirjastojen johtajille. Siinä hahmotellaan opintojaksokuvaukset sisältöineen opintojen kolmeen eri vaiheeseen.

Mervi Tavisto, joka toimii Akateemiset verkkotaidot –hankkeen suunnittelijana käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, esitteli hankkeen tavoitteita ja toteutusta. Hankkeessa ovat mukana kaikkien kampusten kirjastot ja siinä on jo tuotettu erilaisia opetuspaketteja. Hän hahmotteli yhteistyön rajapintoja ja kirjaston konsultatiivista roolia. Mitä vahvemmin opetus sitoutuu opittavan aineen kontekstiin, sitä parempia tuloksia sillä on.

Marja Moisio kuvasi Viikin tiedekirjastossa toteutettavaa tiedonhankinnan opetusta, joka on varsin laajaa: vuonna 2003 600 oppituntia ja 1300 osallistujaa. Viikissä kouluttajina toimii yhdeksän henkilöä, joista kaksi päätoimisesti. Koulutus on monipuolista, lähiopetusta ja verkossa toimivaa (tiedonlähteiden verkkokurssi, farmasian tiedonlähteet ja eläinlääketieteen verkkokurssi). Yhteistyö opettajien kanssa toimii hyvin.

Vastuut, mallit ja työnjako

Seminaarin osallistujia oli yli 40. Mukana oli opetuksesta vastaavia varadekaaneja, opettajia, verkko-opetuksen tukihenkilöitä, opintohallinnon edustajia, kirjastonjohtajia ja tiedonhankinnan opetuksesta vastaavia. Aktiivinen keskustelu toi esille osanottajien erilaisia näkemyksiä mm. seuraavista asioista:

  • Onko perusvastuu IL:sta laitoksella vai kirjastolla?
  • Pitääkö koulutuksen olla erillinen kurssi vai tulisiko sen integroitua kokonaan aineopetukseen?
  • Voiko tiedonhankinnan opetus tapahtua luontevana osana oppimiskeskuksen toimintaa?
  • Mitkä ryhmät jatkossa ovat tärkeitä kun asiaa viedään eteenpäin?
  • Tulisiko koulutuksen olla pakollista vai vapaaehtoista?
  • Mistä resurssit?    

Yleisimmin päävastuun nähtiin olevan laitoksilla, joissa määritellään, millaista opetusta opiskelija tarvitsee. Opetus toteutetaan yhteistyössä kirjaston kanssa. Kirjastojen ja suunnittelijoiden vastuulla on tiedottaa ja markkinoida sekä toimia yhteistyössä laitosten kanssa opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä.

Nyt on H-hetki tehdä suositusta ja kirjastoissa jo tehtyä työtä tunnetuksi niin tutkinnonuudistuksesta vastaavan verkoston kautta kuin suoraan laitoksille. Yhteistyötä tarvitaan myös tvt-kouluttajien kanssa. Hannele Niemi muistutti, ettei vaikka integrointi on tärkeätä, se ei ratkaise asioita, sillä puhumalla integroinnista voidaan pahimmillaan jättää asia hoitamatta ei-kenenkään vastuulle. Kirjastoille, ainelaitoksille ja tiedekunnille tuli haasteita ja haastava toiminnan aikataulu.

Kaisa Sinikara
tietopalvelujen kehittämisjohtaja
kaisa.sinikara@helsinki.f

 

 

 

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)