kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 
 

Eläinlääketieteellisen kirjaston liittyminen Viikin tiedekirjastoon

 

 

04/04

   
 

Eläinlääkärilehdestä kasvoi kirjasto

Eläinlääketieteellisen kirjallisuuskokoelman luominen Suomessa alkoi vuonna 1892, kun maamme eläinlääkärit perustivat oman yhdistyksen sekä sille lehden ja kirjaston. Lehti, Finsk veterinärtidskrift-Suomen eläinlääkärilehti, oli arvokas vaihtoväline ja näin yhdistys sai pian hyvän kokoelman maailman eläinlääketieteellisiä julkaisuja. Yhdistys kartutti kokoelmaansa myös ostoin ja lahjoin ja tarjosi kirjakokoelmansa kaikkien Suomen eläinlääkärien käytettäväksi (1).

Yhdistys lahjoitti kirjastonsa Eläinlääketieteelliselle korkeakoululle vuosi sen jälkeen, kun korkeakoulu ja sen kirjasto oli perustettu vuonna 1945. Kirjasto sijaitsi tämän jälkeen parissa eri paikassa ja muutti vuonna 1962 nykyisiin tiloihinsa Hämeentielle. Samana vuonna kirjastolle nimitettiin ensimmäinen kirjastonhoitaja.

Kirjaston tarkoituksena oli olla hyödyksi opettajakunnalle, opiskelijoille ja edelleen maan eläinlääkärikunnalle. Eläinlääketiede on monitieteinen itsenäinen tutkimusalue muiden lääketieteiden rinnalla, siksi kirjaston kokoelmat koostuvat peruseläinlääketieteen, kliinisen eläinlääketieteen sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian kirjallisuudesta, jota on täydennetty kotieläintieteiden ja luonnontieteen perustutkimusta käsittelevällä kirjallisuudella. Kokoelmat ovat hyvin aikakauslehtivoittoisia. Niitä on Viikkiin muuton yhteydessä karsittu ja profiloitu.

Liittyminen Helsingin yliopistoon

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu liitettiin Helsingin yliopistoon syyslukukaudella 1995. Kirjaston asiakkaiden kannalta tämä on ollut hedelmällistä, koska se laajensi sekä kirjaston kokoelmia että palveluja tärkeillä lähialueilla. Yhdistäminen sattui sopivasti kiihtyvän IT–kehityksen ja laajenevan kirjastojen verkottumisen myötä.

Kirjasto on palveluja kehittäessään traditioidensa mukaisesti pyrkinyt tasapuolisesti palvelemaan tiedekunnan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita sekä Suomen eläinlääkärikuntaa. Lisäksi kirjasto, ainoana alansa edustajana Suomessa, on aktiivisesti ottanut osaa kansainväliseen yhteistyöhön eläinlääketieteellisten kirjastojen välillä. Vuodesta 1997 kirjastossa on ollut 6 vakituista työtekijää ja jatkuvasti 1-3 kirjastoavustajaa tai projektityöntekijää.

Kirjasto on myös vuodesta 1997 vastannut eläinlääketieteen historian museon toiminnasta sekä hoitanut sen muuttoa kun se liittyi osaksi Helsingin yliopistomuseota vuonna 2003.

Eläinlääketieteellisen kirjaston henkilökuntaa

Kuvassa kirjaston henkilökunta vasemmalta: Päivi Kari, Teodora Oker-Blom, Sinikka Suckcharoen, Marita Wuoma, Raisa Iivonen, Mika Hirvonen, Tiina Onttonen.

Tiivis yhteistyö Terkon ja Viikintiedekirjaston kanssa

Perinteisten palvelujen ohella kirjasto keskittyi 1990 luvun loppuvuosina verkkoaineistojen saatavuuden parantamiseen ja lisäämiseen, informaatiolukutaidon integroimiseen perusopetukseen ja tiiviimpään yhteistyöhön Terkon ja Maatalouskirjaston, myöhemmin Viikin tiedekirjaston kanssa sekä ulkomaisten sisarkirjastojensa kanssa.

Läheisempi yhteistyö Terkon ja silloisen Maatalouskirjaston kanssa tarjosi asiakkaille nopeasti mahdollisuuden hakea viitetietoja esim. Medline, Current Contents ja Agri (nykyään eViikki) tietokannoista oman kirjastonsa sisäisessä verkossa olevien VetCD:n ja BeastCD:n lisäksi.

Terkon kotisivut olivat varhain asiakkaidemme aktiivisessä käytössä ja pohjoismainen Nova-yhteistyö maatalous-, metsä- ja eläinlääketieteellisten kirjastojen välillä tarjosivat aihehakemisto NOVAGaten kautta näille alamme toimioiden verkkosivujen ja -aineistojen osoitteita (2).

FinElibin ja Helsingin yliopiston tuen ansiosta lähialojen e-aineistojen määrä kasvoi nopeasti, kuten muille Helsingin yliopiston kirjastoille luonnontieteellis-lääketieteellisillä aloilla. Tämä oli hyödyksi juuri monitieteiselle alallemme.

Kirjaston omat e-projektit

Kirjaston omien projektien kuten eläinlääketieteellisen
e-aikakauslehtitietokannan luominen, johdonmukainen eläinlääketieteen lisensiaattitutkinnon lopputöiden tiivistelmien , väitöskirjojen sekä tiedekunnan tukemien oppikirjojen ja raporttien toimittaminen ja vieminen verkkoon ja e-thesikseen, on kohentanut sekä kansainvälisten että tiedekunnan omien julkaisujen saatavuutta.

Kirjasto on myös toiminut verkossa avoimesti olevien oppikirjojen painettujen versioiden markkinointi ja myyntikanavana. Informaatiolukutaidon opetus on eri tasoilla integroitu perusopetukseen. Opetuksen muotoutuessa ongelmalähtöisempään suuntaan verkko-opetusta on kokeiltu parina vuonna. Verkkokurssia on luotu yhteistyössä Viikin tiedekirjaston kanssa. Eläinlääketieteen oppimiskeskusten toiminnan alkaessa integrointia voidaan kehittää edelleen.

Palveluita eläinlääkäreille

Eläinlääketieteellinen tiedekunta osallistuu mm. eläinlääkärikunnan erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen. Kirjasto on tiedekunnan strategian mukaisesti pyrkinyt monipuolistamaan palvelujaan tälle asiakasryhmälle. Vanhastaan kirjasto on esim. toimittanut lainoja, kopioita ja tiedonhakuja suoraan eläinlääkäreille ympäri Suomen. Kiireisille eläinlääkäreille tämä on ollut arvostettu palvelu.

Kirjaston aktiivinen koordinoiva rooli tiedekunnassa tuotettujen aineistojen digitalisoimisessa, johtuu siitä että näistä verkkoaineistoista ja niiden painetuista versioista hyötyy tiedekunnan opiskelijoiden lisäksi myös eläinlääkärikunta. Etenkin opinnäytteiden tiivistelmät ja oppikirjat ovat suosittuja.

Kirjaston tuottamaan aikakauslehtitietokantaan on linkitetty myös ilmaiseksi avautuvat e-artikkelitiivistelmät eläinlääkäreille selailtavaksi. Suomen eläinlääkäriliiton jäsenet, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ja Suomen lääkelaitoksen eläinlääkärit voivat myös suorittaa tiedonhakuja alamme keskeistä kaupallisista kansainvälisistä viitetietokannoista VetCD:stä ja BeastCD:stä. He osallistuvat kirjaston neuvottelemaan konsortioon ja jakavat tietokantojen kustannukset kirjaston kanssa. Hallinointia hoitaa Suomen eläinlääkäriliitto (3).

Eläinlääkäreille valmistuu kirjaston projektityönä oma kotisivusto, jonka avoimista lähteistä hyötyvät myös tiedekunnan asiakkaat.

Kirjasto on järjestänyt informaatiolukutaidon lähi- ja verkkoopetusta eläinlääkäreille suunnatuilla täydennyskoulutuskursseilla yhteistyössä eläinlääketieteen eri organisaatioiden kanssa (4). Tällä hetkellä Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia hallinnoi kursseja, joilla kirjaston henkilökunta toimii asiantuntijoina ja kouluttajina. Tämä koulutus on nyt osa Viikin tiedekirjaston toimintaa.

Kansainvälinen yhteistyö

Suomen ainoana alansa kirjastona vuorovaikutus pohjoismaisten, eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten ym maiden eläinlääketieteelisten kirjastojen kanssa on ollut henkilökunnan ammatillisen kehityksen ja ajan tasalla pysymisen kannalta tärkeätä.

Henkilökohtainen yhteydenpito on ollut jatkuvaa sekä yhteisten kansainvälisten vetlib-postilistojen välityksellä että osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin ja EAHIL:in (European Association for Health Information and Libraries) alajaoston EVLG:n (European Veterinary Libraries Group) ja ICAHIS:in (International Conference of Animal Health Information Specialists) toiminnan kehittämiseen. Kirjaston esitelmät ja posterit ovat käsitelleet kaikille yhteisiä ajankohtaisia aiheita ja toimineet esimerkkitapauksina yhteistyön kehittämisessä (5).

Liittyminen Viikin tiedekirjastoon

Eläinlääketieteellisen kirjaston liittyminen Viikin tiedekirjastoon on sujunut hallitusti. Pitkäaikainen projektiyhteistyö nykyisen eViikki-tietokannan, MATRIn, NOVAn ja VOKin parissa sekä viimeaikaiset yhteiset muutoksenhallintaseminaarit ja toiminnalliset yhteistyöryhmät ovat lähentäneet kirjastoja ja työntekijöitä toisiinsa jo etukäteen.

Pieneen tiedekuntaansa hyvin integroidun ja asiakaspiirinsä hyvin tuntevan kirjaston liittäminen isoon monialaiseen Viikin tiedekirjastoon sekä taloudellinen tilanne johtavat luopumiseen eräistä edellämainituista, etenkin eläinlääkärikunnalle räätälöidyistä palveluista. Toivottavasti kehitys kirjastoalalla mahdollistaa niiden tarjonnan uudessa muodossa tulevaisuudessa.

Viikin tiedekirjasto hoitaa yhteydet asiakkaisiin mm neuvottelukuntiensa kautta. Täydentävä keino ylläpitää asiakasyhteyksiä esim. eläinlääketieteellisen tiedekuntaan on Viikin tiedekirjaston henkilökunnan asiantuntijajäsenyydet eltdk:n koulutussuunnittelu-, tieteellisen jatkotutkintojen ja täydennyskoulutustoimikunnissa.

Kirjallisuus:
  1. Iivonen Raisa & Suckcharoen Sinikka
    Sata vuotta eläinlääketieteellistä kirjastotoimintaa
    Signum 25 (1992) : 5 s. 130-133.
  2. Oker-Blom Teodora, Suckcharoen Sinikka & Hormia-Poutanen Kristiina International cooperation and structured access to quality information. 6 th European Conference of Medical and Health Libraries, Utrecht , 22-27 June 1998. Printed proceedings and abstracts.
  3. Oker-Blom Teodora, Iivonen Raisa & Suckcharoen Sinikka
    Electronic Animal Health Information: outreach services and continuing education for the practising veterinarians´changing information needs.8 th International Congress on Medical Librarianship, London , 2-5 July 2000. Proceedings.
  4. Iivonen Raisa & Oker-Blom Teodora
    Improvement of the practising veterinarian`s information literacy by net-based education. 8 th European Conference of Medical and Health Libraries, Cologne 16-18 September 2002. Proceedings. [PDF]
  5. Oker-Blom Teodora
    The future of the European Veterinary Libraries Group (EVLG) 4 th International Conference of Animal Health Information Specialists, Budapest 6-9 August 2003. Proceedins.

 

Teodora Oker-Blom
palvelujohtaja
Viikin tiedekirjaston Hämeentien toimipiste
(ent. Eläinlääketieteellinen kirjasto)
teodora.oker-blom@helsinki.fi

 

top

« EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA »

 

 

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)