kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 

09/02
 

IAML 2002

Kansainvälinen musiikkikirjastoalan konferenssi

 
     
 

Tämänvuotinen IAML:n kansainvälinen musiikkikirjastoalan konferenssi järjestettiin onnistuneesti Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Kokouksen eräinä pääaiheina olivat digitointihankkeisiin sekä kirjastoaineiston käyttöön ja säilyvyyteen liittyvät seikat – unohtamatta tietenkään musiikin luettelointia kaikkine mahdollisine ongelmineen.

Viimeksimainittuun liittyviä istuntoja oli konferenssissa useita. Itse osallistuin niin luettelointikomission kuin Unimarc- ja auktoriteettityöryhmien kokoontumisiin. Käsiteltävänä oli mm. Finmarc–Marc21Fin-konversion mukanaan tuomat ongelmat; aiheesta piti esitelmän Maaria Harviainen Sibelius-akatemian kirjastosta. Seuraavina päivinä pääsinkin käymään muutamia vilkkaita käytäväkeskusteluja suomalaisista luettelointikäytännöistä.

Unimarc-työryhmän uusimmaksi tehtäväksi oli IFLA:lta siunaantunut soitinkoodilistan ylläpitäminen. Soitinkoodiston taustakielen valinnasta rävähti kokouksessa heti käyntiin turhauttava taistelu. (Meikäläisittäin on kovin vaikea ymmärtää kielivalinnan tärkeyttä suurissa kulttuurivaltioissa.) Myös koodiston käyttötavasta virisi mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Tärkeä keskustelunaihe oli nuottialkujen (incipitien) tallentamisen problematiikka; Suomessa ei Plaine and easie codea ole vielä otettu käyttöön muutoin kuin Åbo akademin Sibelius-museon RISM-aineistossa – ja sekin saksalaisten luetteloimana ja vain RISM:iin. Syynä lienee suomalaisten tapa lähestyä käsikirjoitusaineistoja ennemmin kokoelmina kuin yksittäisinä dokumentteina. Ja tietysti kyse on myös ajasta ja niinollen rahasta...

RILM-luettelointi vireillä

Suomi on pitkään potenut RILM-alemmuutta. Répertoire International de Littérature Musicale (RILM) on IAML:n ja Kansainvälisen musiikkitieteellisen seuran suurhanke, johon maamme on osallistunut vaihtelevalla aktiviteetilla. Viime vuosina luettelointi on suoritettu vain hankerahoituksen turvin. Nyt yritämme viritellä RILM-luettelointia poiminnan kautta tapahtuvaksi. Tällöin työ tulisi aiempaa pitkäjänteisemmäksi ja saisimme luettelointityön hyödyn myös omiin tietokantoihimme. Mukaan yhteistyöhön on tulossa ainakin Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Sibelius-akatemia ja Sibelius-museo. Toivoa sopii, että RILM Finlandin toimintaedellytykset tulevat olemaan riittävät.

Digitoinnista ja sen hyödyistä lienee turha tässä paasata. Joka tapauksessa erityistä ihailua konferenssissa herättivät esitellyt alan suuret hankkeet, joista tällä kertaa olivat vuorossa MusicAustralia ja American memory. Digitoinnin rinnalla myös kirjastojen Internet-sivujen käyttöliittymäergonomia ja erilaiset linkkikirjastot olivat keskiössä eräissä esitelmissä.

Yksittäisiä esitelmiä kokouksessa oli myös vaikkapa Meksikon 1700-luvun musiikinhistorian terminologiasta, Liettuan musiikkikirjastoista ja jopa lushootseedinkielisen perinteen tallentamisen historiasta. Tätäkö kaikkea onkaan musiikkikirjastotyö?

 

Jaakko Tuohiniemi
kirjastosihteeri
Humanistisen tiedekunnan kirjasto
Musiikkitiede
jaakko.tuohiniemi@helsinki.fi

 

top

 

<EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA>

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)