kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 

08/02
 

Tietovarannot yliopistolaisten työpöydälle

 

 
     
 

Visio ohjaa strategista suunnittelua

Helsingin yliopiston kirjastoissa on tapahtunut viime vuosien aikana paljon. Käyttäjille tämä on näkynyt uusina entistä parempina tiloina, jäsentyneempinä kokoelmina ja nopeasti laajenevina elektronisina palveluina. Kirjastot ovat olleet kampuspalvelujen kehittämisessä edelläkävijöitä. Kirjastojen laaja arviointi vuonna 2000 nosti esille uusia asioita ja tarpeen koota voimat paremmin yhteen koordinoinnin avulla.

Helsingin yliopiston kirjastotoiminnan strategiaa ollaan uudistamassa. Tarve tähän tulee paitsi yliopiston kokonaisstrategian uudistuksesta vuosiksi 2004-2006, ennen kaikkea siitä, että kirjastopalveluissa tapahtuneet muutokset vaativat uusia tulevaisuuden linjauksia.

Strategiaryhmän hahmottelemaan visioon sisältyy muutamia avainkäsitteitä: räätälöidyt, korkeatasoiset, koordinoidut ja jatkuvasti kehitettävät tieto- ja kirjastopalvelut. Tavoitteena on, että yliopiston tietovarannot olisivat nykyistä laajemmin ja kattavammin saatavissa niin opiskelijan, opettajan kuin tutkijan työpöydälle. Käyttötaitojen välittämiseen ja opettamiseen panostetaan nykyistä enemmän.

Tietopalvelu- ja kirjastostrategia valmistellaan syksyn aikana. Siihen liittyvät myös laajempina osakysymyksinä henkilöstö-, e-kirjasto- ja e-teknologiasuunnitelmat, joilla on omat valmisteluryhmänsä. Merkittävä asia yliopiston kannalta on kansalliskirjaston laajeneviin tehtäviin liittyvä valmistelu, jota tehdään opetusministeriön työryhmässä lokakuun loppuun mennessä.

Kampuksilla tapahtuu

Yliopisto käyttää elektronisten aineistojen hankintaan yhteensä jo noin miljoona euroa. Elektronisia lehtiä on saatavilla viitisen tuhatta. Viitetietokantoja tutkijoiden käytettävissä on 90. Hakuteoksia ja sanakirjojakin jo useita. Pääosan lisenssisopimuksista neuvottelevat Kansallisen elektronisen kirjaston kokeneet asiantuntijat. Elektronisten aineistojen myötä kirjastojen yhteistyö mm. konsortiohankinnoissa on tullut elintärkeäksi. Toimintatavat ovat radikaalisti muuttumassa.

Jotta sähköinen keskitetysti hankittu aineisto löytää tiensä käyttäjän pöydälle, tarvitaan kampus- ja tiedekuntakirjastoja. Neuvonta, opastus ja markkinointi on pitkälti paikallisten kirjastojen vastuulla. Tutulta kirjastoväeltä myös mieluummin kysytään käytössä tarvittavaa tukea.

Maanantaina 16.9. järjestettävän kirjastojen sähköiskun tavoitteena on tiedottaa kaikille käyttäjille tärkeistä palveluista, kuten Ejournals -tietokannasta, joka oleellisesti helpottaa verkkolehtien käyttöä. Kiitos yhteisen hakuvälineen aikaansaamisesta kuuluu erityisesti Meilahden, Viikin ja Kumpulan kampuksille. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on ollut alusta alkaen mukana. Keskustan tiedekuntien aineisto on myös saatu mukaan tietokantaan. Eniten aikaansa yhteishankkeessa ovat käyttäneet Sinikka Luokkanen ja Teemu Nuutinen Kumpulasta, Jukka Englund Terkosta ja Kimmo Koskinen Viikistä. Ohjeistusta ovat kehittäneet Teemu Nuutinen ja Eeva Peltonen (keskustakampus) sekä Kimmo Koskinen (englanninkielinen teksti). Toivon, että tietokanta löytää laajasti käyttäjänsä.

Terkolla on pisin kokemus räätälöityjen verkkopalvelujen kehittämisestä. Käyttäjiltä on tullut myös runsaasti kiitosta. Erityisen kiinnostavia ovat uudet mahdollisuudet julkaisemiseen, joita voi pitää vastaiskuna ja vaihtoehtona kaupalliselle julkaisemiselle (BioMed Central).

RefWorks viitteidenhallintaohjelma on Terkossa kokeilukäytössä. Sitä ollaan laajentamassa myös muille kampuksille ja tavoitteena on, että kaikilla yliopistolaisilla olisi lokakuussa mahdollisuus kokeilla ohjelman soveltuvuutta omaan käyttöön.

Viikin tiedekirjasto on osallistunut aktiivisesti niin pohjoismaiseen kuin laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön verkkopalveluissa. Renardus -aihehakemistopalvelu yhdistää useita eurooppalaisia palveluja. Yhden internet-sivun kautta päästään useihin n s. virtuaalikirjastoihin samalla kertaa.

Verkkoaineistot opiskelijan ulottuville

Opiskelijoiden mahdollisuus saada käsiinsä tutkintovaatimuksiin kuuluvia artikkeleita on ollut ongelma. Vastauksena tähän ongelmaan Opiskelijakirjasto on luonut artikkelien sähköisten versioiden hankintapalvelun sekä tietokannan artikkelien käyttöön ja lupien hallintaan. Kirjasto tarvitsee tekijöiden ja kustantajien luvat verkkojakeluun, oli sitten kyse kotimaisista tai ulkomaisista artikkeleista. Opiskelijalle melkoinen pulma ovat olleet myös loppuunmyydyt kurssikirjat. Näiden verkkojakelun kehittäminen on samoin ollut Opiskelijakirjaston vastuulla.

Ei riitä, että aineistoa hankitaan ja pannaan verkkoon saataville. Ei riitä, että kirjat luetteloidaan uuteen kirjastojärjestelmään. Tarvitaan neuvontaa, opastusta ja omatoimisen käytön tueksi kehitettäviä verkkokursseja lähiopetuksen lisäksi.

Helsingin yliopiston kirjaston palvelut

Helsingin yliopiston kirjasto on kansalliskirjastona laajimmin ottanut vastuuta kansallisten sähköisten palvelujen aikaansaamisesta. Merkittävin palvelu on luonnollisesti Kansallinen elektroninen kirjasto, joka vastaa lisenssien hankinnasta kaikille yliopistokirjastoille ja myös muille konsortioille. Integrum – venäläisten lehtien käyttöpalvelu avaa naapurimaan aineistot uudella tavalla slavistien ulottuville. Digitaalinen sanomalehtiarkisto ja muut verkon kautta käytettävät tiedonlähteet ovat tutustumisen arvoisia.

Hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille Verkkarin lukijoille!

 

Kaisa Sinikara
tietopalvelujen kehittämisjohtaja
kaisa.sinikara@helsinki.fi

 

top

 

<EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA>

 
vpohja.gif (814 bytes)
  kulma20_oa.gif (867 bytes)