kulma20_vy.gif (868 bytes) vpohja.gif (814 bytes)
 

05/02

SYL KIRJASTOPÄIVÄ 7.5.2002

Yliopistokirjastot oppimisen laadun ja opiskelun tehokkuuden tukijoina

1. Miten kirjasto voi tukea oppimisen laatua?

2000-luvulla tietoyhteiskunnan murros muuttuu teknologiseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi arjeksi. Samalla yhteiskunnan perusrakenteet joutuvat kohtaamaan tietoyhteiskunnan kehitykseen sisältyviä ongelmia.

Akateeminen opiskelu ja akateemiset ammatit toimivat erilaistuvien ja globalisoituvien tiedonlähteiden, jopa informaatiotulvan maailmassa. Käynnissä olevan vuoksi mm. HY:n virtuaaliyliopistostrategiassa edellytetään, että :

- kaikille yliopiston opiskelijoille tulee antaa tieto- ja viestintätekniikan ja informaatiolukutaidon perusvalmiudet jo opiskelun alussa ja tieteenalakohtaiset tiedonhallinnan valmiudet opintojen edetessä. Myös opettajien työtä on tuettava tiedonhallinnan koulutuksella.

Informaatioteknologian käyttötaitoa on joskus kuvattu tietokonelukutaitona, ts. sujuvana taitona käyttää välineitä ja ohjelmia. Informaatiolukutaito keskittyy teknologian sijasta sisältöihin. Se on joukko taitoja, jotka edellyttävät henkilöltä kykyä "tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan, ja taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tehokkaasti tarvittavaa tietoa."

Informaatiolukutaito muodostaa elinikäisen oppimisen perustan ja on kaikkia tieteenaloja, kaikkia oppimisympäristöjä ja kaikkia koulutuksen tasoja yhdistävä tekijä. Sen avulla opiskelijat kykenevät hallitsemaan sisältöjä ja tekemään laadukkaampaa työtä ja ohjaamaan enemmän omaa oppimistaan. Informaatiolukutaidon omaava henkilö kykenee:

  • määrittelemään tarvittavan tiedon laajuuden
  • pääsemään käsiksi tarvittavaan tietoon tehokkaasti
  • arvioimaan tietoa ja sen lähteitä kriittisesti
  • liittämään valitun tiedon omaan tietopohjaansa
  • käyttämään tietoa tehokkaasti saavuttaakseen tietyn päämäärän
  • ymmärtämään tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimimaan eettisesti ja laillisesti hakiessaan ja käyttäessään tietoa.

Määrittely perustuu USA:n tiedekirjastojen liiton kehittämä ja eri maissa laajasti hyväksytty standardiin, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001 Opiskelijakirjaston toimesta. Aihepiiriä käsiteltiin jo 2000 INNO2000 konferenssin yhteydessä, johon Opiskelijakirjasto kutsui ulkomaisia luennoijia.

Informaatiolukutaitoon liittyvät teemat Suomessa ja Pohjoismaissa

Informaatiolukutaito on nostettu kehittämiskohteeksi mm. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston tavoiteohjelmassa, yliopistokohtaiset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioissa (virtuaaliyliopistostrategiat), Suomen tieteellinen kirjastoseuran toimesta mm. seminaari 2002:11, Pohjoismaiden neuvoston organisaatio NORDINFO järjestää 2-viikkoisen pedagogisen kesäkoulun ja seminaareja, aloitteita eurooppalaisen yhteistyöverkoston luomisesta on tehty.

Hankkeet: Kuopion yliopiston koordinoima TieDot -hanke, HY:n kasvatustieteellisen kirjaston koordinoima Akateemiset verkkotaidot -hanke, Opiskelijakirjaston koordinoima Tiedonhaun ja -hallinnan oppimateriaalit , mukana yli 20 kirjastoa.

Informaatiolukutaidon edistämiseen liittyy seuraavia kysymyksiä:

  • miten tärkeänä opiskelijat pitävät IT-, infolukutaito- ja opiskelutaitoja laajemminkin?
  • millä tavoin lisätään opettajien ja kirjastojen yhteistyötä oppimistavoitteiden toteutuksessa?
  • tulisiko IT- ja informaatiolukutaidon koulutusta vahvistaa osoittamalla joku määräaikaisista yliopistolehtorien viroista tälle alueelle?
  • mitkä ovat oleelliset esteet tällä hetkellä informaatiolukutaitokoulutuksen tehokkaalle laajentamiselle? Kirjastonhoitajien pedag. taidot, kirjaston sisäinen työnjako ja puute ajasta, opetuksesta ei saa opintoviikkoja, tarpeellisuutta ei riittävästi tunnusteta, kirjastot eivät pidä meteliä ts. markkinoi riittävästi?
  • etenemisen parhaat mallit?

2. Miten kirjasto voi joustavuutta lisäämällä tukea opiskelun tehokkuutta?

Opiskeluajat ovat viime vuosina olleet kestopuheenaihe yliopistojen tulosta arvioitaessa. Kirjastoilla on mahdollisuuksia lisätä opiskelun tehokkuutta.

Opiskelumuotojen joustavuus on entistä suurempaa riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Mahdollisuutta opiskella kullekin sopivana aikana, kullekin sopivassa paikassa omaan tahtiin.

Joustavuutta tukevia elementtejä

  • verkkokurssit
  • verkkokirjat ja -artikkelit, monikanavaisuus, julkaisumuodon valinnaisuus
  • oppimiskeskusten monimuototilat, atk-laitteet
  • verkkopalvelut neuvonnassa ja tiedotuksessa
  • pitkät aukioloajat
  • tenttiakvaariot.

Jotta joustavuus voi aidosti toteutua, yliopisto joutuu uudistamaan rakenteitaan siten, että kirjaston ja muiden toimijoiden yhteistyö oleellisesti kasvaa. Erääksi yliopistojen kehittämisen painoalueeksi olisikin otettava palvelujen integrointi käyttäjänäkökulmasta. Ei riitä että kaikki tahollaan tekevät hyvää työtä, vaan meidän on toimittava integroituna verkostona, niin vaikeaa kuin se suomalaisille onkin.

Tämän lisäksi yliopiston on lisättävä oppimisen tutkimusta. Sama tarve koskee kirjastoja. Meidän on sekä tutkittava toimintaamme ja opetuksen tuloksellisuutta ja samalla omaksuttava tutkiva ja jatkuvasti kehittävä työnteko kirjastoissa. Vain tätä kautta voimme aidosti olla akateemisen opetusyhteisön kumppaneita.

 

Kaisa Sinikara
Tietopalvelujen kehittämisjohtaja
kaisa.sinikara@helsinki.fi

top

 

<EDELLINEN ETUSIVU SEURAAVA>

vpohja.gif (814 bytes)
kulma20_oa.gif (867 bytes)