/ Avuksi / Tutkimuksen näkyvyys / Viittausanalyysit /

h-indeksi

Mikä on h-indeksi?

h-indeksi on fyysikko Jorge Hirschin vuonna 2005 esittelemä kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. h-indeksi on tietokantakohtainen eli se lasketaan vain ko. tietokantaan sisältyvistä viittauksista. Näin ollen tutkijan h-indeksi voi olla erilainen Web of Science-, Scopus- sekä Google Scholar-/Publish or Perish -tietokannoissa. 

Esimerkki h-indeksin määräytymisestä

Jos tutkijalla on tietokannassa 15 julkaisua ja näistä neljään on viitattu neljässä tai useammassa samaan tietokantaan sisältyvässä, muiden kirjoittamassa julkaisussa, ja loppuihin yhteentoista on viitattu vähemmän tai ei lainkaan, tutkijan h-indeksi on 4. 

Pikaohje h-indeksin laskemiseen 

Viittaustietokannoissa h-indeksi lasketaan valitusta julkaisujoukosta automaattisesti. Kun teet haun omalla nimelläsi, saat listan julkaisuja. Tarkista, että ne ovat sinun kirjoittamiasi ja poista muiden kirjoittamat julkaisut. Sen jälkeen Web of Science -tietokannassa klikkaa "Create Citation Report" -painiketta ja Scopus -tietokannassa "View Citation Overview” -painiketta. Publish or Perish -ohjelmaa käyttäessäsi näet suoraan julkaisujen ja viittausten määrän sekä h-indeksisi.

h-indeksin käyttö

Tutkijan ikä ja uran pituus

Tutkijan ikä ja hänen uransa pituus vaikuttavat h-indeksiin. Kauan tiedemaailmassa olleet ovat julkaisseet enemmän ja todennäköisesti myös saaneet enemmän viittauksia. Niinpä h-indeksiä käytettäessä on huomioitava tutkijan uran pituus. Hirsch itse totesi, että h-indeksin tulisi kasvaa likimain lineaarisesti työvuosien myötä.

Vertailu saman alan ja aihepiirin tutkijoiden kesken

h-indeksi on käyttökelpoinen vain vertailtaessa saman alan ja aihepiirin tutkijoita. Lääketieteilijän ja humanistin tai sosiologin ja filosofin h-indeksejä ei pidä vertailla keskenään, koska eri tieteenaloilla on erilainen tapa julkaista ja viitata aikaisempiin tutkimuksiin, ja viittaustietokantojen kattavuus vaihtelee tieteenaloittain. Kattavimmat ja parhaiten ajan tasalla tietokannat ovat luonnontieteissä ja lääketieteessä.