Kilpisjärven biologinen asema

Pitkäaikaisseurannat

Kilpisjärven biologisella asemalla suoritettavan tutkimuksen selkärankana ovat edelleenkin pitkäaikaisseurannat ja niistä kumpuava tutkimus. Monet seurantatutkimuksista ovat maailmanlaajuisestikin omaa luokkaansa. Esimerkiksi pikkunisäkkäiden keskeytyksettä vuodesta 1946 jatkunut seuranta on sarjassaan yksi maailman pitkäkestoisimmista.

Pitkäaikaisseurannat antavat pontta uusille hypoteeseille ja kokeelliselle tutkimukselle. Aivan viimeisinä vuosina pitkäaikaisseurannat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa esimerkiksi ilmastonmuutostutkimuksessa. Lämpenevä ilmasto heijastuu sekä kasvistoon että eläimistöön, ja pitkäaikaistutkimusten perusteella yritetään mallintaa ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoiseen luontoon. Pikkunisäkässeurannan lisäksi kololintujen pesintää on seurattu hyvin pitkään, vuodesta 1957 lähtien.

Muita pitkäaikaisseurantoja on mm. kasvibiomassasta ja sienisadosta. Lisäksi seurataan kasvillisuuden laadun ja määrän jaksottaisuutta ja sen yhteyttä eläinkantojen vaihteluun, tunturiluonnon kulutuskestävyyttä ja lumipeitteen vaikutusta kasvillisuustyyppeihin.

Pönttölintututkimus

Kilpisjärvellä pöntöissä pesivien varpuslintujen populaatioekologiaa on seurattu jo vuodesta 1957 lähtien. Nykyiseen laajuuteensa, noin 190 pönttöön, tutkimus laajentui 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien on kirjosiepon, talitiaisen, lapintiaisen ja leppälinnun pesimämenestystä seurattu vuosittain. Lisäksi Norjassa Skibotnissa (noin 45 km Kilpisjärveltä) on noin 100 pönttöä.

Lapintiaispoikaset pöntössä.

Mittaustietojen kirjaaminen lapintiaisnaaraasta.

Lapintiaisen punnitusta. Kuvat: Merja Talvela

Kirjosieppo on yksi kolmesta tutkimuslajista. Kuva: Aki Aintila

Kirjosieppojen ja leppälintujen parimäärät Kilpisjärven tutkimusalueella. Lisätietoja: antero.jarvinen@helsinki.fi. Kuva suurenee sitä klikkaamalla.

Linnuston linjalaskenta (Luonnontieteellinen keskusmuseo)

Vuosittain Kilpisjärven alueella lasketaan neljä linnuston vakioseurantalinjaa. Linnustoa on seurattu tällä menetelmällä vuodesta 1979.

Yksilömäärien vaihtelu (per laskentakilometri) kahdella Kilpisjärven vakiolaskentalinjalla 1996-2011.

Kymmenen runsainta lintulajia (summa 1996-2011) kahdella Kilpisjärven vakiolaskentalinjalla.Lajit: Phylus - pajulintu, Carmea - urpiainen, Frimon - järripeippo, Antpra - niittykirvinen, Turili - punakylkirasta, Turpil - räkättirastas, Lussve - sinirinta, Oenoen - kivitasku, Phopho - leppälintu ja Pluapr - kapustarinta.

Lintulajimäärät kahdella Kilpisjärven vakiolaskentareitillä 2001-2011. Jokaisena vuonna molemmillä reiteillä havaittuja lajeja on kuusi: kapustarinta, niittykirvinen, sinirinta, punakylkirastas, järripeippo ja urpiainen.

Kasviseurannat

Kilpisjärven biologisella asemalla on seurattu tunturikasvien fenologisia ilmiöitä, vuosienvälistä tuotannon vaihtelua sekä siemenmäärätuotantoa jo 1960-luvulta asti. Pisimpään jatkuneita aikasarjoja tunturikoivusta, mustikasta, jääleinikistä, kullerosta ja lapinvuokosta jatketaan edelleen.

Mustikan marjasadon keräys käynnissä koealalla XI Saanan ja Korkea-Jehkatsin välisessä laaksossa 19.9.2011. Kuva: Tuomas Heikkilä

Seurantatutkimus tuottaa tietoa mm. pitkäaikaisista muutoksista ja ilmiöistä. Kuvassa mustikan kukkien ja marjasadon vaihtelua tunturikoivikossa ja tunturipaljakalla. Kuvaaja aukeaa suuremmaksi sitä klikkaamalla.

Tunturikoivun siemensadon seuranta-ala Saanan rinteen rehevässä koivikossa. Tutkimus on ollut käynnissä keskeytymättä yli 50 vuotta. Kuva: Tuomas Heikkilä

Tunturikoivun siemensato Kilpisjärvellä. Kuva suurenee isommaksi sitä klikkaamalla.

Myyräseurannat

Asemalla jatketaan erästä maailman pitkäkestoisimmista myyräpyyntisarjoista, joka aloitettiin jo 1940-luvun lopulla ja vakinaistui 1950-luvun alussa. Keskeisimpiä myyrätutkimuksen kohteita on ollut selvittää myyräpopulaatioden syklisyyden vaiheita ja syitä.

Myyrätutkimuksessa käytettyä välineistöä. Kuva: Tuomas Heikkilä.

Tunturisopuli on Kilpisjärven tunnusomaisin nisäkäs. Toisinaan sopulipopulaatioiden runsastuttua lajia voidaan tutkia elävänä pyytävien kuoppapyydysten avulla. Kuva: Tuomas Heikkilä.