Yliopiston etusivulle Suomeksi In English
Helsingin yliopisto XXX tiedekunta
 

Kilpisjärven biologinen asema

Tietoa biologisesta asemasta:

Yhteystiedot:

Kilpisjärvi:
Kilpisjärven biologinen asema
Käsivarrentie 14622
99490 Kilpisjärvi
puh. +358-294140341
bio-kilpis (at) helsinki.fi

Helsingin toimisto:
Kilpisjärven biologinen asema/
Antero Järvinen
PL 17 ( Arkadiankatu 7 )
00014 Helsingin yliopisto
puh. 040-5034473
antero.jarvinen (at) helsinki.fi



Locations of visitors to this page

Kilpisjärvi ltser-hankkeen kiertävän näyttelyn avajaiset ke 13.3.2013 klo 12

Näyttelyjuliste (pdf)
Näyttelyn avajaisluennot (pdf)
Lehdistötiedote (doc) (pdf)
Kuvia näyttelystä (klikkaa isommaksi)


Hankkeen kiertävän näyttelyn "Hikeä ja saapasrasvaa - muuttuvaa tunturiluontoa tutkimassa" avajaiset järjestetään Kellokkaan luontokeskuksessa, Kolarissa, keskiviikkona 13.3. klo 12 alkaen. Ohjelmassa on yleisöluentoja ja tutustumista näyttelyyn.

Näyttely kertoo toiminnallisesti pitkäkestoisten ekologisten tutkimuksen tuloksista ja arjesta. Näyttelyssä kävijä voi mm. istahtaa tutkijan kammioon, vertailla mustikkasadon vaihteluita tai kurkistaa vaikkapa sopulinkoloon!

Näyttelyn alustava kiertoaikataulu on seuraava:

- 13.3.-31.5: Kellokkaan luontokeskus, Kolari
- 18.6.-21.9: Kilpisjärven luontotalo, Enontekiö
- 1.10. -28.2.2014: Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri, Enontekiö/Hetta

Hanke-esite ja opetuspaketti

Hanke-esitteissä esitellään yleistajuisesti tutkimushistoriaa sekä tuloksia valikoiduista pitkäkestoisista tutkimuksista.

Näyttöversio (pdf, 2,6 Mt) Tulostettava versio (pdf, 16 Mt)

Opetuspaketti on suunnattu erityisesti yläkoulun biologian opettajille, mutta se on vapaasti käytettävissä kaikkeen perus- ja lukio-opetukseen, ammattioppilaitoksille, luontokerhoille ja luonto-opetukseen.

Näyttöversio (pdf, 2,4Mt) Tulostettava versio (pdf, 3,7Mt)

Kilpisjärvi ltser-hankkeen workshop Kilpisjärvellä 13.-15.3.2013

Lisätietoa täällä. Workshopin kieli on englanti.

Kilpisjärvi LTSER (hanke) - aineistoja

Hankkeessa mukana olevia aineistoja on esitelty Kilpisjärven biologisen aseman osalta täällä. Metsäntutkimuslaitoksen Kilpisjärvellä käynnissä olevia kokeita on esitelty alla.

Metsänraja - Pohjoismaiden pitkäkestoisin metsänrajan seurantatutkimus

Metsänrajan tutkimiseksi perustettiin vuonna 1983 16 koealaa ympäri Suomen Lappia. Mittausasemia on Kilpisjärven lisäksi mm. Kevolla, Lemmenjoella, Saariselällä ja Värriössä. Alueet kattavat sekä koivu-, kuusi-, että mäntyrajan. Tutkimusaloilla seurataan puiden uusiutumista (siementuottoa ja siementen itävyttä) puurajalla, metsänrajalla sekä yhtenäisessä metsässä.

Kuva 1. Metsänrajan seuranta-asemat Suomessa, sekä koeasettelu kullakin tutkimusalueella (pieni kuva vasemmalla). Muokattu artikkelista: Vesa Juntunen & Seppo Neuvonen (2006): Natural regeneration of Scots pine and Norway Spruce close to the timberline in Northern Finland. Silva Fennica 40(3): 443-458).

Metsänistutuskokeet

Kilpisjärvelle on istutettu vuosikymmenten aikana eri puulajeja metsätieteellisissä tutkimuksissa. Tarkoituksena on ollut selvittää havupuiden kykyä selvityä ja kasvaa luonnollisen puurajan yläpuolisilla alueilla. Kilpisjärvelle on istutettu mm. mäntyä (vuonna 1957, 1982 ja 1984), japaninlehtikuusta (Larix kaempferi (leptolepis) v. 1957), kuusta (v. 1957) ja lännenpihtaa (Abies lasiocarpa v. 1960). Osa istutuskokeista on jo kuollut, mutta esimerkiksi lännenpihdat voivat tuuheasti.

Lisää lännenpihdasta

Kuva 2. Huomattavan erilaisesta ulkomuodostaan huolimatta havupuut eivät näy kovinkaan hyvin tiheän tunturikoivikon seasta. Kuvassa vuoden 1957 istutuskoeala Saana-tunturin rinteessä.

Kuva 3. Tutkimusta lännepihdan koealalla vuonna 1994. Kuvassa Viktor Mannela. Kuva: Seppo Ruotsalainen.

Kuva 4. Sama koeala vuonna 2011. Monet pihdoista ovat saavuttaneet yli kahden metrin pituuden 50 vuoden kasvun jälkeen. Kuva: Ben Li.

Kuva 5. Männyn istutusala (v.1984) maantien ja Korkea-Jehkatsin välisellä tasanteella.

Valokuvakilpailu

Katso valokuvakilpailun satoa!

 

Ympäristöalan pitkäaikaisaineistot Lapin tutkimusasemien verkostoitumisen kilpailutekijänä (Kilpisjarvi LTSER)

Kilpisjärvi LTSER –hankkeen tavoitteena on turvata ja mahdollistaa Kilpisjärven biologisen aseman ja Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin toimipaikan toiminta-alueella kerättyjen arvokkaiden seuranta-aineistojen ja näytteiden hyödynnettävyys.

Pitkä-aikaisaineistojen avulla saadaan aluekohtaista tietoa ympäristössä tapahtuneista muutoksista, mistä on hyötyä esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Pitkäaikaisaineistojen arvo on menneen tarkastelussa, sillä ilman varhaisia havaintoja ympäristöstä ei mahdollisia muutoksia voida havaita.

Projektin aikana toteutetaan kolme eri tehtäväkokonaisuutta:

1) Pitkäaikaisaineistojen pelastaminen digitaaliseen muotoon sekä aineiston muokkaaminen siten, että niiden jatkohyödyntäminen on mahdollista

2) Verkostoituminen, jonka tavoitteena on saattaa seuranta-aineistot samaan muotoon kuin kansainvälisessä LTER/LTSER –ohjelmassa sekä lisätä näin asemien tunnettavuutta. Tämä puolestaan edistää aineistojen hyödynnettävyyttä

3) Tiedottaminen, jossa hankkeen tuloksista rakennetaan kiertävä näyttely sekä tiedotetaan hankkeesta kotisivuilla, lehtijutuilla ja esitteiden avulla

Hankkeen tuloksina saadaan mm. useita pitkäaikaisaineistojen tietokantoja, havaintoaineistoihin ja ilmakuviin perustuva paikkatietokanta sekä pelisäännöt aineistojen hyödyntämiselle ja jatkotoimille.

 

Kuva: Hankkeen ydin pähkinänkuoressa. Vanhat havaintoaineistot, jotka ovat usein muistiinpanoina, siirretään digitaaliseen muotoon ja ovat (osittain) käytössä maailmanlaajuisesti palvelimien kautta.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat tutkijat, asiantuntijat ja luontomatkailuyrittäjät. Aineistosta saatavat alustavat analyysit edistävät kestävää luontomatkailua ja ympäristötietoisuutta.

Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto/Lapin Ely-keskus. Hankkeessa työskentelee kokoaikaisesti yksi henkilö, sekä lisäksi joukko osa-aikaisia asiantuntijoita ja projektisihteeri. Hankkeen osapuolet ovat Kilpisjärven biologinen asema ja Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin toimipiste.

 

 

Painokelpoinen posteri (A4) hankkeesta (Pdf, 772 kt)

Lisätietoja hankkeesta:

Hankkeen yleiskuvaus
https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31225

Metsäntutkimuslaitos, Kolari
http://www.metla.fi/ko/

Suomen LTSER-verkosto ja kartta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=319081&lan=FI
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=292947&lan=en&clan=en

Euroopan LTER-verkosto:
http://www.lter-europe.net/

Maailman LTER-verkosto:
http://www.ilternet.edu/

 

LTER/LTSER -ohjelmat

LTER/LTSER –ohjelman tarkoituksena on seurata paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia ekologisia sekä sosio-ekologisia muutoksia sekä esittää tarvittaessa toimintasuunnitelmia nykyisiin ja tuleviin ympäristöongelmiin.

LTSER (Long-Term Sosio-Ecological Research Network, pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto) -verkostolla tarkoitetaan maan kattavaa korkeatasoisesti ja monipuolisesti varusteltua ekologisiin ja sosio-ekologisiin vuorovaikutuksiin keskittyneiden tutkimusasemien tai -keskittymien verkostoa. Verkosto perustettiin ensimmäisenä Yhdysvaltoihin vuonna 1980. Pari ensimmäistä vuosikymmentä ohjelma keskittyi erityisesti ekologisiin kysymyksiin (LTER, Long-Term Ecological Research). Myöhemmin on tullut ilmeiseksi, että ympäristökysymykissä on yhtenä osatekijänä ihminen, jonka takia ohjelma laajeni myös sosio-ekologisiin näkökulmiin (LTSER). Euroopan oma LTER-ohjelma perustettiin vuonna 2007. Ohjelmaan kuuluu 20 Euroopan valtiota. Suomi liittyi ohjelmaan vuonna 2007.

LTER/LTSER –ohjelma koostuu hierarkkisista tasoista, joista alimmalla ovat yksittäiset havaintopaikat (eng. site) ja useamman toimijan muodostamat yhteenliittymät (eng. platform). Havaintopaikat ja yhteenliittymät muodostavat kansallisia LTER/LTSER –verkostoja. Suomessa verkostoja on kahdeksan, joista Kilpisjärven biologinen asema kuuluu pohjoiseen LTSER-yhteenliittymään yhdessä Oulangan tutkimusaseman kanssa. Verkostoon kuuluu myös kolme LTER-aluetta, Kevon tutkimusasema Utsjoella, Värriön tutkimusasema Savukoskella sekä Metsäntutkimuslaitoksen toimipiste Kolarissa.

Euroopan LTER/LTSER –ohjelma kuuluu kansainväliseen LTER –ohjemaan, jossa on mukana 40 maailman valtiota.

 

Kuva: LTER-organisaatio (www.lter-europe.net)

Lehdistötiedote 22.12.2010

Lehdistötiedote, (Pdf, 125 kt), (Docx 143 kt), julkaisuvapaa 22.12.2010

 

Kuva 1. Vesa Juntunen metsänrajatutkimuksen sääasemalla käsivarressa.
(Kuva:Mikko Jokinen)

Kuva 2. Uhanalainen norjanarho (Arenaria norvegica) haussa Mallan luonnonpuistossa. (Kuva: Heikki Kauhanen)