Kilpisjärven luonto
Kilpisjärven seutu sijaitsee maantieteellisesti ja geologisesti ainutlaatuisessa paikassa, jossa Suomen ikivanha noin 2,8 miljardia vuotta vanha peruskallio kohtaa Kölivuoriston verrattain nuoren 400-600 milj. vuotta vanhan kallioperän.
Kilpisjärven alueella lumi sulaa tunturikoivikosta keskimäärin kesäkuun alkupuolella ja jäät lähtevät Kilpisjärvestä juhannuksen tienoilla. Monet ylätunturin järvet vapautuvat kuitenkin vasta heinäkuun puolivälissä. Kasvukausi on Euroopan lyhimpiä (vain noin 100 vrk) ja vuoden keskilämpötila on -2,3ºC.
Kölivuoristossa on usein tunturiliuskekerroksen alla kalkkipitoista dolomiittia, joka on syy Yliperän poikkeuksellisen rehevään ja runsaslajiseen kasvillisuuteen. Tunturikoivumetsät ulottuvat 600 metriin asti. Karujen koivikoiden aluskasvillisuutta hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät, lehtomaisten koivikoiden aluskasvillisuus on runsasta ja koostuu pääasiassa ruohoista.
Käsivarren eläimistö on kylmyydestä johtuen niukkaa, mutta alueella esiintyy tästä huolimatta mm. useita harvalukuisia eliölajeja, jotka ovat muualla Suomessa harvinaisia (esim. tunturisopuli, sepelrastas, pohjansiilikäs ja jääleinikki). Pikkunisäkkäiden runsaudet vaihtelevat 4-5 vuoden välein toistuvissa sykleissä, mikä heijastuu monien petolintujen lisääntymiseen.
Kilpisjärvi Järwiwikissä
Päivänpituuden vuosittainen vaihtelu Kilpisjärvellä (klikkaa kuvaa isommaksi).
|
