Yliopiston etusivulle Suomeksi In English
Helsingin yliopisto XXX tiedekunta
 

Kilpisjärven biologinen asema

Tietoa biologisesta asemasta:

 

Yhteystiedot:

Kilpisjärvi:
Kilpisjärven biologinen asema
Käsivarrentie 14622
99490 Kilpisjärvi
puh. +358-294140341
bio-kilpis (at) helsinki.fi

Helsingin toimisto:
Kilpisjärven biologinen asema/
Antero Järvinen
PL 17 ( Arkadiankatu 7 )
00014 Helsingin yliopisto
puh. 040-5034473
antero.jarvinen (at) helsinki.fi



Locations of visitors to this page

Yleistä Kilpisjärven alueen luonnosta

Kilpisjärvi on suurtunturien aluetta. Alue kuuluu ns. subalpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Tällä tarkoitetaan havumetsävyöhykkeen ja vuoriston (alpiinisen vyöhykkeen) välistä aluetta. Kilpisjärven alueen kasvillisuus on omaleimaista, koska 1) Kilpisjärvi on Suomen ainoa alue, joka kuuluu ns. suurtunturien alueeseen. Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä meren pinnan yläpuolella, joten korkeuserot ovat huomattavat; 2) Kilpisjärvellä tavataan poikkeuksellisen paljon kalkinvaatijakasveja ja -sammalia, joista useat ovat harvinaisia. Tämä johtuu peruskallion päällä olevista emäksisistä liuskekivistä, jotka ovat peruskalliota nuorempia; ja 3) Kilpisjärvi on vain 40 kilometrin päässä valtamerestä, vaikka Luoteis-Lappi on muuten hyvin mantereista. Tämä korostuu mm. useiden mereisten lajien esiintymisenä.

Mallan ja Saanan kasvilajiluettelo (Laatinut Henry Väre) 130 Kt


Tunturikoivikot


Tunturikoivikot sijaitsevat Kilpisjärven alimmista osista aina noin 600-650 metrin korkeuteen. Tunturikoivu on alueen valtalaji, sillä mäntyä ei Kilpisjärvellä esiinny. Rehevimmät tunturikoivikot sijaitsevat Mallan ja Saanan rinteillä ja ne ovat rehevän lehtomaisia. Näissä tunturikoivikoissa kasvavat myös vaateliaat kalkinvaatijalajit. Kilpisjärven itäisemmän osan tunturikoivikot ovat ilmeeltään karumpia. Kenttäkerroksessa vallitsevat varvut; pohjakerroksessa sammalikot ja jäkäliköt.


Suot


Soita Kilpisjärvellä esiintyy niukasti korkeuserojen takia. Suot ovat usein kapeita rinnejuotteja. Selviä palsasoita alueella ei ole - komeat Peeran ja Iiton palsasuot sijaitsevat tosin vain muutaman kymmenen kilometrin päässä. Useimmat suot ovat ohutturpeisia, ravinteikkaita ja kalkkipitoisten valumavesien johdosta lettomaisia. Ylempänä tunturissa soiden ja niittyjen sekä lumi- ja routamaiden ero hämärtyy.


Paljakka


Suurin osa Kilpisjärven alueesta on puutonta paljakkaa. Paljakka jaetaan usein ala-, keski- ja yläpaljakkaan. Alapaljakka sijaitsee tunturikoivikon rajasta noin 950 metrin korkeuteen. Kasvipeite on jokseenkin yhtenäistä. Kataja, pensasmaiset pajut ja mustikan esiintyminen rajoittuvat tähän vyöhykkeeseen. Keskipaljakka alkaa noin 950 metrin korkeudelta. Sitä luonnehtivat heinäkankaat ja lumimaat, sekä mustikan puuttuminen. Parhailla paikoilla kasvipeite on yhtenäinen, mutta eroosio ja routa rikkovat paikoin sitä. Liekovarpio on vyöhykkeen valtavarpuja. Yläpaljakalla putkilokasvit ovat jo yksittäisiä; alue on pääosin karua, joko täysin kasvitonta tai sammalten ja jäkälien hallitsemaa aluetta. Yläpaljakkaa ei esiinny Suomessa.


Kankaat


Niukkakalkkiset tunturikankaat ovat varpuvaltaisia ja runsasjäkäläisiä, kosteimmat niistä sammalvaltaisia. Varvut, kuten puolukka, variksenmarja ja sielikkö, ovat yleisiä. Runsaskalkkiset kankaat ovat selvästi ruohoisempia, vaikka variksenmarja onkin valtavarpuna. Tunnusomaisia varpulajeja ovat liekovarpio ja lapinalppiruusu.


Niityt


Niittymäistä kasvillisuutta on erityisesti lumenviipymäalueilla, purojen varsilla sekä pahtojen alla. Niittylaikut ovat yleensä pieniä. Alapaljakan yleisimpiä niittyjä ovat suurruohostot, joiden näkyvimpiä lajeja ovat mm. metsäkurjenpolvi ja kullero. Keskipaljakalla monet kankaat ovat niittymäisiä runsaan tunturisaran, tunturivihvilän ja lampaannadan vuoksi.


Lumenviipymäalueet


Lumimaita on alapaljakassa vähän. Joka kesä lumen alta paljastuvilla kankailla kasvillisuus on niittymäistä. Pitempään lumen alla olevat alueet ovat matalien ruohojen, varpujen ja sammalien peittämiä.

Kasvilajisto


Yhteensä Kilpisjärven seudulla on tavattu 434 putkilokasvilajia, joista 28 esiintyy yksinomaan Kilpisjärvellä. Koko Enontekiön alueella esiintyy 403 lajia lehtisammalia ja 142 lajia maksasammalia. Lehtisammalista 32 lajia ja maksasammalista 7 lajia esiintyy koko Suomessa ainoastaan Enontekiön alueella.

Alla olevassa listassa on lueteltu putkilokasvilajit ja -alalajit, joita tavataan ainoastaan Käsivarren Lapissa. Suluissa lajin uhanalaisuusluokka vuoden 2010 arvioinnin perusteella.

 

Lumipiippo (Luzula nivalis)
Rikkileinikki (Ranunculus sulphureus) [EN=Erittäin uhanalainen]
Jääleinikki (Ranunculus glacialis) [NT=Silmälläpidettävä]
Norjanarho (Arenaria norvegica) [VU=Vaarantunut]
Rusonätä (Minuartia rubella)
Tunturinätä (Minuartia stricta) [VU=Vaarantunut]
Napahärkki (Cerastium nigrescens)
Pahta-ailakki (Silene wahlbergella) [NT=Silmälläpidettävä]
Kurjentatar (Koenigia islandica) [NT=Silmälläpidettävä]
Tunturilaukkaneilikka (Armeria maritima ssp. sibirica) [EN=Erittäin uhanalainen]
Pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta) [EN=Erittäin uhanalainen]
Kultakynsimö (Draba alpina) [EN=Erittäin uhanalainen]
Lumikynsimö (Draba nivalis) [NT=Silmälläpidettävä]
Tunturikynsimö (Draba fladnizensis) [VU=Vaarantunut]
Lapinkynsimö (Draba lactea) [VU=Vaarantunut]
Kääpiöpaju (Salix arbuscula) [EN=Erittäin uhanalainen]
Liekovarpio (Cassiope tetragona)
Iturikko (Saxifraga foliolosa)
Tunturikeulankärki (Oxytropis lapponica) [CR=Aärimmäisen uhanalainen]
Hentokatkero (Gentianella tenella) [EN=Erittäin uhanalainen]
Sopulintunturitädyke (Veronica alpina ssp. pumila) [VU=Vaarantunut]
Varputädyke (Veronica fruticans) [NT=Silmälläpidettävä]
Otasilmäruoho (Euphrasia salisburgensis) [EN=Erittäin uhanalainen]
Karvakuusio (Pedicularis hirsuta) [NT=Silmälläpidettävä]
Kiirunankello (Campanula uniflora) [VU=Vaarantunut]
Tunturikissankello (Campanula rotundifolia ssp. groenlandica)
Sopulinkallioinen (Erigeron borealis) [VU=Vaarantunut]
Villatunturikallioinen (Erigeron uniflorus ssp. eriocephalus) [NT=Silmälläpidettävä]
Tummakallioinen (Erigeron humilis) [NT=Silmälläpidettävä]
Isokissankäpälä (Antennaria villifera) [NT=Silmälläpidettävä]
Kaljukissankäpälä (Antennaria porsildii) [VU=Vaarantunut]
Tunturiorho (Chamorchis alpina) [EN=Erittäin uhanalainen]
Tunturisarake (Kobresia myosuroides) [CR=Äärimmäisen uhanalainen]
Nokisara (Carex fuliginosa ssp. misandra) [NT=Silmälläpidettävä]
Sysisara (Carex atrofusca) [NT=Silmälläpidettävä]
Itunata (Festuca vivipara)
Tunturihilpi (Phippsia algida) [NT=Silmälläpidettävä]
Lapinkaura (Trisetum subalpestre) [NT=Silmälläpidettävä]
Tunturilauha (Deschampsia alpina)