Yliopiston etusivulle Suomeksi In English
Helsingin yliopisto XXX tiedekunta
 

Kilpisjärven biologinen asema

Tietoa biologisesta asemasta:

Yhteystiedot:

Kilpisjärvi:
Kilpisjärven biologinen asema
Käsivarrentie 14622
99490 Kilpisjärvi
puh. +358-294140341
bio-kilpis (at) helsinki.fi

Helsingin toimisto:
Kilpisjärven biologinen asema/
Antero Järvinen
PL 17 ( Arkadiankatu 7 )
00014 Helsingin yliopisto
puh. 040-5034473
antero.jarvinen (at) helsinki.fi



Locations of visitors to this page

Yleistä Kilpisjärven alueen luonnosta

Käsivarren erämaa-alueen laajuus on syy siihen, miksi siellä esiintyvät myös eräät häiriötä karttavat lajit. Tunturisopuli, naali, tunturihaukka, tunturipöllö, keräkurmitsa, kiiruna ja sepelrastas ovat tunturipaljakan harvinaisuuksia, joita Suomessa ei tavata muualla pesimäaikana. Kaiken kaikkiaan eläintiheys on kuitenkin harva, koska karu ja kylmä elinympäristö tarjoavat niukasti elinmahdollisuuksia. Vuosien väliset erot kasvi- ja eläinmäärissä ovat huomattavat. Pikkunisäkkäitä - sopuleita ja muita myyriä - on runsaasti 4-5 vuoden välein, jolloin niitä ravintona käyttävien petonisäkkäiden (naali, kettu, kärppä, lumikko) ja petolintujen (piekana, suopöllö, tunturipöllö, tunturikihu) määrät ovat huipussaan.

Käsivarren tunturikoivikoiden tyyppilintu on Lapin maakuntalintu sinirinta. Missään muualla maailmassa ei ole niin runsaasti sinirintoja kuin Kilpisjärven kylää ympäröivissä tunturikoivikoissa. Suurin osa linnuista on muuttolintuja. Vain tunturihaukka, riekko, kiiruna, korppi, hömötiainen ja lapintiainen pystyvät talvehtimaan ilman ihmisen apua. Koivikon tyyppinisäkkäitä ovat metsäjänis ja harmaakuvemyyrä. Vaateliaat lohikalat (rautu, taimen, siika) viihtyvät raikkaissa ja runsashappisissa tunturivesissä. Yliperän tuntureilla on monia harvinaisia perhoslajeja, koska niiden nuoruusvaiheet elävät vain tietyillä tunturikasveilla. Sääsket ilmaantuvat juhannuksen tienoilla.

Lajilistan Luoteis-Lapin selkärankaisista löydät täältä.


Selkärankaiset

Linnut

Vuoteen 2012 mennessä Luoteis-Lapissa (Lätäsenolta pohjoiseen) on havaittu yhteensä 212 eri lintulajia. Havaittujen lintulajien määrä on kasvanut kovaa vauhtia - vielä vuonna 1980 Luoteis-Lapissa oli noteerattu vasta 148 eri lintulajia, ja vuoteen 1996 mennessä määrä oli kasvanut jo 176 lajiin. Uusia lajeja tavataan lähes joka vuosi, mutta pesimälajiston suuruus on pysynyt lähes ennallaan.

Tavatuista lajeista 104 on pesinyt tutkimusalueella (lisäksi yksi sekapesintä, varpunen x pikkuvarpunen), loput ovat satunnaisharhailijoita joko pesimäaikaan tai sen ulkopuolella. Viimeisimpänä pesimälajeiksi ovat varmistuneet mm. haarapääsky, sinisuohaukka ja tilhi. Noteerattujen lintulajien määrän kasvu johtuu pitkälti aktiivisten lintuharrastajien määrän kasvusta.

Lajilista

Nisäkkäät

Luoteis-Lapin alueella oli vuoteen 2003 mennessä tavattu 30 nisäkäslajia - lisäyksenä vuoteen 1980 on pohjanlepakko ja euroopanmajava. Useimmat lajeista ovat myös pesimälajistoa. Lajisto on selvästi köyhempi kuin suotuisimmissa olosuhteissa etelämpänä. Näkyvimpiä nisäkkäitä ovat monet pikkunisäkkäät.

Lajilista

Kalat

Vuoteen 1996 mennessä Koillis-Lapissa oli tavattu 15 luukalalajia. Tyypillisimpiä lajeja ovat siika, nieriä, taimen, made, hauki ja harjus. Viimeisimpiä lisäyksiä listalla ovat syksyllä 2011 koekalastuksista saadut särki ja säyne.

Lajilista

Matelijat ja sammakkoeläimet

Matelija- ja sammakkoeläinfauna on köyhä. Sammakko ja sisilisko ovat molemmat lisääntyviä lajeja alueella.

Lajilista


Selkärangattomat

Perhoset

Kilpisjärvellä on tavattu 340 perhoslajia, joista 16 esiintyy vain Kilpisjärvellä.

Enontekiön luonnontieteellisessä maakunnassa (EnL) on tavattu 582 perhoslajia, joista 18:a ei tavata missään muualla Suomessa.

Alla olevassa listassa on lajit, joita tavataan vain Enontekiön luonnontietellisessä maakunnassa. Suluissa lajin uhanalaisuusluokka vuoden 2010 arvioinnin perusteella.

- Paljakkajuuriperhonen (Hepialus fuscoargenteus) [NT=Silmälläpidettävä]

- Pohjansurviaiskoi (Cauchas breviantennella) [CR=Äärimmäisen uhanalainen]

- Lapinvuokkovarsikoi (Tinagma dryadis) [EN=Erittäin uhanalainen]

- Tunturikaalikoi (Plutella hyperboreella) [VU=Vaarantunut]

- Lapinvuokkopussikoi (Coleophora unigenella) [CR=Äärimmäisen uhanalainen]

- Lapinvuokkohohtokoi (Aristotelia heliacella) [CR=Äärimmäisen uhanalainen]

- Pohjankaitakoi (Monochroa saltenella) [DD=Puutteellisesti tunnettu]

- Lapinvuokkoväkäskoi (Sophronia gelidella) [CR=Äärimmäisen uhanalainen]

- Tunturisulkanen (Stenoptilia islandica) [EN=Erittäin uhanalainen]

- Tunturikoisa (Catastia kistrandella) [RE=Hävinnyt]

- Tunturikirjosiipi (Pyrgus andromedae) [NT=Silmälläpidettävä]

- Pohjanvalkotäpläpaksupää (Hesperia comma ssp. catena) [VU=Vaarantunut]

- Tunturikeltaperhonen (Colias tyche) [NT=Silmälläpidettävä]

- Kääpiöhopeatäplä (Boloria improba) [EN=Erittäin uhanalainen]

- Pahtapohjanmittari (Entephria flavicinctata) [VU=Vaarantunut]

- Kurupohjanmittari (Entephria nobiliaria) [VU=Vaarantunut]

- Pohjansiilikäs (Acerbia alpina) [NT=Silmälläpidettävä]

- Tunturikirjoyökkönen (Lasionycta leucocycla) [VU=Vaarantunut]

- Liuskepaljakkayökkönen (Xestia lyngei) [VU=Vaarantunut]

 

Suomen perhosten lajiluettelo (Luonnontieteellinen keskusmuseo)

Sudenkorennot

Enontekiön luonnontieteellisessä maakunnassa (EnL) on havaittu 14 Suomen 59:stä lajista.

Heinäsirkat ja hepokatit

Enontekiön luonnontieteellisessä maakunnassa (EnL) on havaittu 5 Suomen 32:stä lajista.