Yhteystiedot

Kehitysmaatutkimuksen oppiaine
PL 59 (Unioninkatu 38 E)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 24251
fax (09) 191 24255

Tilat
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja

 

Tutkimus ja jatko-opiskelu

Tehostekuva

Tutkimus

Helsingin yliopiston strategian mukaisesti kehitysmaatutkimuksen oppiaine painottaa tutkimusta ja siihen perustuvaa ylintä opetusta päätehtävänään. Kehitysmaatutkimuksessa pyritään kehitysmaiden ongelmien ratkaisun kannalta relevanttiin tietoon. Se voi olla akateemisesti korkeatasoista perustutkimusta tai soveltavampaa tilaustutkimusta.

Kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkimustoiminnan kohteet vaihtelevat. Pääosin tutkimus keskittyy seuraaville temaattisille osa-alueille:

Kehitysmaiden valtio-, yhteiskunta- ja kulttuurijärjestelmien käytännön toiminta.

Kehitysyhteistyön vaikutukset, joista pitkäaikaisvaikutukset ovat
yksi keskeisimmistä tutkimusaiheista.

Kehityksen globaalit ja lokaalit rakenteet ja instituutiot. Tämä sisältää globaalia taloutta ja hallintoa, kehitysdiskurssia ja kansalaisyhteiskuntaa koskevan tutkimuksen.

Suomen kehitysmaasuhteet ml. kehitysyhteistyö.

 

Jatko-opintojen rakenne

Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Laitoksella toimii myös valtakunnallinen kehitysmaatutkimuksen tutkijakoulu Devestu.

Kehitysmaatutkimuksen professori vastaa jatko-opiskelijoiden hyväksymisestä valtiotieteellisen tiedekunnan noudattamien jatkokoulutusta koskevien hakuaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Hakukriteereistä ja -ajoista on tietoa Valtiotieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla


Jatkotutkinnon vaatimukset on puolestaan on eritelty tarkemmin kehitysmaatutkimuksen opinto-oppaassa.


Tutkijakoulu Devestu

Laitoksella toimii myös kehitysmaatutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu Devestu. Opetusministeriön rahoittamassa Devestussa on mukana kahdeksan laitosta viidestä yliopistosta. Devestu aloitti toimintansa viiden täysipäiväisesti rahoitetun tutkijaopiskelijan voimin vuoden 2003 alusta. Muut kehitysmaatutkimuksen jatko-opiskelijat voivat osallistua Devestun toimintaan ns. statusopiskelijoina.

Devestu-tutkijakoululaiset ja muut jatko-opiskelijat osallistuvat viikottain pidettäviin jatkokoulutusseminaareihin sekä pienempiin laboratorioksi kutsuttuihin ohjausryhmiin. Lisäksi Devestu järjestää vuosittain intensiivisempiä tutkijakoulutuskursseja ja muita työpajatyyppisiä tapahtumia.

Lisätietoja Devestusta löydät Devestun kotisivuilta.