Luokkamuotoista etäopetusta kehittämässä

Aarno Rönkä © 1995

Oppimisen, opetuksen ja opettajankoulutuksen näkökulmat mukana

Kilpisjärvi-projekti on luokkamuotoisen etäopetuksen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishanke, jossa Helsingin II normaalikoulun opettajat opettavat Kilpisjärven koulun yläasteen oppilaita eri aineissa. Opetuksessa käytetään laitteistoa, joka mahdollistaa ääni-, data- ja videoneuvotteluyhteyden koulujen välille digitaalisen ISDN-puhelinlinjan välityksellä. Kokeilun kesto on kolme vuotta, joten syksyllä 1994 opintonsa aloittaneet yläasteen oppilaat tulevat suorittamaan yläasteen oppimäärän sinä aikana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos on mukana tutkimusta suorittamassa. Hanke on liitetty myös opettajankoulutukseen ja opetusharjoitteluun. Näin on pyritty varmistamaan kehittämistyön laatu ja yleistettävyys ja edistämään sen vaikutusta koulujen toiminnan mahdolliseen uudistumiseen.

 Kokeilun laitteiston ja liikennekulujen rahoitus perustuu Opetusministeriön, Lapin läänin-hallituksen ja Enontekiön kunnan myöntämiin määrärahoihin. Tele on huolehtinut digitaalisen ISDN-puhelinlinjan rakentamisesta koulujen välille ja hoitaa liikenneyhteyden. Laitteisto on hankittu Xenex Oy:stä, joka antaa myös teknistä tukea ja vastaa huollosta. Hankkeelle on asetettu eri opetusviranomaisia ja muita taustaryhmiä edustava johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on Helsingin yliopiston vararehtori, professori Arto Mustajoki. Tutkijaryhmää vetää apulaisprofessori Veijo Meisalo Helsingin OKL:stä.

 

Luokkamuotoinen etäopetus

Kilpisjärvi-projektin toteuttaminen on merkinnyt luokkamuotoista etäopetusratkaisua, jossa Kilpisjärven oppilasryhmä osallistuuu etämuotoisesti samanaikaisesti helsinkiläisille oppilaille annettuun opetukseen. Luokkamuotoisella etäopetuksella tarkoitetaan sitä, että opettaja ja oppilaat kommunikoivat viestintävälineiden avulla fyysisesti toisistaan erillään; vuorovaikutus on tavallista lähiopetusta rajatumpaa riippuen esimerkiksi etäopetuksen teknisestä toteutuksesta ja opettajan läsnäolon rajoittuneisuudesta; luokkamuotoisuus taas korostaa sitä, että opetus tapahtuu koululaitoksen puitteissa ja että etäopetuksen avulla koulun paikkasidonnaisuutta ja eristynyttä asemaa voidaan murtaa (Husu & al.1994, 17-22).

  Alkuun

 

Monipuolinen ääni-, data- ja videoneuvottelulaitteisto

Etäyhteyden perustana on valintainen ISDN-liittymä, jossa vähimmäisvaatimuksena on mahdollista käyttää digitaalisen puhelinverkon kahta kanavaa tarvittavaan yhteyteen ja informaation siirtoon (silloin siirtokapasiteetti on 128kb, josta videoyhteyden osuus on noin 70kb, äänen osuus 48kb ja loput on datansiirron osuutta). Lokakuusta 1995 alkaen Kilpisjärvi-projekti sai käyttöönsä toisen ISDN-linjan, jolloin toista linjaa käytetään videokuvaa ja ääntä varten ja toista datansiirtoon. Koska laitteistoa on kehitetty projektin aikana, joitakin teknisiä ongelmia on ollut, esimerkiksi äänen kuuluvuudessa ja datan siirrossa. Laitteiston ja ISDN-linjan toimintavarmuus on ollut kuitenkin hyvä, ensimmäisenä lukuvuotena jouduttiin videoneuvotteluyhteys perumaan vain 6 kertaa teknisen ongelman takia.

Laitteisto tarjoaa etäopetukselle erilaisia mahdollisuuksia audio-, data- ja videoneuvotteluyhteyden avulla riippuen opetettavasta sisällöstä ja opetustavasta:

 

Kilpisjärvellä oppilaat seuraavat opetusta työasemansa näytöltä ja TV-monitorista, Helsingissä etäryhmä näkyy televisioruudusta ja oppimateriaali siirtoheittimen välityksellä. Videoneuvottelujärjestelmään kuuluvaan koodekkiin voidaan suoraan kytkeä erillisiä kameroita ja mikrofoneja ja sen ohjaaminen tapahtuu tietokoneen tai mahdollisesti kaukosäätimen avulla. Kun käytetään vuorovaikutteista Vis-a-Vis-ohjelmistoa liikkuvan kuvan ohella, kuvan laatu heikkenee, koska osa ISDN-linjan kaistasta on varattava datasiirtoon. Ottamalla käyttöön useampia ISDN-linjoja, kuvan laatua ja datan siirtoa voidaan parantaa, mutta kustannukset nousevat.

 Laitteiston kustannukset olivat noin 500 000 mk (noin kahden opettajan vuosipalkka) ja yhteysmaksut ovat noin 40 mk oppitunnilta, kun toimitaan yhden ISDN-linjan varassa.

  Alkuun

 

Monitasoinen yhteistyö

Etäopetuskokeilu on edellyttänyt koulujen välistä yhteistyötä ja toiminnan yhdenmukaistamista eri tavoin (vrt. Husu & al. 1994, 42):

 

Yhteistyöllä on ollut monia tasoja. Myös opetusharjoittelijat ovat päässeet mukaan havainnoimaan etätunteja, osallistumaan didaktiseen ja tekniseen koulutukseen ja pitämään harjoitustunteja. Lisäksi toimintatutkimuksena Kilpisjärvi-projekti on merkinnyt opettajien ja tutkijoiden monipuolista yhteistyötä. Tutkijoiden ja opettajien yhteistoiminta on ollut erityisen tarpeellista, koska projektissa on kyse uudenlaisen opetuksen kehittämisestä ja teknisen innovaation soveltamisesta opetukseen. Opetustekniikan kokeiluhankkeena Kilpisjärvi-projekti on merkinnyt kouluille tavallista kiinteämpää yhteistyötä teknisestä toteutuksesta vastanneiden yritysten kanssa. Hankkeen yleisen kiinnostavuuden takia oikea tiedottaminen on ollut tärkeää kuten myös kotimaisten ja ulkomaisten vieraiden tutustumisiin varautuminen.

  Alkuun

 

Havaintoja etäopetuksesta

Etäopetusta on toteutettu siten, että Helsingin II normaalikoulun luokka, jossa on 14 oppilasta, ja Kilpisjärven neljä oppilasta ( sekä ajoittain 2-3 muiden luokkatasojen oppilasta Kilpisjärveltä) osallistuvat samanaikaisesti oppitunneille. Etäopetusta on ollut säännöllisesti englannissa, matematiikassa ja historiassa ja tarpeen mukaan äidinkielessä, ruotsissa, uskonnossa, maantiedossa ja oppilaanohjauksessa, yhteensä 143 etätuntia eli noin 12% koko lukuvuoden opetuksesta (opetus aloitettiin lokakuussa 1994). Koska yläasteella toteutetaan osittain keskitettyä jaksotusta, opetusta on jaksojen aineyhdistelmien mukaan eri lukuaineissa yhteensä 5-10 viikkotuntia.

 Tähän asti on voitu noudattaa pääpiirteissään peruskoulun uusia opetussuunnitelmia oppimäärien tavoitteiden ja oppisisältöjen kannalta. Etätunneilla opetus on usein edennyt hitaasti, jonka yhtenä syynä on ollut totuttelu laitteiden käyttöön ja toisena oppilaiden osaamisen ja taitojen suuri heterogeenisyys, ja sen vuoksi on usein (muttei pelkästään) täytynyt keskittyä olennaiseen perusoppisisältöön. Ensinmmäisen lukuvuoden oppimistulokset osoittavat, että oppilaat saavuttavat samanlaisia tuloksia etäopetuksen tukemana kuin muutenkin.

  Alkuun

 

Opetustapahtuman vuorovaikutus tarkkailtavana

Erityistä huomiota on kiinnitetty opettajan ja opetusryhmien välisen vuorovaikutuksen laatuun:

 

On havaittu, että

 

Kilpisjärvi-projektin opetustekninen ratkaisu, yhdistetty ääni-, data- ja videoneuvotteluyhteys, on antanut mahdollisuudet hyvin monipuoliseen suulliseen ja kirjalliseen vuorovaikutukseen oppitunneilla. Vuorovaikutuksen rajoittuneisuus oppijan itsenäistä opiskelua tehostavana, kuten sitä toteutetaan aikuiskoulutuksessa, ei ole korostunut.

  Alkuun

 

Oppilaiden itseohjautuvuuden tukeminen

Etäoppiminen aikuiskoulutuksessa perustuu itseohjautuvuudelle. Kilpisjärvi-projektin kiinnostavia kysymyksiä on, miten hyvin itseohjautuvuus etäopiskelussa kehittyy peruskouluikäisillä ja miten sitä voidaan opetuksessa tukea, sillä oppilaiden omatoimisuus ja itsenäisyys opiskelussa on tärkeällä sijalla peruskoulun uusien opetussuunnitelmien tavoitteissakin. On käytetty esimerkiksi oppilaille jaettuja jakso- ja viikko-ohjelmia, ohjaus- ja palautetuokioita sekä etäoppilaille faksattuja tehtäväohjeita ja vastausavaimia. Oppilaita on ohjattu myös itsearviointiin.

 

Opetuksen suunnittelu ja oppimateriaali

Opettajan on täytynyt panostaa opetusjakson ja tuntien suunnitteluun, jotta kaikki sujuisi, ja opetusmateriaalia on täytynyt muuntaa sopivaksi. Tämä on vienyt aikaa tavallista enemmän, mutta esimerkiksi oppimateriaalin muuntaminen sopivaksi kuvanlukijan ja sopivien tietokoneohjelmien avulla on ollut suhteellisen kätevää. Peruskoulun oppimateriaalin soveltuvuus etäopetukseen on yksi projektin tarkastelukohteita.

 Etäopetuksessa noudatetaan usein ns. monimuoto-opetuksen mallia, johon voi kuulua etä-, lähi- ja itseopiskelua. Kilpisjärvi-projektissa on tarkoitus toteuttaa etäoppilaiden lähijaksoja eri tavoin. Ensimmäisenä lukukautena kilpisjärveläiset kävivät oman johtajaopettajansa Timo Tuomisen kanssa Helsingissä viikon lähijaksolla. Jakson aikana tutustuttiin toisiin ja voitiin kartoittaa osaamista. Ensimmäinen lähijakso toi selvästi esille oppilaiden erilaisen ympäristön aiheuttamat kulttuurierot. Toisen lukuvuoden alkupuolella helsinkiläiset oppilaat pääsivät muutamaksi päiväksi Kilpisjärvelle pitämään yhteistä leirikoulua etäoppilaiden kanssa. Leirikoulun hyvä henki ja yhteinen opiskeluohjelma paransivat selvästi oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja motivaatiota projektin jatkamiselle.

 

Etäopetuksen mahdollisuuksia

Etäopetuksen perusteluina ovat olleet esimerkiksi oppilaitosverkoston ylläpito, erityisryhmien opetus, valinnaisuuden lisääminen, kansainväliset yhteydet, asiantuntijoiden hyödyntäminen, ajankohtaisen tiedon hankkiminen ja yleensä vuorovaikutuksen lisääminen sekä koulun kontaktien laajeneminen yhteiskuntaan (Husu & al. 1994, 10-13). Etäopetuslaitteita voidaan tulevaisuudessa käyttää kouluissa erityisesti haja-asutusalueita auttavana opetusratkaisuna, mutta myös keskuksissa pienryhmien opetuksen järjestämisessä, opetuksen valinnaisuutta lisäämässä ja ns. harvinaisten aineiden, kuten joidenkin vieraiden kielten, opetusta tukemassa. Liikkuvaa kuvaa välittävän laitteiston käyttö myös kansainvälisissä yhteyksissä on kiinnostava ja todennäköinen mahdollisuus. Sähköpostin ja tietoverkkojen liittäminen kokonaisuuteen monipuolistaa oppimistilannetta entisestään.

 

Kirjallisuutta 1994-1997

 

Kuvia

Helsingin oppilaita videoneuvottelutunnilla.

Kilpisjärven oppilaat opiskelevat videoneuvottelutunnilla.

Alkuun

Takaisin projektisivulle

Takaisin kotisivulle