Luokkamuotoista etäopetusta kehittämässä
Aarno Rönkä © 1995
Oppimisen, opetuksen ja opettajankoulutuksen
näkökulmat mukana
Kilpisjärvi-projekti on luokkamuotoisen etäopetuksen tutkimus-,
kokeilu- ja kehittämishanke, jossa Helsingin II normaalikoulun opettajat
opettavat Kilpisjärven koulun yläasteen oppilaita eri aineissa.
Opetuksessa käytetään laitteistoa, joka mahdollistaa ääni-,
data- ja videoneuvotteluyhteyden koulujen välille digitaalisen ISDN-puhelinlinjan
välityksellä. Kokeilun kesto on kolme vuotta, joten syksyllä
1994 opintonsa aloittaneet yläasteen oppilaat tulevat suorittamaan
yläasteen oppimäärän sinä aikana. Helsingin yliopiston
opettajankoulutuslaitos on mukana tutkimusta suorittamassa. Hanke on liitetty
myös opettajankoulutukseen ja opetusharjoitteluun. Näin on pyritty
varmistamaan kehittämistyön laatu ja yleistettävyys ja edistämään
sen vaikutusta koulujen toiminnan mahdolliseen uudistumiseen.
Kokeilun laitteiston ja liikennekulujen rahoitus perustuu Opetusministeriön,
Lapin läänin-hallituksen ja Enontekiön kunnan myöntämiin
määrärahoihin. Tele on huolehtinut digitaalisen ISDN-puhelinlinjan
rakentamisesta koulujen välille ja hoitaa liikenneyhteyden. Laitteisto
on hankittu Xenex Oy:stä, joka antaa myös teknistä tukea
ja vastaa huollosta. Hankkeelle on asetettu eri opetusviranomaisia ja muita
taustaryhmiä edustava johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on Helsingin
yliopiston vararehtori, professori Arto Mustajoki. Tutkijaryhmää
vetää apulaisprofessori Veijo Meisalo Helsingin OKL:stä.
Luokkamuotoinen etäopetus
Kilpisjärvi-projektin toteuttaminen on merkinnyt luokkamuotoista etäopetusratkaisua,
jossa Kilpisjärven oppilasryhmä osallistuuu etämuotoisesti
samanaikaisesti helsinkiläisille oppilaille annettuun opetukseen.
Luokkamuotoisella etäopetuksella tarkoitetaan sitä, että
opettaja ja oppilaat kommunikoivat viestintävälineiden avulla
fyysisesti toisistaan erillään; vuorovaikutus on tavallista lähiopetusta
rajatumpaa riippuen esimerkiksi etäopetuksen teknisestä toteutuksesta
ja opettajan läsnäolon rajoittuneisuudesta; luokkamuotoisuus
taas korostaa sitä, että opetus tapahtuu koululaitoksen puitteissa
ja että etäopetuksen avulla koulun paikkasidonnaisuutta ja eristynyttä
asemaa voidaan murtaa (Husu & al.1994, 17-22).
Alkuun
Monipuolinen ääni-, data- ja videoneuvottelulaitteisto
Etäyhteyden perustana on valintainen ISDN-liittymä, jossa vähimmäisvaatimuksena
on mahdollista käyttää digitaalisen puhelinverkon kahta
kanavaa tarvittavaan yhteyteen ja informaation siirtoon (silloin siirtokapasiteetti
on 128kb, josta videoyhteyden osuus on noin 70kb, äänen osuus
48kb ja loput on datansiirron osuutta). Lokakuusta 1995 alkaen Kilpisjärvi-projekti
sai käyttöönsä toisen ISDN-linjan, jolloin toista linjaa
käytetään videokuvaa ja ääntä varten ja toista
datansiirtoon. Koska laitteistoa on kehitetty projektin aikana, joitakin
teknisiä ongelmia on ollut, esimerkiksi äänen kuuluvuudessa
ja datan siirrossa. Laitteiston ja ISDN-linjan toimintavarmuus on ollut
kuitenkin hyvä, ensimmäisenä lukuvuotena jouduttiin videoneuvotteluyhteys
perumaan vain 6 kertaa teknisen ongelman takia.
Laitteisto tarjoaa etäopetukselle erilaisia mahdollisuuksia audio-,
data- ja videoneuvotteluyhteyden avulla riippuen opetettavasta sisällöstä
ja opetustavasta:
-
Pelkkään audioyhteyteen perustuva puhelinopetus mahdollistaa
keskustelun pienten opetusryhmien välillä ja kirjallinen materiaali
voidaan lähettää telefaxin avulla.
-
Audiograafinen yhteys syntyy siten, että ISDN-linjan välityksellä
yhdistetyt mikrotietokoneet mahdollistavat äänen lisäksi
toisella kanavalla modemin avulla lähetettävän datayhteyden:
siinä keskustelu ja materiaalin esitys tapahtuu PC-laitteiden välillä
vuorovaikutteisesti Vis-A-Vis ohjelman avulla.
-
Liikkuvaa kuvaa välittävä videoneuvotteluyhteys muodostetaan
Philipsin Titan Avack- järjestelmällä.
Kilpisjärvellä oppilaat seuraavat opetusta työasemansa näytöltä
ja TV-monitorista, Helsingissä etäryhmä näkyy televisioruudusta
ja oppimateriaali siirtoheittimen välityksellä. Videoneuvottelujärjestelmään
kuuluvaan koodekkiin voidaan suoraan kytkeä erillisiä kameroita
ja mikrofoneja ja sen ohjaaminen tapahtuu tietokoneen tai mahdollisesti
kaukosäätimen avulla. Kun käytetään vuorovaikutteista
Vis-a-Vis-ohjelmistoa liikkuvan kuvan ohella, kuvan laatu heikkenee, koska
osa ISDN-linjan kaistasta on varattava datasiirtoon. Ottamalla käyttöön
useampia ISDN-linjoja, kuvan laatua ja datan siirtoa voidaan parantaa,
mutta kustannukset nousevat.
Laitteiston kustannukset olivat noin 500 000 mk (noin kahden opettajan
vuosipalkka) ja yhteysmaksut ovat noin 40 mk oppitunnilta, kun toimitaan
yhden ISDN-linjan varassa.
Alkuun
Monitasoinen yhteistyö
Etäopetuskokeilu on edellyttänyt koulujen välistä yhteistyötä
ja toiminnan yhdenmukaistamista eri tavoin (vrt. Husu & al. 1994, 42):
-
Kouluihin perustettiin etäopetusluokat laitteineen.
-
Helsingin 2. normaalikoulun 7a-luokka (13 oppilasta) osallistuu pysyvästi
kokeiluun yhdessä Kilpisjärveläisten kanssa.
-
Koulut noudattavat samaa jaksotusta ja lukujärjestystä soveltuvin
osin.
-
Oppikirjat ovat samat.
-
Normaalikoulun opettajat antavat jaksosuunnitelmansa myös Kilpisjärven
opettajien käyttöön.
-
Kunkin jakson alussa pidetään yhteinen suunnittelukokous.
-
Molempien koulujen opettajat osallistuvat Kilpisjärven oppilaiden
arviointiin.
-
Etäopetustuntien määrää sovitetaan opetustarpeiden
ja saadun palautteen mukaan, keskimääräisenä tavoitteena
korkeintaan 10 t viikossa eli kaksi etäopetustuntia päivässä.
-
Opetustehtävä on jaettu keskinäisen sopimuksen perusteella
opetusresurssien mukaan Kilpisjärven ja Helsingin opettajien kesken,
siis Kilpisjärven oppilaat osallistuvat etä-ja lähiopetukseen
useissa aineissa.
-
Kilpisjärven opettajat toimivat eräänlaisina tutoreina etätuntien
teknisissä ongelmissa, oppimateriaalin jakelussa, opetuksen ohjauksessa
ja palautteen antajina. Kuitenkin etäoppilaat ovat pääsääntöisesti
selvinneet yksin oppitunneilla.
Yhteistyöllä on ollut monia tasoja. Myös opetusharjoittelijat
ovat päässeet mukaan havainnoimaan etätunteja, osallistumaan
didaktiseen ja tekniseen koulutukseen ja pitämään harjoitustunteja.
Lisäksi toimintatutkimuksena Kilpisjärvi-projekti on merkinnyt
opettajien ja tutkijoiden monipuolista yhteistyötä. Tutkijoiden
ja opettajien yhteistoiminta on ollut erityisen tarpeellista, koska projektissa
on kyse uudenlaisen opetuksen kehittämisestä ja teknisen innovaation
soveltamisesta opetukseen. Opetustekniikan kokeiluhankkeena Kilpisjärvi-projekti
on merkinnyt kouluille tavallista kiinteämpää yhteistyötä
teknisestä toteutuksesta vastanneiden yritysten kanssa. Hankkeen yleisen
kiinnostavuuden takia oikea tiedottaminen on ollut tärkeää
kuten myös kotimaisten ja ulkomaisten vieraiden tutustumisiin varautuminen.
Alkuun
Havaintoja etäopetuksesta
Etäopetusta on toteutettu siten, että Helsingin II normaalikoulun
luokka, jossa on 14 oppilasta, ja Kilpisjärven neljä oppilasta
( sekä ajoittain 2-3 muiden luokkatasojen oppilasta Kilpisjärveltä)
osallistuvat samanaikaisesti oppitunneille. Etäopetusta on ollut säännöllisesti
englannissa, matematiikassa ja historiassa ja tarpeen mukaan äidinkielessä,
ruotsissa, uskonnossa, maantiedossa ja oppilaanohjauksessa, yhteensä
143 etätuntia eli noin 12% koko lukuvuoden opetuksesta (opetus aloitettiin
lokakuussa 1994). Koska yläasteella toteutetaan osittain keskitettyä
jaksotusta, opetusta on jaksojen aineyhdistelmien mukaan eri lukuaineissa
yhteensä 5-10 viikkotuntia.
Tähän asti on voitu noudattaa pääpiirteissään
peruskoulun uusia opetussuunnitelmia oppimäärien tavoitteiden
ja oppisisältöjen kannalta. Etätunneilla opetus on usein
edennyt hitaasti, jonka yhtenä syynä on ollut totuttelu laitteiden
käyttöön ja toisena oppilaiden osaamisen ja taitojen suuri
heterogeenisyys, ja sen vuoksi on usein (muttei pelkästään)
täytynyt keskittyä olennaiseen perusoppisisältöön.
Ensinmmäisen lukuvuoden oppimistulokset osoittavat, että oppilaat
saavuttavat samanlaisia tuloksia etäopetuksen tukemana kuin muutenkin.
Alkuun
Opetustapahtuman vuorovaikutus tarkkailtavana
Erityistä huomiota on kiinnitetty opettajan ja opetusryhmien välisen
vuorovaikutuksen laatuun:
-
miten hyvin opettaja ottaa huomioon molemmat opetusryhmät
-
miten aktiivisesti oppilaat osallistuvat suulliseen opetuskeskusteluun
-
miten hyvin vuorovaikutteinen audiograafinen työskentely sujuu
On havaittu, että
-
helsinkiläiset ovat vuorollaan päässeet kilpisjärveläisiä
harvemmin tietokoneille
-
erityisesti etäoppilaiden tarkkaavaisuus on ollut hyvää
(helsinkiläistenkin parempaa kuin lähitunneilla)
-
opiskeluilmapiiri yleensäkin myönteinen.
-
kahden opetusryhmän yhteisopiskelu laitteiden välityksellä
on ollut vaativaa ja joskus väsyttävää (2 etätuntia
päivässä sujuu ongelmitta, 3 peräkkäistä
on osoittautunut oppilaille vaativaksi)
-
totuttelu laiteympäristöön ja toisen ryhmän kanssa
työskentelyyn on johtanut opettajajohtoisuuden korostumiseen ajoittain
-
joidenkin oppilaskeskeisten työmuotojen toteuttaminen (esim. pari-
ja ryhmäkeskustelut) luontevasti on ollut ongelmallista
-
etäoppilaiden yksilöllinen ohjaaminen ja palautteen antaminen
on ollut ongelmallista
-
etäopetustilanne on antanut kuitenkin runsaasti virikkeitä aitoon
vuorovaikutteiseen keskusteluun, kyselyyn sekä mielipiteiden ja tietojen
vertailuun ryhmien välillä.
-
opetuksen humanististen ja oppilaiden persoonallista kasvua tukevien seikkojen
huomioiminen pidettävä mielessä
Kilpisjärvi-projektin opetustekninen ratkaisu, yhdistetty ääni-,
data- ja videoneuvotteluyhteys, on antanut mahdollisuudet hyvin monipuoliseen
suulliseen ja kirjalliseen vuorovaikutukseen oppitunneilla. Vuorovaikutuksen
rajoittuneisuus oppijan itsenäistä opiskelua tehostavana, kuten
sitä toteutetaan aikuiskoulutuksessa, ei ole korostunut.
Alkuun
Oppilaiden itseohjautuvuuden tukeminen
Etäoppiminen aikuiskoulutuksessa perustuu itseohjautuvuudelle. Kilpisjärvi-projektin
kiinnostavia kysymyksiä on, miten hyvin itseohjautuvuus etäopiskelussa
kehittyy peruskouluikäisillä ja miten sitä voidaan opetuksessa
tukea, sillä oppilaiden omatoimisuus ja itsenäisyys opiskelussa
on tärkeällä sijalla peruskoulun uusien opetussuunnitelmien
tavoitteissakin. On käytetty esimerkiksi oppilaille jaettuja jakso-
ja viikko-ohjelmia, ohjaus- ja palautetuokioita sekä etäoppilaille
faksattuja tehtäväohjeita ja vastausavaimia. Oppilaita on ohjattu
myös itsearviointiin.
Opetuksen suunnittelu ja oppimateriaali
Opettajan on täytynyt panostaa opetusjakson ja tuntien suunnitteluun,
jotta kaikki sujuisi, ja opetusmateriaalia on täytynyt muuntaa sopivaksi.
Tämä on vienyt aikaa tavallista enemmän, mutta esimerkiksi
oppimateriaalin muuntaminen sopivaksi kuvanlukijan ja sopivien tietokoneohjelmien
avulla on ollut suhteellisen kätevää. Peruskoulun oppimateriaalin
soveltuvuus etäopetukseen on yksi projektin tarkastelukohteita.
Etäopetuksessa noudatetaan usein ns. monimuoto-opetuksen
mallia, johon voi kuulua etä-, lähi- ja itseopiskelua. Kilpisjärvi-projektissa
on tarkoitus toteuttaa etäoppilaiden lähijaksoja eri tavoin.
Ensimmäisenä lukukautena kilpisjärveläiset kävivät
oman johtajaopettajansa Timo Tuomisen kanssa Helsingissä viikon lähijaksolla.
Jakson aikana tutustuttiin toisiin ja voitiin kartoittaa osaamista. Ensimmäinen
lähijakso toi selvästi esille oppilaiden erilaisen ympäristön
aiheuttamat kulttuurierot. Toisen lukuvuoden alkupuolella helsinkiläiset
oppilaat pääsivät muutamaksi päiväksi Kilpisjärvelle
pitämään yhteistä leirikoulua etäoppilaiden kanssa.
Leirikoulun hyvä henki ja yhteinen opiskeluohjelma paransivat selvästi
oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja motivaatiota projektin jatkamiselle.
Etäopetuksen mahdollisuuksia
Etäopetuksen perusteluina ovat olleet esimerkiksi oppilaitosverkoston
ylläpito, erityisryhmien opetus, valinnaisuuden lisääminen,
kansainväliset yhteydet, asiantuntijoiden hyödyntäminen,
ajankohtaisen tiedon hankkiminen ja yleensä vuorovaikutuksen lisääminen
sekä koulun kontaktien laajeneminen yhteiskuntaan (Husu & al.
1994, 10-13). Etäopetuslaitteita voidaan tulevaisuudessa käyttää
kouluissa erityisesti haja-asutusalueita auttavana opetusratkaisuna, mutta
myös keskuksissa pienryhmien opetuksen järjestämisessä,
opetuksen valinnaisuutta lisäämässä ja ns. harvinaisten
aineiden, kuten joidenkin vieraiden kielten, opetusta tukemassa. Liikkuvaa
kuvaa välittävän laitteiston käyttö myös
kansainvälisissä yhteyksissä on kiinnostava ja todennäköinen
mahdollisuus. Sähköpostin ja tietoverkkojen liittäminen
kokonaisuuteen monipuolistaa oppimistilannetta entisestään.
Kirjallisuutta 1994-1997
-
Husu, J. & Salminen, J. & Falck, K. & Kronlund, T. & Kynäslahti,
H. & Meisalo, V. 1994. Luokkamuotoisen etäopetuksen lähtökohtia,
Kilpisjärvi-projektin alkuraportti. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Tutkimuksia 135.
-
Rönkä, A. 1995. Luokkamuotoista etäopetusta kehittämässä:
Kilpijärvi-projektin ensimmäisen lukukauden kokemuksia. Teoksessa
Tella. S. (toim.) Juuret ja arvot. Etnisyys ja eettisyys - aineenopettaminen
monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Ainedidaktiikan
symposiumi Helsingissä 3.2.1995. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Tutkimuksia 150, 411-423.
-
Rönkä,
A. 1995. Kilpisjärvi-projekti - luokkamuotoista etäopetusta kehittämässä.
Teoksessa ITK-95. Interaktiivinen
teknologia koulutuksessa. Konferenssi Hämeenlinnassa Aulangolla
21.-22.4.1995, 113-119.
-
Salminen, Jari (toim.) 1997. Etäopetus koulussa. Helsingin II normaalikoulun
julkaisuja 1.
Kuvia
Helsingin
oppilaita videoneuvottelutunnilla.
Kilpisjärven
oppilaat opiskelevat videoneuvottelutunnilla.
Alkuun
Takaisin projektisivulle
Takaisin kotisivulle