Dekkarit
Sivun on laatinut Aarno
Rönkä. Viimeksi uusittu 11.11.2003. Palaute: aarno.ronka osoitteessa
helsinki.fi .
Suosikkisalapoliisit (suluissa kirjailija)
Suomalaiset
Vanhempi konstaapeli Timo Juhani Harjunpää
(Matti Yrjänä Joensuu)
- Inhimillinen poliisi, jolla on korkea moraali ja sydän paikallaan.
"-Kuuntele nyt. Tämä on... Sinun on
koetettava hyväksyä tämä. Ei siinä olisi auttanut
enää mikään apu. Myöhäistä se oli. Vaikka
olisi heti, välittömästi ... Harjunpää suoristi
selkänsä ja antoi käsien hervahtaa kupeilleen. Kun hän
jatkoi, hänen puheestaan oli kadonnut suostutteleva sävy. Se
vaikutti nyt melkein mekaaniselta. - Kuollut sinun vaimosi on. Heti se
kuoli. Siellä se on vielä kylpyhuoneessa ...
Vuoteen alla piilottelevan pojan täytyi olla jokseenkin
saman ikäinen kuin Harjunpään tyttären. Hän koetti
ratkaista, mikä olisi tehonnut Pauliinaan vastaavassa tilanteessa,
ja lopulta hän veti henkeä kuin olisi aikonut sukeltaa, tuki
kämmenensä vuoteeseen ja painoi kasvonsa uudelleen lähelle
lattiaa.
-Kuules nyt. Ole hyvä ja tule pois sieltä nyt
heti, hän sanoi kuin ohimennen ja ojensi kätensä kohti vaaleina
kuultavia kasvoja. Odotettuaan hetken hän tunsi tahmaisten sormien
etsitytyvän kämmeneensä. Hän alkoi vetää
lasta hitaasti esiin. - No sillai, hän kehaisi. -Katos. Sulle on tainnu
tulla pissakin housuun ... Älä huoli, älä huoli. Tämmösiä
sattuu. Ihmekös tämä, älä huoli. Etsitääs
kuule yhdessä kuivat housut sulle ... Jookos?" (Harjunpää
ja pyromaani, 1983)
Komisario Armas Tammelin (Paul-Erik Haataja)
- Hieman ärtyisä, huonokuntoinen poliisi, jolla on ollut
yksityiselämän vaikeuksia. Ratkaisee tapauksia elämänkokemuksellaan.
"Peilissä olevat kasvot olivat kuolleen miehen kasvot.
Ne olivat kalvakkaan kellanharmaat ja näytti siltä kuin ihoa
olisi peittänyt ohut vahakerros. Silmät tuijottivat elottomina,
märkä tukka oli liimaantunut kiinni päälakeen, posket
roikkuivat tyhjinä pusseina ja alakuloisesti repsottavien viiksien
alla oli kalpeat, siniselle vivahtavat huulet.
Ne olivat Armas Tammelinin kasvot." (Hyrrä,
1986)
Komisario Olavi Susikoski (Mauri Sariola)
- Todellinen suomalaisen miehisyyden mallikappale. Älykäs
ja sitkeä.
"Susikoski pöyhi hiuksiaan ja työnsi
alahuulensa törrölleen. Mikä piru siinä oli, ettei
tämäkään selitys ottanut käydäkseen kontoon.
Oliko tämä nyt sitten sitä paljon puhuttua rikostutkijan
vaistoa?"(Susikosken omatunto)
Yksityisetsivä Jussi Vares (Reijo Mäki)
- Rento luuseri, joka selviää tapauksista hyvän onnen
lisäksi hoksottimiensa avulla. Naisongelmia.
"Vares ei ollut automies, mutta tämä
homma oli selvä. Erikoisyksilö, Taisto Pusenius-vainaan ystävänkauppaan
myymä takuuvaihdokki oli tullut tiensä päähän.
Jussi vaivautui potkaisemaan autoa vain kerran. Hän nosti takinkaulukset
pystyyn, veti päänsä kyyryyn ja alkoi puskea vastatuuleen
kohti eteläisellä taivaalla ilakoivaa aurinkoa. Samoihin aikoihin
alkoi muutamasta ohuesta pilvenhaituvasta vihmoa ohutta puuterimaista pakkaslunta,
joka kirjoi pian yksinäisen kävelijän hartiat vaalealla
kuorrutuksella." (Jäätynyt enkeli, 1990)
Ylikonstaapeli Hanhivaara (Pentti Kirstilä)
- Jonkinlainen kovanaama poliisiksi. Huumoria. Antti Litja
televisiossa on luonut muistettavan Hanhivaara-hahmon.
"Hanhivaara oli sen näköinen, ettei
kukaan haluaisi olla. Ei ruma tai epämuodostunut tai raajarikko, ei
hänen ruumiinrakenteessaan ollut mitään vikaa. Hän
vain vaikutti huolimattomalta. Luultavasti kampaa ja taitavaa räätäliä
hyväksi käyttämällä hänestä olisi voitu
saada ihan ihmisen näköinen. Nyt hän näytti siltä
kuin kaiken aikaa odottaisi, että joku alkaa häntä töniä.
Hänen olemuksensa ei herättänyt kunnioitusta. Työtoverit
tiesivät hänet hyväksi poliisiksi. Joku lahjakas rikollinenkin
saattoi oivaltaa sen. Itse hän tiesi olevansa hyvä poliisi, mutta
hän ei päässyt eroon omasta mitättömästä
ulkonäöstään eikä välittänytkään."
(Jäähyväiset rakkaimmalle, 1977)
Rikospoliisi Maria Kallio (Leena Lehtolainen)
- sympaattisen itseironinen naispoliisi Espoosta. Naisellista otetta
rikosasioihin.
"Taas mentiin, ajattelin etsiessäni kaapista jotakin
säädyllistä päällepantavaa. Virkahame oli Pasilassa,
joten paremmat farkut saivat kelvata. Tukka oli märkä, mutta
kuivaaja pörröttäisi sen vain punaiseksi takuksi. Yritin
sutia meikintapaista punoittavaan naamaani ja irvistin peilikuvalleni.
Se esitti jotakuta muuta kuin kunnioitettavaa naispuolista poliisikonstaapelia:
Vihreänkeltaiset silmät näyttivät kissalta lainatuilta,
karkean köysihamppukiharan väriä oli tehostettu punaisella
purkista (vain Melody ja minä ...). Epäkunnioitusta herättävin
piirre oli pystynenäni, jonka aurinko oli kirjavoittanut kesakoilla.
Suuta oli joku väittänyt sensuelliksi, mikä suomeksi merkitsee
hivenen liian paksua alahuulta.
Minunko, kakaran näköisen naisentekeleen,
oli nyt lähdettävä puolustamaan lakia ja järjestystä
Vuosaaren perukoille?" (Ensimmäinen murhani, 1993)
Muut
Philip Marlowe (Raymond Chandler)
- Yksinäisen yksityisetsivän perusmalli, jolla on sana
hallussaan ja joka kovanaamanakin ymmärtää ihmisiä.
"Minulla oli ylläni ruudinsininen puku,
tummansininen paita, solmio ja taskunenäliina, mustat mokkakengät
sekä mustat villasukat, joissa oli tummansiniset raidat. Olin siisti,
puhdas, sileäleukainen ja selvä, ja minusta oli aivan samantekevää
tiesikö joku sen vai ei. Olin juuri sellainen kuin hyvinpukeutuneen
yksityisetsivän pitääkin olla. Olin lähdössä
tapaamaan neljääsataa miljoonaa dollaria." [Syvä
uni (The Big Sleep, 1959); suom. Seppo Virtanen]
Hercule Poirot (Agatha Christie)
- Sherlock Holmesin ohella aivotyöskentelyyn perustavan
salapoliisin perusmalli, jolla on kuitenkin inhimillisiä ominaisuuksia.
"Poirot was an extraordinary-looking little man.
He was hardly more than five feet four inches, but carried himself with
great dignity. His head was exactly the shape of an egg, and he always
perched it a little on one side. His moustache was very stiff and military.
The neatness of his attire was almost incredible; I believe a speck of
dust would have caused him more pain than a bullet wound. Yet this quaint
dandified little man who; I was sorry to see, now limped badly, had been
in his time one of the most celebrated members of the Belgian police. As
a detective his flair had been extraordinary, and he had achieved
triumphs by unravelling some of the most baffling cases of the day."(The
Mysterious Affair at Styles, 1920)
Maigret (Georges Simenon)
- Piippua poltteleva komisario, joka ratkaisee rikoksia ihmistuntemuksensa
ja vaistonsa avulla.
"Maigret oli pyöröovelle tullessaan
vähällä kopauttaa piippunsa kengänkantaan tyhjentääkseen
sen. Sitten hän kohautti olkapäitään ja pisti sen takaisin
suuhunsa. Se oli hänen aamupiippunsa, joka oli paras.
... Piippu hampaissa, kädet syvällä ison
legendaarisen samettikauluksisen päällystakkinsa taskuissa, knallihattu
hieman kallellaan, Maigret katseli, kuinka nainen kävi tarmokkaasti
hotellinjohtajan kimppuun."
[Maigret ja hotellin kahvinkeittäjä (Les caves du "Majestic",
1959); suom. Osmo Mäkeläinen]
Archie Goodwin (Rex Stout)
- Oikeastaan rikoksia ratkaisevan yksityisetsivä Nero Wolfen
apulainen, joka sanavalmiina ja tilanteisiin joutuvana antaa kirjojen näkökulman.
"Kolme grogia peräkkäin ylitti hieman
normaalin määräni, mutta tunsin, että tuon yhteentörmäyksen
ja sonnikokemuksen jälkeen pieni ylimääräinen piristys
olisi paikallaan. Kun olin jo hieman kyllästynyt mestarisonniin, siirsin
tuolini hiukan lähemmäksi mestari-veljentytärtä ja
aloin mutista hänelle. Hän asennoitui yritykseeni varsin suopeasti,
ja hetken kuluttua huomasin, että vaaleaverikkö vilkaisi minua
silmänurkastaan, ja niinpä soin hänellekin pienen virnistyksen
kesken mutinaani. Olisin voinut tietenkin panna käyntiin laajemmankin
toiminnan, mutta tulevaisuudennäköalani eivät olleet lainkaan
ruusuiset. Ennen iltaa minun piti saada Wolfe, auto ja kasvit Crowfieldiin,
majoittaa hänet hotellihuoneeseen, purkaa matkalaukut ja muut pakkauksemme,
löytää muonaa, jonka hän voisi niellä läkähtymättä,
keskustella kyvyttömyydestäni hallita autoa, saada auto korjatuksi
silmänräpäyksessä, ja lisäksi saisin todennäköisesti
istua pari tuntia kuuntelemassa hänen huokailemistaan."
[Caesar on kuollut (Some Buried Caesar, 1938); suom. Eero Ahmavaara]
Kinsey Millhone (Sue Grafton)
- Reipas amerikkalainen naisyksityisetsivä, joka selvittää
tapauksia sitkeydellään.
"Nimeni on Kinsey Millhone. Toimin yksityisetsivänä
Kaliforniassa. Olen 32-vuotias, kahdesti eronnut, eikä minulla ole
lapsia. Tapoin toissapäivänä erään ihmisen ja
tapaus raastaa ajatuksiani. Olen miellyttävä persoona ja minulla
on paljon ystäviä. Asuntoni on pieni, mutta pidän ahtaudesta.
Suurimman osan elämääni olen viettänyt asuntovaunussa,
mutta nekin ovat viime aikoina mielestäni muuttuneet liian ylellisiksi,
joten kämppänäni on nyt yksi pieni huone. Minulla ei ole
lemmikkejä. Olen jatkuvasti tien päällä. Työn
aiheuttamia vaaratilanteita lukuunottamatta elämäni on ollut
hyvin tavallista ja onnellista. Ihmisen tappaminen tuntuu kummalliselta,
enkä ole vielä saanut ajatuksiani setvittyä. Olen jo antanut
nimikirjoituksellani vahvistetun lausunnon poliisille. Samanlainen paperi
on toimiston arkistokaapissa. Dokumenttien teksti on neutraalia, eikä
kerro läheskään kaikkea." [A niinkuin alibi
(A is for Alibi, 1982); suom. Reijo Kalvas. Sarjan aloituskappale.]
Hoke Moseley (Charles Willeford)
- Miamilainen rikospoliisi, kolhuja kokenut mies, joka rikoksia
sevittäessään yrittää ratkoa henkilökohtaisia
ongelmiaan.
"Hoke kantoi viskinsä ja uuden olutpullonsa
ikkunapöytään. Hän ei ollut lainkaan mielissään
siitä, että Red Farris oli jättämässä poliisilaitoksen.
Red oli yksi niitä harvoja poikamiesystäviä, joita Hokella
oli jäljellä. Red oli lähes aina valmis lähtemään
muutamalle paukulle tai pelaamaan biljardia tai keilaamaan. Hän oli
myös pelastanut Hoken hengen. ... Asiat olivat koko lailla toisin,
kun Hoke vielä oli naimisissa. Neljä tai viisi pariskuntaa saattoi
kokoontua pitämään grillijuhlia tai juomaan olutta. Ruuan
jälkeen naisilla oli tapana istua olohuoneessa ja puhua siitä,
kuinka vaikeita heidän synnytyksensä olivat olleet, ja miehet
taas istuivat keittiössä pelaamassa pokeria." [Miami
Blues (1984); suom. Hannu Tervaharju]
Alkuun
Parhaat TV-dekkarit
Morse (perustuu Colin Dexterin kirjoihin)
- John Thaw luo mieleenjäävän hahmon rikospoliisista,
joka harrastaa korkeakulttuuria, vaikuttaa kopealta, mutta selvittää
tapaukset yhdessä avustajansa poliisikersantti Lewisin (Kevin Whateley)
kanssa.
Columbo - Peter Falkin esittämä
perperitakkipoliisi, jonka käytöstavat hämäävät
rikolliset kerta toisensa jälkeen.
Reginald Wexford (perustuu Ruth
Rendellin kirjoihin) - George Bakerin esittämä Kingsmarkhamin
rikosylikomisario, joka edustaa kunnon ihmisten järjestynyttä
maailmaa rikollisten häiriintyneiden tekojen keskellä. TV-sarja
on vaikuttavampi kuin kirjat.
"... Hänen piikiven väriset pienet
silmänsä välkkyivät ivallisina ... Hänen pukunsa
oli harmaa ja kaksirivinen, ja siinä oli pussit kyynärpäissä
ja se oli venynyt taskujen kohdalta... Hän oli raskasrakenteidnen
ja tanakka, hän oli aina ollut tukeva ja tulisi aina olemaan. Hän
oli ruma: Hänellä oli Seilenoksen kasvot, pysty nenä ja
leveä suu. Antiikin tarujen mukaan Seilenos oli Bacchuksen uskollinen
seuralainen; Wexford puolestaan kävi joskus komisario Burdenin kanssa
oluella Olive and Dovessa, mutta sen bakkanaalisempaa hänestä
ei saanut tekemälläkään." [Ruth Rendell:
Susi ja teurastaja 1996 (Wolf to the Slaughter 1967); suomennos Sirkka-Liisa
Sjöblom]
Dalgliesh (perustuu P.D. Jamesin
kirjoihin) - sisäänpäin kääntynyt, runoileva rikospoliisi,
jota Roy Marsden esittää mieleenjäävästi.
Kettu - Der Alte ratkaisee tapauksia
tiimityössä ryhmänsä kanssa osoittaen ihmisluonteen
ymmärrystä. Saksalainen rikoskomisario Münchenistä.
Alkuun
Parhaat lukemani rikoskirjat, joita suosittelen
kaikille: Sata parasta dekkaria
(korkeintaan kaksi kirjaa yhdeltä kirjailijalta)
-
Catherine Aird: Henrietta kuka lienetkin?
-
Margery Allingham: Kuolema kulkee sumussa
-
Eric Ambler: Oikeuden pitkä käsi
-
Pirkko Arhippa: Murha on sydämen asia
-
Bill S. Ballinger: Kynsi ja hammas
-
John Franklin Bardin: Kuoleman kuormajuhta
-
E.C. Bentley: Philip Trentin viimeinen juttu
-
Anthony Berkeley: Minä olen syyllinen
-
Nicholas Blake: Pedon on kuoltava
-
Robert Bloch: Psycho
-
Lawrence
Block: Tanssi teurastamolla
-
Jean Bolinder: Kuoleman tanssi
-
James Lee Burke: Taivaan vangit
-
James M. Cain: Nainen ilman omaatuntoa
-
James M. Cain: Vahinko kello kaulassa/Postimies soittaa kahdesti
-
John Dickson Carr: Itsemurhien salaisuus
-
Raymon Chandler: Syvä uni
-
Raymond Chandler: Pitkät jäähyväiset
-
James Hadley Chase: Ei kukkia neiti Blandishille
-
G.K. Chesterton: Isä Brownin kertomukset
-
Agatha Christie: Roger Ackroydin murha
-
Agatha Christie: Murha maalaiskylässä
-
Patricia Cornwell: Post Mortem
-
Freeman Wills Crofts: Salaperäinen laatikko
-
Carter Dickson: Juudaksen ikkuna
-
Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin kootut kertomukset
-
James Ellroy: L.A. Trilogia: L.A. - langenneitten kaupunki, Musta Dahlia ja Suuri tyhjyys
-
Nicholas Freeling: Kuolema Amsterdamissa
-
R. Austin Freeman: Osiriksen silmä
-
Erle Stanley Gardner: Perry Mason ja tummaverikön tapaus
-
Friedrich Glauser: Mielipuolen valtakunta
-
Andrew Garve: Minä Edgar Jessop
-
Elizabeth George: Kunnioitetun kansalaisen kuolema
-
Sue Grafton: H ninkuin henkirikos
-
Graham Greene: Miehemme Havannassa
-
Stephen Greenleaf: Syyttömyyden hinta
-
Jan Guillou: Coq Rouge
-
Paul-Erik Haataja: Häkkilinnut
-
Dashiell Hammett: Maltan haukka
-
Patricia Highsmith: Lahjakas herra Ripley
-
Reginald Hill: Opin kirot
-
Tony Hillerman: Ajan varas
-
Chester Himes: Ei armoa Harlemissa
-
Dorothy B. Hughes: Yksinäisessä paikassa
-
Olle Högstrand: Paras naamio palkitaan
-
Francis Iles: Vakain tuumin ja harkiten
-
Francis Iles: Rakkaani paholainen
-
Michael Innes: Matkaava poika
-
P.D. James: Viaton veri
-
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja poliisin
poika
-
H.R.F. Keating: Maharadjamurhat
-
Stephen King: Carrie
-
Pentti Kirstilä: Jäähyväiset rakkaimmalle
-
Maria Lang: Murha vuokralaisena
-
John Le Carré: Mies kylmästä
-
John Le Carré: Sota ilman sankareita
-
Elmore Leonard: Tappolaukaus
-
Peter Lovesey: Salapoliisi silkkipöksyissä
-
Ed McBain: Grammamies
-
Philip MacDonald: Kymmenen kuollutta miestä
-
Ross MacDonald:
Dollarin nurja puoli
-
Leo Malet: Sumua Tolbiacin sillalla
-
Henning Mankell: Kasvoton kuolema
-
S. Manner: Ristilukki
-
Kirsti Manninen - Jouko Raivio: Punavuoren keisarinna
-
A.E.W. Mason: Villa Rosen murhenäytelmä
-
Margaret Millar: Saalis näkyvissä
-
Walter Mosley: Sinipukuinen paholainen
-
Patricia Moyes: Muotimurha
-
Reijo Mäki: Jäätynyt enkeli
-
Liisa Nevalainen: Punainen hattu
-
Ingrid Noll: Kukko on kuollut (saksalaisen kirjailijattaren hirtehishuumoria
ja
naisnäkökulmaa)
-
Harri Nykänen: Juudaspeli
-
Outi Pakkanen: Katso naamion taa
-
Juhan Paju: Haapsalun saunamurhat
-
Sara Paretksy: Tappavaa myrkkyä
-
Robert B. Parker: Liian kaukana viattomuudesta
-
Ellery Queen: Salaperäiset varoitukset
-
Robert Robinson: Kuolleet kirjatoukat
-
Lawrence Sanders: Ensimmäinen kuolemansynti
-
Mauri Sariola: Leivätön pöytä on katettu
-
Dorothy L. Sayers: Yksi kuudesta
-
Georges Simenon: Maigret ja kuollut kauppamatkustaja
-
Maj Sjövall-Per Wahlöö: Mies parvekkeella
-
Rex Stout: Caesar on kuollut
-
Olov Svedelid: Peli on pelattu
-
Julian Symons: Nahkatakkien veitset
-
Eeva Tenhunen: Nuku hyvin punahilkka
-
Josephine Tey: Ajan tytär
-
Jim Thompson: Tappaja sisälläni
-
Scott Turow: Kunnes toisin todistetaan
-
Robert Van Gulik: Kiinalaiset kellomurhat
-
Barbara Vine: A Fatal Inversion
-
Joseph Wambaugh: Kuoropojat
-
Minette Walters: Ruumis jääkellarissa (1995) (Ice House, 1992) (naisnäkökulmaa
ja osuvaa ihmiskuvausta)
-
Janwillem van de Wetering: Kuolema kanavalla
-
Donald E. Westlake: Ihmisryöstön käsikirja
-
Donald E. Westlake: Kuuma kivi
-
Charles Willeford: Miami Blues
-
Cornell Woolrich: Morsian pukeutuu mustaan
Alkuun
Uusia hyviä rikoskirjoja
-
Margaret Atwood: Nimeltään Grace (tuomitun naismurhaajan tarina - ei
lajityypillinen rikoskertomus vaan astetta laadukkaampi!)
-
Boris Akunin: Asaselin salaliitto ja Turkkilainen gambiitti
(historiallisia romaaneja, sankarina Erast Fandorin)
-
David Baldacci: Rajaton valta (vauhdikas jännäri - menee sadan parhaan
rikoskirjan joukkoon - muutetaan listaa joskus)
-
Staffan Bruun: Club Domina
-
Michael Connelly: Tunnelirotta (Black Echo 1998) (jännittävä
ja toiminnallinen rikoskertomus Los Angelesista, mukana Vietnamin sodan
vaikutukset - muutkin Hieronymus Bosch-kirjat ovat lukemisen arvoisia)
-
Steven Booth: Musta koira (Derbyshiren maaseudulle sijoittuva
psykologinen rikostarina, sankareina konstaapelit Ben Cooper ja Diane
Fry)
-
Jerome Charyn: Laupias viranomainen (New Yorkin poliisikuvausta)
-
Colin Dexter: Katumuspäivä (viimeinen Morse-kirja)
-
Michael Dibdin: Rottakuningas (muutkin Aurelio Zen-kirjat ovat
tutustumisen arvoisia)
-
Åke Edwardsson: Enkelitanssi (myös muut Erik Winter-kirjat ovat
tutustumisen arvoisia)
-
Kerstin Ekman: Tapahtui veden äärellä
-
Bret Easton Ellis: American Psycho (friikki sarjamurhaaja - nykyaikaa; ei
minun makuuni oikeastaan)
-
James Ellroy: Amerikan tabloidi (60-luvun hurjaa politiikan ja rikosten
kierrettä - menisi sadan parhaan rikoskirjan joukkoon!); hyvä myös White
Jazz
-
Karin Fossum: Älä katso taaksesi! (myös muut Konrad Sejer-kirjat ovat
tutustumisen arvoisia)
-
Inger Frimansson: Hyvää yötä rakkaani (vaikuttava psykologinen rikostarina
häiriintyneestä naisesta)
-
Francis Fyfield: Pitkä uni (hyvä psykologinen rikoskertomus - voisi ehkä yltää sadan parhaan
joukkoon - muutkin
Fyfieldit ovat olleet hyviä )
-
Doris Gercke: Kuolema istuu orrella (karmivaa tunnelmaa, varhainen
Bella Block -kirja - menisi varmaan myös
sadan parhaan joukkoon!)
-
Paula Gosling: Apinamurhien arvoitus (yliopistomaailmaan sijoittuva rikosjuttu,
joka selviää vasta jännittävän juonen avauduttua)
-
Jean-Christophe Grangé: Purppuravirrat (rodunjalostusta karmivaan
tyyliin) ja Haikaroiden arvoitus
-
John Grisham: Firma (Grisham ei ole mikään erityinen ihmiskuvaaja mutta
osaa punoa jännittävän juonen)
-
John Harvey: Yksinäisiä sydämiä ("sankarina" Nottinghamissa
toimiva, puolalaissyntyinen rikospoliisi Charles Resnick alakuloisessa
sarjamurhaajajutussa, muutkin Resnick-kirjat ovat hyviä)
-
Carl Hiaasen: Striptease (oikeasti hauskaa luettavaa)
-
George V. Higgins: Wonderful years, wonderful years (ei ole suomennettu,
luin vasta nyt; yhteiskunnallinen ote ja aitoa kieltä; suomeksi on
ilmestynyt Higginsin Eddien ystävät 1973 - en ole ehtinyt lukea vielä vaikka se
on hyllyssä)
-
Anne Holt: Sokea jumalatar (Hanne Wilhelmsen -sarjaan kuuluva;
naispainotus hieman omalaatuista)
-
Matti Yrjänä Joensuu: Pahan pappi (pitkästä aikaa uusi Harjunpää-romaani)
-
Seppo Jokinen: Koskinen ja siimamies (1996; suomalaisen yhteiskunnallisesti
sävyttyneen rikoskirjallisuuden perinteen hieno jatkaja, ympäristönä
Tampere - muitakin Koskinen-kirjoja voi suositella)
-
Jonathan Kellerman: Klinikka (Clinic 1997) (1999; epätasaisen joskin
useimmiten kiinnostavan psykologi Delaware-sarjan paremmasta päästä
vaikkakin aihe naisasioineen ja elinsiirtoineen vaikuttaa laskelmoidun
ajankohtaiselta)
-
Philip Kerr: Sarjamurhan filosofia
-
Leena Lehtolainen: Ensimmäinen murhani (1993; sympaattisen itseironisen
espoolaisen naisrikospoliisi Maria Kallion ensimmäinen juttu, sujuvaa
ja psykologisesti osuvaa kerrontaa; Kallio-sarjassa on muitakin lukemisen
arvoisia dekkareita)
-
Donna Leon: Kuolema tekee tiliä ja Kuolema väärissä vaatteissa (parhaimpia Venetsiaan sijoittuvista
komisario Brunetti-kirjoista - muutkin hyviä)
-
Joe R. Lansdale: Mucho Mojo (Hap Collins & Leonard Pine -sarjaa;
tohelointia Teksasissa)
-
Phil Lovesey: Verinen perintö (psykologinen juttu)
-
Henning Mankell: Väärillä jäljillä (Wallander-tarinoiden
parhaimmistoa - kaikki Wallanderit ovat lukemisen arvoisia)
-
Alexandra Marinina: Irina tietää liikaa (Anastasia Kamenskaja -sarjaan
kuuluva, Venäjän yhteiskuntaa luotaava kirja)
-
Philip Margolin: Mennyt mutta muistoissa
-
Sujata Massey: Rei Shimuran ensimmäinen tapaus (Japaniin sijoittuva
naisharrastelijasalapoliisin mukaansatempaava tarina - sarjan muut heikompia)
-
Ross McDonald: Nimi on Archer (rikosnovelleja, käännetty vasta nyt)
-
Alan Moore - Eddie Campbell: Helvetistä -sarja (sarjakuvakertomus
Jack the Ripperistä - huippua! - myös leffaversio katsomisen arvoinen)
-
Marcia Muller: Varjoissa vaanii susi (naisjuristi sankarina - muutkin sarjaan
kuuluvat ovat olleet melko hyviä)
-
Håkan Nesser: Toden ja ilveen verkko (Maardamiin sijoitettu psykologinen
rikostarina, komisario Van Veeteren -sarjaan kannattaa tutustua)
-
Ingrid Noll: Apteekkari (hirtehishuumoria)
-
Harri Nykänen: Raid-kirjat (ovat ihan hyviä)
-
George P. Pelecanos: King Suckerman (rotuasiaa, myönnän ansiot mutta en
pitänyt kirjan tyylistä)
-
Arturo Pérez-Reverte: Yhdeksäs portti (myös muut Pérez-Reverten
kirjat ovat luettavia)
-
Ian Rankin: Ristinolla (tarkastaja Rebus -sarjaa; jännittävä
juttu - ansaitsisi paikan 100 parhaan joukossa; muutkin Rebus-kirjat
lukemisen arvoisia)
-
Ilkka Remes: Pedon syleily (Remeksen parhaita - kaikki eivät ole ihan niin
hyviä!)
-
Robert Richardson: Tärkeät ihmiset (englantilaisen yhteiskunnan
osuvaa kuvausta)
-
Stephen Saylor: Egyptiläinen vieras (ja muut antiikin Roomaan
sijoittuvat Gordianus -kirjat
historiallisten dekkareitten ystäville )
-
Lisa Scottoline: Oikeus tuomita (naisnäkökulmaa, toimintaa ja
lakikiemuroita)
-
Jarkko Sipilä: Kosketuslaukaus (politiikan pimeää puolta ja poliisin
toimintaa)
-
Jari Tervo: Poliisin poika (Rovaniemen laitapuolen värikkäitä
ihmisiä ja kohtaloita - nasevaa dialogia); luettava on myös Pyhiesi yhteyteen
-
Manuel Vasquez Montalban (k. 2003!): Etelän kutsu (monisyinen
Barcelonaan sijoittuva yksityisetsivä Pepe
Carvalho-kirja,
muutkin ovat hyviä)
-
John Wessel: Pimeän rajalle ja Paratiisin rauniot (Harding
-sarjaa, psykologista ja yhteiskunnallista otetta)
-
Hannu Vuorio: Sjöman (1999; stadin henkilöhahmoja ja kielenkäyttöä;
myös Hagman, Nyman ja Heil! ovat ihan hyviä)
-
Hannu Vuorio: Bäng! (2000) (Asiantuntevasti kirjoitettu huumejuttu, jossa narkkarislangi tulee tutuksi)
Alkuun
Hyviä rikosklassikoita
- Matti Almila: Vaaralliset sarjakuvat
- Pirkko Arhippa: Komisarion kirjelaatikko
- Charlotte Armstrong: Pisara myrkkyä (yksi suosikeistani)
- Tapani Bagge ym.: Jerry Cottonin seikkailuja (1980-luku); suomalaiset
jutut parempia kuin saksalaiset (vaikea vain tietää mikä kyseessä!)
- Bo Balderson: Ministeri ja kuolema
- John Ball: Musta yö
- Josephine Bell: Neiti Tindallin lepokoti
- Ambrose Bierce: Vanhempainmurhaajien klubi
- Earl Derr Biggers: Avaimeton talo (Charlie Chan -tarina)
- Pierre Boileau & Thomas Narcejac: Pirulliset
- W.R. Burnett: Pikku keisari
- W.R. Burnett: Asfalttiviidakko
- Fredric Brown: Ihmismetsästys
- Victor Canning: Skorpionin kirjeet
- Bo Carpelan: Kulkeva varjo
- Raymond Chandler: Nainen järvessä
- Raymond Chandler: Näkemiin kaunokaiseni
- Raymond Chandler: Vanha kultaraha
- Henri Charriere: Vanki nimeltä Papillon
- Leslie Charteris: Pyhimys kohtaa tiikerin
- James Hadley Chase: Naisista ei koskaan tiedä
- Peter Cheyney: Tämä mies on vaarallinen
- Valentin Chorell: Kuoleman oppitunti
- Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut / Kymmenen pientä
neekeripoikaa
- Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
- Agatha Christie: Kuolema ilmoittaa lehdessä
- Agatha Christie: Kuolema Niilillä
- Agatha Christie: Tuijottava katse
- Mary Higgins Clark: Vaanivat silmät
- Wilkie Collins: Kuunkivi
- John Creasey: Gideon ottaa riskin
- Edmund Crispin: Liikkuva lelukauppa
- Freeman Wills Crofts: Poliisi ei hellitä
- Freeman Wills Crofts: Punainen sirppi
- Freeman Wills Crofts: Groote-puiston murha
- Marten Cumberland: Punainen paljettihattu
- Ursula Curtiss: Piru keskellä päivää
- Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni
- Frédéric Dard: Päästä meidät pahasta
- Len Deighton: Aivopesu
- Len Deighton: Miljardin dollarin aivot
- Colin Dexter: Morse-kirjat
- Carter Dickson: Punainen leski
- E.L. Doctorow: Gangsterin oppipoika
- Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
- Daphne Du Maurier: Serkkuni Raakel
- Francis Durbridge: Mitä uutta, Paul Temple?
- Friedrich Dürrenmatt: Epäily
- Friedrich Dürrenmatt: Lupaus
- Friedrich Dürrenmatt: Tuomari ja hänen pyövelinsä
- Mignon G. Eberhart: Pelkkää pimeää
- Kerstin Ekman: 30 metriä murhaa
- Stanley Ellin: Nicholas-kadun avain
- Elizabeth X. Ferrars: Tutkimuskohteena kuolema
- Robert L. Fish/Pike: Kostoa tavoittamassa
- Robert L. Fish/Pike: Rikos ilman johtolankoja
- Ian Fleming: James Bond-kirjat
- Joan Fleming: Raha ei ratkaise
- Ken Follett: Neulansilmä
- C.S. Forrester: Viivästynyt maksu
- Frederick Forsyth: Sakaali
- Dick Francis: Varma kuin kuolema
- Nicolas Freeling: Pitkä hiljaisuus
- Celia Fremlin: Kukat kuiskivat kuolemaa
- Jacques Futrelle: Selli n:o 13
- Erle Stanley Gardner: Murhaajan ääni
- Andrew Garve: Samsonin arvoitus
- Michael Gilbert: Katedraalin varjossa
- Michael Gilbert: Kuolema vankileirillä
- José Giovanni: Riskinsä kullakin
- George Goodchild: McLean yksityisetsivänä
- David Goodis: Pimeä käytävä
- Sue Grafton: A niinkuin alibi (ja muut Kinsey Millhone
-kirjat)
- Carolyne Graham: Kämmekkä kukkii kuolemaa
- Graham Greene: Inhimillinen tekijä
- Graham Greene: Kolmas mies
- Graham Greene: Takaa-ajettu
- Ella Griffiths: Tappava särky
- Paul-Erik Haataja: Hyrrä
- Adam Hall: Berliinin muistio
- Brett Halliday: Mike Shayne-kirjoja
- Donald Hamilton: Matt Helm-kirjoja
- Dashiell Hammett: Veristä satoa
- Dashiell Hammett: Dainin suvun kirous
- Dashiell Hammett: Lasiavain
- Dashiell Hammett: Varjomies
- Cyril Hare: Syyllinen, syyllisempi, viaton
- Taisto Harra: Potti
- Thomas Harris: Punainen lohikäärme
- Thomas Harris: Uhrilampaat
- Reino Helismaa: ... ja reikärauta-Brown
- George V. Higgins: Eddien ystävät
- Patricia Highsmith: Syvissä vesissä
- Peter Hoeg: Lumen taju
- Geoffrey Homes: Minulle korkea hirsipuu
- Geoffrey Household: Ihmismetsästys
-
Dorothy B. Hughes: Karuselli (rikollisen näkökulmasta kirjoitettu;
ahdistava tunnelma saatu psykologisen osuvasti aikaan; V. 1996 käännös
äskettäin kuolleelta amerikkalaiselta mestarikirjailijalta; alkuperäisteos
v.1946)
- David Hume: Gardby ja poika
- Nils Hövenmark: Olen utelias ja kuollut
- P.D. James: Rikoskirjailijan kuolema (ja muutkin komisario Dalgliesh
-kirjat
- P.D. James: Murha ei sovi naiselle (sankarina naisyksityisetsivä Cordelia
Gray)
- Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja ahdistelija (ja muut Harjunpää
-kirjat)
- Stuart Kaminsky: Varo vampyyria (paras Hollywood-aiheisista dekkareista,
muutkin luettavia)
- Risto Kalsson: Hauska tappaa vanha tuttu
- M.M. Kaye: Kuolema Kyproksella (jotkin muutkin Kayen romanttisista
jännäreistä ovat luettavia)
- Day Keene: Mihin hintaan tahansa
- Harry Kemelman: Pejantaina rabbi nukkui myöhään (Rabbi David
Smallista kertovat kirjat ovat erilaisia dekkareita, kaikki eivät ole
hyviä)
- Mario Kirsi: Musta ruusu
- Pentti Kirstilä: Jäähyväiset presidentille
- Elisabeth Kågerman: Vesikauhu
- Duncan Kyle: Kuninkaan komissaari
- Bo Lagevi: Ansa on viritetty
- Maria Lang: Kielojen kuningas
- Maria Lang: Pimeä elokuun yö
- Maurice Leblanc: Arsène Lupin -kirjat
- Auguste Le Breton: Rififi
- Gaston Leroux: Keltaisen huoneen salaisuus
- Elmore Leonard: Mieletön juttu
- Ira Levin: Suudelma ennen kuolemaa
- Peter Lovesey: Hoippuen kohti kuolemaa
- Edgar Lustgarten: Pähkinä purtavaksi
- John Lutz: Nuori naimaton nainen
- Ed McBain: 87. piiri -kirjat
- Helen McCloy: Tappaja ja tapettu
- John D. McDonald: Kullan kimallus
- Ross Macdonald: Barbaariranikko (ja muut Lew Archer -kirjat)
- Helen MacInnes: Tehtävä Venetsiassa
- MaryMcMullen: Voi Nellie-kulta
- S. Manner: Susi
- Hannes Markkula: Saarnamies on surmattu
- Stephen Marlowe: Chester Drum -kirjat
- Ngaio Marsh: Pettävä tuoksu
-
Hansjörg Martin: Murha Jumalan armosta
- A.E.W. Mason: Myrkkynuoli
- W. Somerset Maugham: Huvila kukulalla
- Folke Mellvig: Tähti sammuu
- Margaret Millar: Rautaportti
- A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
- Brian Moore: Veren väri
- Walter Mosley: Valkoinen perhonen (ja muut Easy Rawlins -kirjat)
- Patricia Moyes: Kuolleet eivät hiihdä (ja muut Henry Tibbett -kirjat)
- Jan Mårtensson: Murha valtiopäivätalossa
- Beverley Nichols: Kuoleman hidas musiikki
- Torben Nielsen: Yhdeksäntoista punaista ruusua
- Juha Numminen: Ristiretki
- Peter O'Donnell: Modesty Blaise -kirjat
- Emmuska Orczy: Punainen neilikka
- Outsider: Pekka Lipposen seikkailuja (esim. Calamarian kuningas)
- Outsider: Kalle Kustaa Korkin seikkailuja (esim. Mies Pirunsaarelta)
- Quentin Patrick: Punainen ympyrä / Kuoleman lyhty
- Ellis Peters: Munkin huppu (ja muut veli Cadfael -kirjat)
-
Mike Phillips: Musta veri (rotu- ja perheasioita käsittelevä
hyvä rikosjuttu)
- Edgar Allan Poe: Tales of Mystery and Imagination (suom. esim. Rue Morguen
murhat, Varastettu kirje, Kultakuoriainen jne.)
- Joyce Porter: Dover ja paksu Juliet
- Melville Davisson Post: Oli synkkä ja syksyinen yö
- Raymond Postgate: Valamiesten tuomio
- Mario Puzo: Kummisetä
- Ellery Queen: Yhdeksänhäntäinen kissa
- Simon Rattray: Kuningatar vaarassa
- Helen Reilly: Tuhatkaunoja Elfridalle
- Ruth Rendell: Kuoleman pitkä varjo (ja muut komisario Wexford -kirjat)
- Mary Roberts Rinehart: Kierreportaat
- Stein Riverton: Tuhat rautaa tulessa
- Sax Rohmer: Keltainen kynsi
- Markku Ropponen: Kuoleman uni
- Sapper: Musta veljeskunta
- Mauri Sariola: Susikosken vaikein juttu
-
Dorothy L. Sayers: Kuolema kirkkomaalla (ja muut Peter Wimsey -kirjat)
- Georges Simenon: Maigret ja mies Seinen rannalta (ja muut Maigret -kirjat)
- Maj Sjöwall-Per Wahlöö: Bussimurha (ja muut Martin Beck -kirjat)
- Josef Skrovecky: Luutnantti Boruvkan murheet
- Mickey Spillane: Minä olen tuomari (ja muut Mike Hammer -kirjat)
- Helle Stangerup: Punahilkan hautakirjoitus
- Mary Stewart: Yhdeksät vaunut portilla
- Rex Stout: Pelokkaiden miesten liitto (ja muut Nero Wolfe -kirjat)
- Marton Taiga: Komisario Kairalan tutkimuksia
- Eeva Tenhunen: Kuolema savolaiseen tapaan
- Ross Thomas: Wu ja Durant -trilogia (Chinaman's Chance, Maailman
laidalla, Voodoo Ltd)
-
Jim Thompson: Huijarit (The Grifters) (ahneus ja petos psykopaattien toiminnan
käyttövoimana)
-
Jim Thompson: Piru perii omansa (A Hell of a Woman) (psykopaatit
ajautuvat epätoivoisiin tilanteisiin)
- Stieg Trenter: Narrit eivät pelkää (ja muut Harry Friberg -kirjat,
esim. I dag röd)
- Edgar Wallace: Hopea-avaimen arvoitus
- Mika Waltari: Komisario Palmun erehdys
- Mika Waltari: Kaasua, komisario Palmu
- Joseph Wambaugh: Uudet sadanpäämiehet
- S.S. Van Dine: Skarabeen salaisuus
- Robert Van Gulik: Kiinalaiset sokkelomurhat (ja muut tuomari Dee -kirjat)
- Patricia Wentworth: Salakäytävä (ja muut Maud Silver -kirjat)
- Morris West: Ihmeidentekijä
- Donald E. Westlake: Ottakaa pankki kiinni
- Peter Winge: Kuolema Lindalle
- Cornell Woolrich: Koston hetki / Sulhanen pukeutuu mustiin
- Margaret Yorke: Sovintouhri
Alkuun
Bonus: Dekkarivisa
Dekkarivisa 1 (kotimainen rikoskirjallisuus)
-
Mikä on Mika Waltarin dekkareitten päähenkilön nimi?
-
Mihin kaupunkiin sijoittuvat useat Pirkko Arhipan rikosromaanit?
-
Mikä on Mauri Sariolan rikosromaanien päähenkilön,
komisario Susikosken, etunimi?
-
Mikä oli Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen rikosromaani?
-
Ketkä kätkeytyvät rikoskirjoja julkaisseen nimimerkin S.
Manner taakse?
-
Kenen kirjailijan sankari on komisario Ismo Kajasto?
-
Ketä rikospoliisia Antti Litja on esittänyt televisiossa?
-
Kenen kirjailijan hahmoja on rikollinen nimeltä Mono?
-
Kuka on kirjoittanut rikosromaanin nimeltä "Potti"?
-
Missä kirjassa murhaajalla oli joulupukin naamari?
Vastaus
1
Dekkarivisa 2 (anglosaksinen rikoskirjallisuus)
-
Kuka on kirjoittanut rikosklassikon "Kuun kivi"?
-
Mikä on Agatha Christien ensimmäinen salapoliisiromaani?
-
Missä Agatha Christien sankari Miss Marple asuu?
-
Kenen kirjailijan päähenkilö on komisario Dalgliesh?
-
Kenen romaaniin perustuu Alfred Hitchcockin elokuva "Psycho"?
-
Millä toisella nimellä John Dickson Carr julkaisi rikosromaaneja?
-
Kuka jännityskirjojen, elokuvien ja TV-ohjelmien sankari on Leslie
Charteriksen luomus?
-
Kuka esitti elokuvissa Peter Cheyneyn luomaa yksityisetsivää,
Lemmy Cautionia?
-
Minkä rikosromaanin Nalle Puh-kirjojen tekijä A.A. Milne on kirjoittanut?
-
Mikä poliisipiiri esiintyy Ed McBainin kirjoissa?
Vastaus
2
Dekkarivisa 3 (kansainvälinen rikoskirjallisuus)
-
Missä etelä-Ruotsin kaupungissa toimii Henning Mankellin päähenkilö,
rikoskomisario Kurt Wallander?
-
Mitkä ovat Jan Guilloun agenttisankari Hamiltonin kolme etunimeä?
-
Kuka venäläinen kirjailija on kirjoittanut kirjan "Moskovan kirvesmurhat"?
-
Millä salanimellä ranskalainen Jean Alexandre Brochet kirjoitti
"Agentti OSS117"-kirjoja 60-luvulla (joita suomennettiin useita)?
-
Kenen ranskalaisen kirjailijakaksikon teokseen perustuu Hitchcockin elokuva
"Vertigo" (sukunimet riittää)?
-
Kenen sveitsiläisen kirjailijan sankari on komisario Studer?
-
Mikä on ruotsalaisen rikoskirjailija Maria Langin oikea nimi?
-
Miksi ranskalaista Gaston Leroux'ta pidetään yleisesti
niin merkittävänä rikoskirjallisuudessa?
-
Missä virolaisessa kaupungissa toimii komisario Kivistik, Juhan Pajun
sankari?
-
Mainitse jonkin komisario Maigretin alaisuudessa toimivan etsivän
nimi.
Vastaus
3
Alkuun
Dekkarivisa 4 (nainen rikoskirjallisuudessa)
- Mikä on Sue Graftonin kirjojen sankarittaren nimi?
- Kenen kirjailijan henkilöhahmo on naisyksityisetsivä V.I. Warshawski
Chicagosta?
- Kenen kirjoissa sankarittarena on naispoliisi Maria Kallio?
- Mikä on Pirkko Arhipan oikea nimi?
- Kenen kirjoissa esiintyy usein neiti Lemon?
- Mikä on tapahtumapaikkana useissa Tuula Sariolan viimeaikaisissa
kirjoissa?
- Mikä on Patricia Cornwellin kirjojen sankarittaren Kay Scarpettan
ammatti?
- Kenen naiskirjailijan toinen kirjailijanimi on Barbara Vine?
- Mikä on Erle Stanley Gardnerin kirjoissa esiintyvien Perry Masonin ja
Della Streetin välinen suhde?
- Mainitse seuraavien naiskirjailijoiden luomien henkilöiden aviopuolisot:
a) Harriet Vane, b) Camilla Martin, c) varatuomari Matti Halla
Vastaus 4
Linkkejä
Terttu
Uusimaan DekkariNetti
Dekkariseura
Dekkariseuran linkit
Yahoo
Mystery
Grobius Shortling
Mystery List
Suite
101: Mystery Novels & Authors
Rob's
Great Reads Links: Crime Novels
The Mystery
Reader
MysteryNet
American Mystery
Specials
Mystery Writers of
America
Krimi-Forum
Krimi-Couch
Lexikon
der Deutchen Krimi-Autoren
Todesursache:
Mord
Roman policier