Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Kansatiede
 

Kansatiede

Tietoa oppiaineesta:

Yhteystiedot:

Unioninkatu 38 D-talo, 2. kerros
PL 59
00014 Helsingin yliopisto

Kansatiede Facebookissa

Kansatieteen tutkimus

Kuva

Oppiaineen tutkimuksessa yhdistyy Helsingin yliopiston yli satavuotinen kansatieteellinen tutkimustraditio moderneihin virtauksiin. Perinteinen linja näkyy ja jatkuu mm. rakennus- ja esinetutkimuksessa sekä kiinnostuksessa suomalais-ugrilaisia kohtaan. Luonnollisesti metodisesti kaikki tutkimus on ajanmukaista. Uusia näkökulmia edustavat ne tutkimukset, joissa pyritään ymmärtämään etenkin nykyhetken elämänilmiöitä ja niiden takana olevia ajatusmalleja. Yhteistä kaikessa tutkimuksessa on historiallisen näkökulman ainakin jonkinasteinen mukanaolo.

Oppiaineen tutkijayhteisö on pieni mutta sitäkin intensiivisemmin työskentelevä. Henkilökunnan lisäksi oppiaineen piirissä työskentelee kaksi akatemiatutkijaa ja hiukan vaihteleva määrä - keskimäärin viisi - apurahatutkijoita. Aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrä, joista osa tekee tutkimustyötä muun työn ohessa, on n. 15. Tällä hetkellä moni väitöskirjatyö on siinä vaiheessa, että tuloksia on odotettavissa parina lähivuotena runsaasti.

Laajin viime vuosien tutkimushanke on koskenut metsätyön muutosta. Yksittäisten tutkimusaiheiden vaihtelusta huolimatta on painopisteitä osoitettavissa. Suomalais-ugrilainen tai laajemmin itäeurooppalainen miljöö yhdistää niin perhelaitosta, häiden merkitystä kuin kirjonnan semiotiikkaa käsitteleviä tutkijoita. Muita kohdemiljöitä ovat - metsän lisäksi – kaupungit. Myös merellä, satamilla ja majakkasaarilla, on tutkijansa. Väestöryhmänäkökulmasta katsoen tutkimuksen kohteena ovat olleet tai ovat mm. lotat, sotilaat ja siirtokarjalaiset. Myös Akatemian rahoittamaa ruotsinsuomalaisten tutkimusta on johdettu oppiaineen piiristä. Harrastuksia tutkitaan: laskettelu ja automatkailu ovat esimerkkejä tästä. Kansatieteen vanhoja tutkimuskohteita, maaseudun miljöitä ja elinkeinoja, ei ole unohdettu.

Kansatiede ei voi olla vain tiedettä tieteen itsensä vuoksi, vaan se saa oikeutuksensa palvelemalla yhteiskuntaa. Tutkijoiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he kirjoittavat artikkeleita ja julkaisevat kirjoja myös pitäen silmällä suuren yleisön tarpeita. Tieteellisen ja populaaritieteellisen tekstin välillä ei välttämättä ole eroa. Hyvin kirjoitettu tutkimusteksti avautuu myös tavalliselle asianharrastajalle. Heitä Suomessa riittää: kansatiede on aina kiinnostanut ihmisiä.