Historiallinen maatalous > Valistustoiminta > Seuratoiminta


Suomen Talousseuran eli Kuninkaallisen Suomen Huoneenhallituksen Seuran mitali ”Taito ja Toimi”. – Alanen 1964, 576.


”Suomen osuustoiminnan isä” ja Pellervo-seuran perustaja Hannes Gebhard (1864?1933). – Uusi tietosanakirja 6, 395.


Kerhoneuvojien koulutusta Paimiossa vuonna 1956. – Museoviraston kyselylehti 1992, 9.

 

Seuratoiminta

1700-luvun lopulla alkanut tiedon jako tavoitti koko 1800-luvun alkupuoliskon vain pienen osan viljelijöistä, parhaastaan ruotsinkieliset suurtilalliset. Heidän varassaan toimi myös yliopiston ja hallinnon korkeimpien virkamiesten vuonna 1797 perustama ruotsinkielinen Suomen talousseura olkoonkin, että se piti – ennen kaikkea paikallisen papiston välityksellä – yhteyttä myös uudistusalttiisiin talonpoikiin. Seura painatti maatalouskirjallisuutta, jakoi kannustuspalkintoja, perunaa ja kylvöheinän siementä, lähetti uusia maatalouskoneita kokeiltaviksi ja järjesti niistä Turkuun pysyvän näyttelyn.
Talousseuran aloitteesta pidettiin yleisiä maanviljelyskokouksia ja -näyttelyitä vuodesta 1847 vuoteen 1860 mennessä viisi. Ne olivat etupäässä aatelisten ja suurviljelijöiden keskustelutilaisuuksia. Vasta kun kokoukset herätettiin uudelleen eloon vuonna 1870 ja ohjelmaan otettiin työvälineiden, karjan ja karjataloustuotteiden esittely, saapuivat talonpojatkin runsaslukuisina kokouksiin uutta näkemään ja oppimaan. Maatalousnäyttelyperinne elää edelleen voimakkaana.

Tärkein merkitys oli paikallisilla maamiesseuroilla, joita perustettiin 1800-luvun alusta lähtien melko verkkaisesti, kunnes Hannes Gebhardin johdolla v. 1899 perustettu valtakunnallinen Pellervo-seura aloitti osuustoiminta-aatteen voimallinen levittämisen ja propagandan paikallisten maamiesseurojen perustamiseksi. Tässä hengessä syntyi muutamassa vuodessa kolmisensataa maamiesseuraa, ja vuonna 1910 niiden lukumäärä oli jo 658. Kun maamiesseuroihin kuului ennen muuta tilallisia, perustivat pienviljelijät vuodesta 1910 omia paikallisia pienviljelijäosastoja ja -yhdistyksiä sekä niiden katto-organisaatioiksi liittoja.

Viime vuosikymmenien maataloudellisessa valistustoiminnassa on tärkeän sijan saanut v. 1928 perustettu Maatalouskerholiitto, jonka vetämän ns. 4H-kerhotoiminnan kohteena on nuoriso.