Historiallinen maatalous > Maanviljelys > Peltoviljely > Pinnan viimeistely
 

Pellon pinnan viimeistely

Lata
Jyrä
Koppuri ja multapohdin



Uurrepohjainen lata Uskelasta. – Vilkuna 1935, 102.

 

Lata
Lata tehtiin puusta. Kooltaan se on matalan ja leveän oven luokkaa. Latoja on sileäpohjaisia, uurrettuja eli hampaallisia ja rautapiikeillä varustettuja.

Lata murskaa multakokkareet, kuohkeuttaa jonkin verran maan pintaa, tasoittaa ja tiivistää maata sekä hävittää rikkaruohoja. Ladalla tasoitettiin usein maa kylvöä varten. Sitä on käytetty ennen muuta jäykillä savikkomailla. Kevätkylvöjä tehtäessä syksyllä kynnetty maa ladattiin auran viilujen harjojen tasoittamiseksi, jonka jälkeen seurannut äestys kävi helpommin. Pehmeillä mailla ei aina tarvittu lainkaan äestä, vaan maa latattiin tasaiseksi ennen vakousta. Näin tehtiin varsinkin kovilla mätäkuun poudilla maan kosteuden säilyttämiseksi. Puukkolatalla voitiin suorittaa osa äkeen tehtävistä.

Lataan (< ru. sladd) tutustuttiin ruotsalaisten esikuvien välityksellä ensinnä Lounais-Suomessa. Vanhin säilynyt maininta on Kokemäeltä vuodelta 1548. Myöhemmin lata levisi muihinkin maakuntiin.

Keväällä äestettiin ja ladattiin pakkasen murtamia kynnöksiä ahkerasti eritoten ohralle, koska ”ohralle sija kuin sairaalle, rukiille kuin juopuneelle”.

 


Kainuulaisia jyriä Kajaanista, Kuhmosta ja Sotkamosta. – Grotenfelt 1898, 341.


Varsinaissuomalainen jyrä Uskelasta. – Vilkuna 1935, 103.


Jyrä tiivistää maan, jolloin kapillaari-ilmiö nostaa veden pintaan, mutta perässä tulevan pintaäkeen suorittama murennos estää hukkaan haihtumisen. – Lannoitus- ja viljelysohjeita 1942, 28.

 

Jyrä
Jyrällä eli junkalla painetaan pintaan nousseet kivet maahan ja tiivistetään kylvöalusta välittömästi kylvön tapahduttua tai oraiden ollessa jo piikeillä, jolloin varmistetaan muokkauskerroksen kapillaarinen eli hiuspillinen pohjavedennousu. Pintaan jätetään ohut löyhä murukerros, joka hidastaa veden haihtumista.

Piikkijyrää käytettiin erittäin jäykillä mailla kokkareiden särkemiseen.

Jyrääminen ei sovellu hienojakoisille nummimaille, joilla maa voi korppuuntua. Mikäli maa on hienojakoista ja heti kylvön jälkeen saatua sadetta seuraa nopea kuivaminen, voi maan pinta kuivua korpuksi, jota oraan on vaikea läpäistä. Kovettunut maakuori jyrätään tai äestetään tällöin rikki.

Jyrällä voi myös peittää siementä kuten esimerkiksi viljeltäessä heinää ilman suojaviljaa.

Jyrä omaksuttiin Ruotsiin jo 1500-luvulla, mutta se alkoi yleistyä hitaasti vasta 1700-luvulla. Länsi-Suomessakin tunnettiin 1700-luvulla sekä sileä että tapeilla eli piikeillä varustettu jyrämuunnos, myöhemmin myös pitkittäin tukista uurrettu tai puulistoilla pitkittäin hammastettu malli.

 


Multakoppuri Uskelasta. – Vilkuna 1935, 103.


Multapohdin Muurlasta. – Vilkuna 1935, 104.

 

Koppuri ja multapohdin
Hevosvetoisella koppurilla eli multurilla poistettiin multapaakkuja ja kiviä pelloilta 1700-luvulta lähtien Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Koppurilla kuljetettiin multaa lyhyitä matkoja peltosaroilla täytettäessä kuoppia tai muuten tasoitettaessa vanhojen peltojen pintaa.

Multapohdinta käytettiin maan tasoittamiseen silloin, kun maata ilmestyi pellolle isompiin kasoihin kuten ojituksen yhteydessä.