Historiallinen maatalous > Maanomistus ja työvoima > Maanomistus > Kylä


Oltermannin sauva. Piirt. Pirkko-Liisa Surojegin. – Kansanperinteen sanakirja 1979, 306.


Lounaishämäläisen Tammelan pitäjän Portaan Mäkikylä vuonna 1940. Piirt. Pentti Hammarberg. – Kirveennummi & Räsänen 2000, 211.

 

Kylä

Kylän yhteisistä asioista, esimerkiksi peltotöiden ja sadonkorjuun aloittamisesta, vainioiden aitaamisesta jne. sovittiin kylänkokouksessa, jota johti ennen kunnallislain säätämistä (1865) seurakunnan pappi. Kyläläiset saattoivat valmistaa puisen arkun, jossa säilytettiin kyläkokouksissa pidettyä pöytäkirjaa ja kyläjärjestyssäännöksiä.

Kyläkokous valitsi kylänvanhimman eli oltermannin, jonka arvomerkkinä oli puinen koristeellinen sauva. Sauvan pituus saattoi olla sama kuin laillisen aidan korkeus, joten aitaamisvelvollisuuden säntillisen täyttämisen saattoi tarkistaa kätevästi. Kylänvanhin laittoi sauvan kiertämään talosta taloon halutessaan kutsua isännät koolle. Toisinaan sauvan tai kyläkapulan varteen oli koverrettu lipas, johon laitettiin kokoontumisviesti.

Oltermannilaitos on ollut käytössä maassamme vain Etelä-Pohjanmaalla sekä hieman erilaisessa muodossa, mutta kuitenkin kyläjärjestysten merkeissä myös Etelä-Karjalassa.

Kartta – Oltermannilaitos ja rukoustorvipitäjät