Historiallinen maatalous > Maanviljelys > Kaskenviljely > Sytytys


Kaski sytytetään kepin nenään pannulla palavalla tuohikäpryllä. Valok. Eino Mäkinen. – HY Maatalousmuseo.

 

Sytytys

Kasken poltto ajoittui kesäkuun loppuun tai heinäkuun alkuun. Ohralle poltto tapahtui keväämmällä, rukiille kevätkesällä. Sytyttämisen suoritti tavallisesti isäntä tai kaskella olevan joukon vanhin mies. Hän teki tulen kitkavalkealla eli kahta eri kovuista puuta vastakkain hangaten. Tällä tavoin aikaan saadun tulen uskottiin olevan hedelmällisemmän kuin tuluksilla aikaan saadun.

Kaski sytytettiin päästään halkaistuun keppiin kiinnitetyllä palavalla tuohikäpryllä koko laidaltaan.

Polttoalueen ympärille oli raivattu parin sylen levyinen puhdas turvavyöhyke. Polttaminen suoritettiin mieluiten vastatuuleen, jolloin palaminen kävi tasaisesti ja hitaasti pysyen hallinnassa. Karkaamaan pyrkivää tulta pidäteltiin märällä luudalla, hosalla (vrt. hosua).

Polton tuloksena alueesta tuli raivio. Raivaus ei kuitenkaan ollut tulen ainoa tehtävä.