Historiallinen maatalous > Maanviljelys > Kaskenviljely > Kyntö
 

Kyntö

Huhtakoukku
Hankoaura
Kaskuri

 

 

Huhtaa ei kynnetty, mutta tavallisen kaskimaan pinta rikottiin joko ennen tai jälkeen kylvämisen auralla kyntäen. Kyntö murtaa, möyhentää ja parhaassa tapauksessa myös kääntää pintamaan sekä sekoittaa ravinnerikkaan tuhkan maahan. Aatralla voitiin siemenkin kyntää kaskeen, ja ainakin Pohjois-Karjalassa hankoaura näyttää olleen 1800-luvulla kaskilla yleisempi kuin risukarhi, jonka moitittiin kokoavan siemenet kasaan. Palon kyntö suoritettiin tavallisesti heinäkuun alkupuolella.

 


Parihärkien vedettävä huhtakoukku Perniöstä ja Suomusjärveltä. – Vilkuna 1971, kuvat 4a ja 4b.


Kela-aisoilla yhden vetoeläimen vedettävä huhtakoukku Kärkölästä. – Vilkuna 1935, 97.


Huhtakoukku
Kyntövälineistä primitiivisin ja niin ollen ehkä vanhinkin oli yksikyntinen (huuhta)koukku. Veroterminä krok ´koukku´ mainitaan vielä 1334, minkä jälkeen se häviää uuden termin tieltä. Koukulla ei pystynyt kääntämään maata, vain repimään pintaa. Työstävän osan nimitys kynsi (vartalo kynte-) on antanut nimensä koko muokkausvaiheelle, kyntämiselle. Koukku pysyi pisimpään käytössä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajapitäjien tilapäiskaskilla, jossa kaskenviljely ei ollut enää merkityksellistä peltoviljelyn yleistyttyä ja jossa vähätehoinenkin työkalu ajoi asiansa.

 


Pohjois-Savossa 1700-luvun lopulla piirretty hankoaura sivulta ja päältä. – Grotenfelt 1898, 47.

 

Hankoaura
Karjalaiset tutustuivat viimeistään 1100 luvulla naapureidensa slaavien suurkaskenviljelyn yhteydessä kehittämään kyntövälineeseen, kaksikyntiseen hankoauraan (aatra, sahrat). Karjalaisen asutuksen myötä hankoaura levisi Itä- ja Keski-Suomeen ja suomalaisten siirtolaisten mukana myös Keski-Skandinavian metsäseuduille. Kaskien kyntämisen on katsottu kuitenkin yleistyneen Itä-Suomessa vasta 1700- ja 1800-luvuilla. Aiemmassa, ilmeisesti vepsäläisalueella 900-luvulla syntyneessä pykälikkökaskimuodossa ei kyntöä tarvittu.

Hankoauraa käytettiin lähinnä lehti- ja sekametsäkaskilla toisesta viljelyvuodesta lähtien maan möyhennyksen, rikkaruohojen vastustamiseen, elonkorjuujätteiden sekoittamiseen eli kylvöalustan valmistamiseen ja lopuksi multaukseenkin.

Laatikko – Hankoauran osat
Kartta Hankoaura

 


Kaskuri Uudeltamaalta Karjaalta. – Vilkuna 1971, 27.

 

Kaskuri

Hankoauran tyyppinen kasken kyntöväline oli nimeltään kaskuri. Hahmoltaan se muistutti huhtakoukkua, mutta kynninpuu eli kara oli alapäästään kaksihaarainen ja rautakärjillä varustettu kuten sahroissa.