Historiallinen maatalous > Karjanhoito > Sisäruokinta > Niittytalous > Yhteisniityn tuoton jako


Rukopiikki oli Itä- ja Pohjois-Suomessa käytetty noin metrinen ristipäinen rauta- tai puupuikko, joka esti sapilailla kannettaessa heiniä varisemasta ja rukoa kaatumasta. Piirt. Pirkko-Liisa Surojegin. – Kansanperinteen sanakirja 1976, 400.

 

Yhteisniityn tuoton jakoperusteet

Niittyjä ei useinkaan ollut jaettu talojen kesken, vaan sato jaettiin omistajien kesken omistussuhteiden mukaisesti. Sato saatettiin jakaa esimerkiksi rukoina eli heinäkasoina tai suovina, joihin leikattu heinä oli alkukuivatuksen jälkeen koottu säilytykseen.

Limingan niittylakeuksilla meneteltiin toisin. Siellä oli 1500-luvulla osakkaita kahdeksasta eri pitäjästä. Osakkaat korjasivat niityn tuoton joko vuorovuosina tai siten, että yhteisen heinänteon jälkeen sato jaettiin arpomalla. Siikajoelta mainitaan asiakirjoissa vuonna 1759 Arvanheitto-niitty.

Heinänkorjuun jälkeen, ts. heinäkuun loppupuolelta lähtien, niittyä käytettiin laitumena. 1700-luvun maanjakotoimet ulottuivat peltojen ohella myös suurimpaan osaan kotiniityistä.

Kartta – Heinätuoton jakotavat