Historiallinen maatalous > Karjanhoito > Kotieläimet > Lammas ja vuohi


Jalostamaton maatiaislammas tyytyi vähään ravintoon, tuotti runsaasti vuonia, mutta niukasti villoja. – Simonen 1964, 119.


Pirre-lammas. Omistaja E. Sjöstedt Toijalan Rätön kylästä. – Veistänyt Anton Ravander-Rauas 1933. HY Maatalousmuseo.


Viikinkiajalla käyttöön tullut keritsinmalli. – Sirelius 1919, XVII.


Tittara-uuhi. Omistaja Emma Saarijärvi Tyrväältä. – Veistänyt Anton Ravander-Rauas 1942. HY Maatalousmuseo.

 

Lammas ja vuohi

Lammaskanta oli suhteellisesti vahvin 1600-luvun puolivälissä Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, joissa laskettiin taloa kohti olevan noin tusina lammasta. Etelä-Suomen peltoviljelyalue – eritoten Varsinais-Suomi ja Ala-Satakunta olivat myöhemmin varsinaista lampaanhoitoaluetta. Koko maan lammaskanta nousi 1800-luvun alusta vuoteen 1870 mennessä puolesta miljoonasta miljoonaan yksilöön.

Lampaanhoitoon kiinnitettiin huomiota jo 1700-luvulla tuottamalla maahan etenkin espanjalaisia lampaita sekä perustamalla viiteen lääniin 1740-luvulta 1760-luvulle käytössä olleet lammashoidon neuvojan eli lääninlampurin virat. Suurempaa merkitystä näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan näytä olleen.

Maatiaisrotuisista kotieläimistä lampaita on runsaimmin, mutta siitäkin on kaksi uhanalaista (alle 1000 lisääntyvää naarasta) kantaa: ahvenanmaanlampaan uuhia on vain 200 ja kainuunharmaslampaan uuhia 970. Pukki voi olla hyvinkin kookas ja painaa sata kiloa. Suomalainen, hyvin sikiävä lammas on ollut haluttu rodunjalostaja muualla: sitä on viety yli 40 maahan parantamaan paikallisia rotuja.

Lampaiden villan leikkuussa on käytetty rautakaudelta lähtien keritsimiä. Leikuu suoritettiin neljästi vuodessa.

Vuohia pidettiin ennen kaikkea Lounais-Suomen rannikkoalueella. Urospuolisen lampaan nimi on pässi, naaraan kuttu tai uuhi ja poikasen karitsa, kili ja vohla. Talvella lampaita ruokittiin lehdeksillä, havuilla ja haavankuorella. Tärkein anti oli maito, josta valmistettiin juustoa (kutunjuusto).

Poikivia maatiaisrotuisia vuohia, kuttuja, on nykyään noin 7000. Vuohenmaidon tuotanto on melko vähäistä ja perustuu pitkälti käsin lypsyyn vaikka koneitakin on saatavilla. Kutun maitoa käytetään juomaksi, juustoihin sekä lisäaineeksi saippuoihin.

Videoleike – Lampaiden sisäruokinta 25s./972KB