Historiallinen maatalous > Karjanhoito > Laidunnus > Kammitsat


Sianies eli -hanko. – Sirelius 1983, taulu XVII.


Siankoukku (vas.) ja hevoshanko Antreasta Karjalan kannakselta. – Sirelius 1983, taulu XVII.

 

Kammitsat

Paimennusta voitiin helpottaa tai siitä kokonaan luopuakin eläinten liikkumista rajoittavien moninaisten laitteiden avulla. Pikku- ja nautakarjan esteet olivat yleisiä maanviljelysseuduilla, hevosesteet taas metsäseuduilla.

Sianies (ru. svinok) oli kolmiomainen kaulapuu, joka esti eläintä menemästä aidan raoista viljelyksille.

Riimu (ru. tjuder) oli käytössä kammitsoitaessa eritoten työjuhtia kotipiirissä silloin, kun niitä tarvittiin toistuvasti lyhyen ajan sisällä. Riimu kiinnitettiin paaluun, jota käytiin siirtämässä muutaman kerran päivässä, jotta elikolle riitti ravintoa.

Aitauksessa olevalle hevoselle saatettiin laittaa kolmihaarainen kaulapuu. Alahaaraan kiinnitetty, eteenpäin sojottava tappi takertui helposti aidan orteen estäen elikon pakoyritykset.