Historiallinen maatalous > Karjanhoito > Sisäruokinta > Niittytalous > Järvenlaskut


Niityksi maatunutta laskujoen rantaa Savosta Kiuruvedeltä. Valok. V. Anttila 1964. – Anttila 1967, 200.


Kuivatun järven vuosikierrossa olleet lohkot Kurikan Ponsijärvellä. Neliöt ovat latoja
– Anttila 1967, 145.

 

Järvenlaskut ja niittyjen vesittäminen

Niittyjen tuotto jäi nykykatsannossa vaatimattomaksi. 1700–1800-luvulla keskimääräinen hehtaarisato oli vain 400 kg. Heinää riittikin tavoiteltu määrä karjalle vain suurten jokivarsiniittyjen leimaamalla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, joten vastaavasti elikoista muualla saatu lantamäärä oli riittämätön peltojen kunnolliseen väkevöittämiseen.

Luonnonniittyjä parannettiin raivaamalla eli perkaamalla (perkiöniityt) kivistä, poistamalla mättäitä ja äestämällä sammalta.

Järvenlaskuja suoritettiin eri puolilla maata mittavasti 1700-luvun alusta pääosin 1870-luvulle saakka, mutta jossain määrin vielä myöhemminkin, aina toiseen maailmansotaan asti. Kun veden pinta laskettiin tai koko järvi kuivattiin laskuojaa laajentamalla, paljastui veden alta uutta laidunniityksi siltään soveltuvaa tai muokattuna pelloksi kelpaavaa maata. Laskuojien parantaminen oli rankkaa lapiotyötä, johon kaikki vesialueen osakkaat osallistuivat.

Joidenkin järvien pintaa laskettiin useaan otteeseen. Toisinaan tapahtuma riistäytyi käsistä: vesi kaivoi mennessään ojan pohjan ja reunat aiottua laajemmaksi, jolloin purkaus ryöpsähti pitelemättömäksi laskien järven veden pintaa metrikaupalla enemmän kuin oli aiottu. Entisistä kalavesistä muodostui lintujärviä.

Veden poisjohtamisen vastapainona harjoitettiin paiseniittytekniikkaa. Keväällä laskettiin niitylle tulvavesikerros patoamalla niityn halki juokseva puro tahallisesti joksikin aikaa. Menetelmän tarkoituksena oli heinäkasvien kasvun edistäminen tukahduttamalla sammalkasvusto, mutta vesi toi maalle myös uusia ravintoaineita eritoten kevään sulamisvesien juoksuttaessa puroihin kaskimaiden poltossa syntynyttä tuhkaa. Paisetekniikkaa käytettiin 1700-luvulla myös etelämpänä, mutta 1800-luvulla parhaastaan Pohjanmaalla, eritoten Kuusamossa.

Kartta – Järvenlaskut 1700-luvulla
Kartta – Järvenlaskut 1800-luvun lopulla
Kartta – Järvimaatumien yhteisnautinta