Harjoitustehtäviä

Valitse oman kiinnostuksesi mukaan toinen alla olevista tehtävistä.

SIRPPI JA VIIKATE MUSEOSSA
Asuinpaikkakunnallasi on varmasti museo, jonka kokoelmiin sisältyy myös vanhaa maatalousesineistöä. Joukossa on melko varmasti myös viikate ja sirppi tai useampiakin.

1) Piirrä tai valokuvaa näistä kummastakin yksi esimerkki.

2) Tutustu museon esineluetteloon tai kortistoon. Kaikissa viljamakasiinimuseoissa ei välttämättä sellaisia ehkä ole. Käänny tällöin kokoelmien hoitajan puoleen ja yritä saada häneltä vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Tarvittaessa voit kysymyksinesi tukeutua paikkakunnan vanhemman polven jäseneen, jonka puheille museonhoitaja Sinut varmaan opastaa. Kaikkiin kysymyksiin ei ehkä osata vastata, mutta sen ei saa antaa masentaa itseä saatikka haastateltavia. Tärkeintä on yritys.

Mitä museon arkisto kertoo kuvaamastasi esineestä?
Esineen yksilöiminen kokoelmista
Mikä on esineen yleisnimi? Onko sillä murrenimitystä?
Onko esine luetteloitu ja piirretty tai valokuvattu museon arkistoon? Millä numerolla sen löytää kokoelmista?

Millainen esine on?
Muoto / rakenne (materiaalit ja niiden liittäminen toisiinsa) / pintakäsittely.
Koko eli tärkeimmät mitat.
Mahdollisesti rikkoutuneet kohdat.
Onko esineessä koristeita tai merkintöjä, jos niin millaisia?

Mistä esine on kokoelmiin saatu?
Mistä kunnasta? Mistä kylästä? Mistä talosta?
Kuka sen on museolle lahjoittanut tai kuinka se on museoon joutunut? Milloin?
Liittyykö esineen kokoelmiin liittämiseen erityistä lähdeaineistoa (esim. lahjoituskirje, kenttätyöretken muistiinpanoja tms.)?

Kuinka vanha esine on?
Esine on voinut jäädä käytöstä jo paljon ennen sen joutumista museoon. Tiedetäänkö, milloin esine oli viimeksi käytössä? Millä vuosikymmenellä?

Mihin esinettä käytettiin?
Mitä sillä leikattiin?
Jos viljaa, niin mitä lajikkeita?
Jos heinää, niin millaista, luonnon- vai kylvettyä vai molempia?

Kenen työkalu?
Oliko se jonkun nimikkotyöväline vai talon yleisessä käytössä?
tiedetäänkö, kuka esineen on tehnyt?

Esineen paikka museossa
Missä esine on nyt (näyttelyssä / varastossa)?
Jos se on näyttelyssä, niin missä osastossa? Kuinka osasto on otsikoitu?
Millaista informaatiota esineestä annetaan näyttelyn tekstityksessä? Pidätkö sitä riittävänä? Jos et, niin mitä olisit lisännyt ja miksi?

Loppupäätelmiä
Miksi valitsit juuri nämä esineet tarkastelusi kohteeksi? Olisiko museon kokoelmissa ollut muitakin sippejä tai viikatteita?

Millaiselta museon esineiden arkistotiedot tuntuvat tarkastelemasi esineen valossa? Oliko tietojen keruu esineestä riittävää? Ellei, niin mistä arvelet puutteellisuuksien johtuvan? Kuinka tilannetta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa?

Edustivatko esineet itä- vai länsisuomalaisia malleja kun vertaat niitä opetusaineiston esimerkkeihin?

TUOTTAJAN (EMÄNNÄN/ISÄNNÄN) AJANKÄYTTÖ

Emännän ja isännän päivittäiset toimet maatilalla sekä sen ulkopuolella ovat moninaisia. Ne ovat riippuvaisia vuodenajasta ja tilalla harjoitetun maatalouden tuotantosuunnasta. Oman muotonsa toiminta saa, mikäli pariskunnan toinen osapuoli toimii tilan ulkopuolella ansiotyössä. Myös perheen koolla ja lasten iällä on merkitystä aikuisten työtehtäviin.

Ota selvää haastattelemalla ja osallistuvalla havainnoinnilla sopivaksi katsomasi maatilan päiväkierrosta jonakin määrättynä päivänä emännän / isännän näkökulmasta ”kukonlaulusta” maata menoon asti. Koeta olla häiritsemättä talon töitä, mutta auttavana kätenä voit mieluusti olla, mikäli se tuntuu molemmin puolin luontevalta. Valokuvaa toimintoja tai nauhoita haastateltavaasi vain saatuasi siihen asianomaiselta etukäteen luvan.

Seuraavat perustiedot on syytä merkitä muistiin:
Tilan sijainti (kunta, kylä, talo)
Osoite
Tilan haltija / haltijat
Haastateltava(t)
Haastattelun ajankohta (aika, jota kuvaus koskee ellei sama)
Haastattelija

Minkä kokoinen tila on?
Paljonko sillä on viljeltyä pinta-alaa?
Mitä viljellään?
Onko kotieläimiä, jos niin mitä ja kuinka paljon?

Malli emännän työtehtävien ajankäytöstä yhden vuorokauden aikana. – Sukupolvien perintö 3 1985, 250.