Historiallinen maatalous > Erillisartikkelit > Tadikko – tyylipiirteitä tunkiolla > Uskomusperinne ja symbolismi

Johdanto
Mihin tadikkoa tarvittiin?
Hahmo ja yksityiskohdat

Ikäkysymyksiä
Lannankäsittelyväline ja sukupuoli
Uskomusperinne ja symbolismi
Nimitykset
Lähteet

Uskomusperinne ja symbolismi

Tyrväältä kerrotaan

Erään talon navetassa käytiin yöllä noitumassa. Siksipä päätettiin ruveta vahtimaan tuota navetassa kävijää. Renki otti tämän työn suorittaakseen. Puoliyön aikaan hän näki erään naisen menevän navettaan. Renki herätti koko väen ylös ja mentiin katsomaan navettaan, mutta siellä ei ollut muuta kuin karikka. Renki heitti karikan ulos ja meni tupaan. Toisena yönä oli navetassa uusi koppa. Renki luuli tätä tavalliseksi silppuja varten tehdyksi kopaksi. Mutta aamulla oli koppa poissa. Kun renki meni seuraavana yönä navettaan katsomaan, oli siellä kaksihaarainen puutadikko. Renki sanoi: ”Tuommoista ei meillä ole”. Sieppasi karikan ja löi sillä tadikkoa. Tadikko rupesi kiljumaan ja katosi ilmaan. Seuraavana päivänä saatiin kuulla, että naapuritalon emäntä oli taittanut toisen jalkansa paikassa, jota hän ei sanonut.

ja Askolasta

Kerran paastonaikana tuli erään talon piika tarhasta tupaan, niin että nenä oli viidentenä jalkana. Oli kovin pelästyneen näköinen ja sanoi: ”En minä vain uskalla mennä lampaita ruokkimaan, kun noitaämmä meni lammaspihaton ovesta sisään, niin että kohahti vain.” - Oleks mikkä” arveli renki, ”annas se lyhtys minul, mnä menen kattoma.” Ei hän siellä mitään noitaämmää nähnyt, mutta karsinoiden vieressä oli pystyssä semmoinen kaksihaarainen puuhajotin, jolla sontaa on tapana hajottaa. Hän tunsi, ettei se ollut oman talon hajotin. Renki otti sen ja löi seinää vasten siitä toisen haaran poikki. Meni sitten tupaan ja sanoi piialle, ettei siellä mitään noitaa ollut. Mene ruokkimaan lampaita vain. Mutta kun ei tyttö sittenkään uskaltanut mennä, renki meni myös, mutta ei sitten lammaspihatossa hajotintakaan ollut. Seuraavan päivän aamuna kuultiin, että naapuritalon emännältä oli reisiluu mennyt yöllä poikki. Renki arveli, että se siitä pahuksesta tuli.

Yllä esitetyt kertomukset kuuluvat Trulli yllätetään-tarinastoon. Sen yleisin meikäläinen juoniversio on kertomus siitä, kuinka navetasta yllätetty trulli muuttaa itsensä kaksihaaraiseksi tadikoksi tai heinähangoksi. Tarinan tärkein juoniefekti on vieras tadikko. Kun talonväki ryntää yöllä navettaan aseistautuneena kirvein tai korennoin tai ottaa lampun esiin, ei trullia näykään missään. Yhtäkkiä joku huomaa tadikon, joka ei ole omalla paikallaan tai ei näytä talon tutulta työkalulta. Hän lyö koetteeksi sen seinään tai lattiaan, iskee sitä kirveellä, potkaisee vahingossa tai kompastuu siihen pimeässä niin, että tadikon toinen haara katkeaa. Aamulla huomataan, että vieras tadikko on kadonnut. Samassa saadaan tietää, että naapurin emännän reisi on poikki tai jalka katkennut kuin kirveen jäljiltä. Lopun tehokeinoja on toteamus, ettei emännän reisi enää koskaan parantunut. Eräissä harvinaisissa toisinnoissa naapurin emäntä löydetään aamulla tuskissaan tai kuolleena navetasta siitä paikasta, mihin tadikko on isketty kappaleiksi. Erityisesti Pohjanmaalla ja Satakunnassa trullitarinoiden taustalla väikkyy mannereurooppalaisiin noitaoppeihin kuuluneita käsityksiä noitien tekeytymisestä taikavoiteiden avulla näkymättömiksi tai kykeneviksi lentämään. Myös navetasta löydetty tadikko on joissakin toisinnoissa lähtenyt lentoon, mutta pudotussanat tuntenut renki sai sen tipahtamaan alas, jolloin tadikon toinen piikki katkeaa. Tadikko on toiminut noidan lentovälineenä varpuluudan ohella myös noitasapattikertomuksissa, joista laadittiin uuden ajan ensi vuosisatoina myös kuvallisia esityksiä . (Kuva 21) Tarinoiden levinneisyysalue kattaa jokseenkin koko läntisen Suomen, ja Itä-Suomessakin tarina on tunnettu Keski-Savossa ja Etelä-Karjalassa (Kuva 22).

Kuva 21. Noidat saapuvat tadikolla lentäen noitasapatin viettoon. – Sieverts 1941.

Aineellisen kulttuurin näkökulmasta on merkittävää, että kertomuksissa on aina kysymyksessä nimenomaan tadikon kaksihaarainen muoto. Tämä johtuu tietysti siitä, että malli on luontevasti yhdistettävissä kaksijalkaiseen ihmiseen. Kun päivittäinen karjanhoito kuivikkeiden levittämisineen ja appeen tarjoamisineen kuului lannan levityksen ohella hangolla tai tadikolla naisten suoritettaviin tehtäviin, oli tadikon ja naistrullin välinen ajatusyhteyskin luonteva.

Kuva 22. Tietoja tarinoista, joissa trulli muuttuu tadikoksi/lentää myllyyn helvettiin tai muuhun paikkaan. – Sarmela 1996, kartat 56 ja 57.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on kertomusten maininta vieraasta tadikosta. Se paljastaa, että tadikot olivat yksilöllisiä ja että oman talon tadikot tunnistettiin helposti. Ääritapauksessa voisi jopa ajatella, että tadikkoihin tehtiin taikauskoisuuteen taipuvaisessa taloudessa puumerkki siltäkin varalta, että oma tadikko oli tarvittaessa erotettavissa epäilyksittä noidan naamiohahmonaan käyttämästä tadikosta.

Kuva 23. Talonpojan onni (Bondelyckan) -runon kuvitusta lentolehtisestä. – Hammarstedt 1925.

Tadikolle on annettu toinenkin symbolimerkitys. Se on ollut edistyksellisen maatalouden vertauskuva, sillä lannoitus oli keskeinen viljelyjärjestelmiin ja peltoviljelyn tuottavuuteen vaikuttanut tekijä. Tadikon tärkeä asema lannoituksessa taas johtui siitä, peltojen ravinteiden lisäys oli yksinomaan karjanlannan varassa niin kauan kun mineraalilannoitteita ei tunnettu. Ei siis ole yllättävää, että valtakunnalliset tai paikalliset talous- ja maanviljelysseurat sijoittivat logoonsa tadikon kuvan. 1700-luvun lopulla eli hyödyn aikakaudella julkaistussa maatalouden kehittämiseen tähtäävässä suurelle yleisölle tarkoitetussa propagandistisessa painotuotefloorassakin on esimerkkejä tadikon käytöstä hyvän maanviljelijän symbolina. Niinpä Bondelyckan-nimisen runon sisältävään lentolehtiseen on painettu kuvitukseksi työkaluja, joiden joukossa on kolmella poikkipienalla yhdistäen laadittu kolmihaarainen tadikko. (Kuva 23) Kun kärjet on raudoitettu ja esine taivutettu voimakkaasti S-kaarelle, on kyseessä tehokkain tunnettu malli ennen rautatadikkojen omaksumista.

SEURAAVA LUKU