Historiallinen maatalous > Erillisartikkelit > Tadikko – tyylipiirteitä tunkiolla > Lähteet

Johdanto
Mihin tadikkoa tarvittiin?
Hahmo ja yksityiskohdat

Ikäkysymyksiä
Lannankäsittelyväline ja sukupuoli
Uskomusperinne ja symbolismi
Nimitykset
Lähteet

Lähteet

Painamattomat lähteet

Lenkkeri, Maija 1969: Naisten ja miesten työt perinteisessä karjataloudessa. Seminaariesitelmä, Helsingin yliopisto, kansatiede
Maatalousmuseo, esikekokoelmat (HYM)
Kotimaisten kielten tutkimuaskeskus, suomen murteiden sana-arkisto (SMSA)
Museovirasto, kulttuurihistorian osasto, esinekokoelmat (MVE)
Museoviraston kuva-arkisto (MVKA)
Heinäveden (HEIV), Kiuruveden (KIUR), Kuopion (KuMu), Leppävirran (LEP), Periniön, Pielaveden (PIE), Punkalaitumen, Satakunnan (SATM), Suur-Savon (Mikkeli), Siilinjärvi (SIIL), Suonenjoen (SUONJ), Turun (TKHM) ja Tuusniemen (TUUN) museoiden esinekokoelmat
Nordiska museet (Tukholma), esinekokoelmat (NM)

Painetut lähteet ja kirjallisuus
af Hällström, Emil (toim.) 1889: Kertomus Suomen yhdeksännestä yleisestä maanviljelyskokouksesta Viipurissa 1897. Viipuri 1889, 1887.
Anttila, Veikko 1972: Perunalasta ja -haarukka. Kotiseutu 4-5/1972. Forssa.
Arrhenius, J. 1873: Maamme paras kulta eli Muutamia sanoja maamiehille maanviljelykselle erinomittain tärkeässä asiassa. Maanviljelys-kirjasto I. (Suomentanut D:r Samuel Roos). Helsinki.
Arrhenius, J. 1881: Maanviljelys-vuosi ja toimet sen kuluessa. (suom. Ferd. Ahlman), Maanviljelys-kirjasto IV. Helsinki.
Arrhenius, J. & Lindqvist, C. A. 1870: Toimellinen maanviljelijä I. Turku.
Arvela, T. Fr. 1960: Maataloutta ja sen edistämistyötä Itä-Hämeessä. Itä-Hämeen maanviljelysseuran 80- vuotisjulkaisu. Lahti.
Bielenstein, A. 1918: Die Holzbauten und Holzgeräte der Letten. Ein Beitrag zur Ethnographie, Culturgeschichte und Archaeologie der Völker Russlands im Westgebiet. Zweiter Teil. Die Holzgeräte der Letten. Petrograd.
Braungart, Richard 1912: Die Urheimat der Landwirtschaft aller indogermanischen Völker an der Geschichte der Kulturpflanzen und Ackerbaugeräte in Mittel- und Nordeuropa. Heidelberg.
Broby-Johansen, R. 1947: Den danske Billedbibel. De middelalderlige kalkmalerier i de danske kirker. Et udvalg samlet af R. B-J. med tekst fra bibel og samtidige kilder. Köbenhavn.
Carlsson, M. 1852: Käsi-Kirja maanviljelyksestä. Ruotsista suomennettu, lisätty ja Suomen maanviljelyjkseen sovitettu. Eripainos Suomettaren lisälehdistä 1-10. Helsinki.
Erixon, Sigurd 1921: Gården och familien. Föreningen för svensk kulturhistoria. Böcker 2. Stockholm.
Erixon, Sigurd 1956: Lantbruket under historisk tid med särskild hänsyn till bondetraditionen. Nordisk kultur XIII. Lantruk och bebyggelse. Teknisk kultur II. Stockholm.
Gaily, Allan 1970: The Typology of the Irish Spade. The Spade in Northern and Atlantic Europe. Edted by Allan Gailey and Alexander Fenton. Ulster Folk Museum. Institute of Irish Studies, Queen’s University. Belfast.
Grenander Nyberg, Gertrud 1976: Redskap som vittnesbörd. Rig / 1976. Stockholm.
Grotenfelt, Gösta 1899: Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden. Helsingfors.
Grotenfelt, Gösta 1906: Katalog öfver den historiska landtbruksredskapsutställningen. Landtbruksmöten i Kuopio 1906.
Grotenfelt, Gösta & Käpy A. 1906: Mitä työkaluja ja -koneita tulee pikkuviljelijän hankkia maanviljelykseensä? Lyhyt esitys. Kuopion yleinen suomalainen maanviljelysnäyttely v. 1906. Helsinki.
Grotenfelt, Gösta 1915: I Finland använda redskap för stallgödselns transport. Meddelanden från statens agricultur-etnologiska samlingar. Band I:1. Helsingfors.
Hallenberg, Harry 1926: Töitten suunnittelusta ja järjestelystä lannanajossa talvella. Maatalouden työtehoseuran vuosikirja 1925. Maatalouden työtehoseuran julkaisuja N:o 2. Helsinki.
Helliesen, Tor 1908: Fortegnelse over oldsager indkomne til Stavanger Museum. 1908. Stavanger Museums Årshefte VI 1906-1908. (fig. 4 selostus 144 s. 29-31.)
Hammarstedt, N. E. 1925: Svenska folklivsmålningar från 1600- och 1700-talen. Rig 1925. Stockholm.
Heyne, Moriz 1901: Deutsche Hausaltertümer 2.Leipzig.
Huitu, Pellervo 1947: 100 vuotta maanvuiljelysseuratyötä Etelä-Karjalassa. Viipurin läänin maanviljelysseuran 100-vuotiskertomus. Lappeenranta.
Itkonen, Terho 1972: Historiantakaiset Häme ja Suomi kielentutkijan näkökulmasta. Historiallinen Aikakauskirja 2/1972. Helsinki.
Kalima, Jalo 1940: Finnisch-russische berührungen. Anzeiger der Finnisch-ugrischen Forschungen. Band XXV, Heft 2-3. Helsinki.
Kalmari, Eino 1932: Itä-Hämeen Maalaisseura vv. 1882-1891. Hämeenmaa II. Itä-Hämeen elämää ja oloja. Hämeen Heimoliiton julkaisuja 6. Hämeenlinna.
Katalog för Elfte allmänna finska Landtbruksmötet och -utställningen i Kuopio 1906. Landtbruksmöten i Kuopio 1906.
Kemppinen, Iivar 1977: Kadonnut Karjala. Karjalaisen talonpoikaiskulttuurin pääpiirteet. Joensuu.
Kokkonen, Lyyli 1932: Itä-Hämeen karjanhoidosta. Hämeenmaa II. Itä-Hämeen elämää ja oloja. Hämeen Heimoliiton julkaisuja 6. Hämeenlinna.
Koponen, Onni E. 1974: Pielisen museon kertomaa. Pielisen oloista lähinnä 1800-luvulla. Pielisen museon julkaisuja numero 4. Joensuu.
Kortesalmi, J. Juhani 1975: Kuusamon talonpoikaiselämä 1670-1970. Kuusamon historia II. Helsinki.
Kothe, Heinz 1953: Zur Verbreitung und Geschichte landwirtschaftlicher Arbeitsgeräte in Deutschland. Wissenschaftliche Annalen 2. Jahrgang Heft 12. Dezember 1953. Berlin DDR.
Kuopion näyttely 1906. Kuopion yleinen maatatalousnäyttely. Kuopio.
Kutsumus kymmenenteen yleiseen Suomen Maanviljelyskokoukseen Nikolainkaupungissa 1894. Sekä ohjelma. Nikolainkaupunki 1894.
Kyrölä, Väinö 1936: Maanviljelys ja kaskiviljelys Hattulan pitäjässä. Hämeenmaa V. Hämeen elämää ja oloja. Hämeen Heimoliiton julkaisuja 13. Hämeenlinna.
Levander, Lars 1943: Övre Dalarnes bondekultur under 1800-talets förra hälft. 1. Självhushåll. Skrifter utgiven av Kungliga Gustav Adolfs Akademien för folklivsforskning 11:1. Lund.
Maatalouden tietosanakirja III. Porvoo 1930.
Manninen, Ilmari 1933: Die Sachkultur Estlands. II Band. Tartu.
Manninen, Ilmari 1934: Maanviljelys. Heinänteko. Suomen Suku III. Helsinki.
Moszynski, Kazimierz 1929: Kultura ludova slovian. Czesc I. Kultura materjalna. Krakow.
Murko, Matthias 1929: Zur Geschichte der Heugabel. Wörter und Sachen XII. Kulturhistorische Zeitschrift für Sprach- und Sachforschung. Heidelberg.
Myrdal, Janken 1993: Grepar, hackor, spadar och skovlar i hundratal. Skrifter utgivna av Kungliga Skogs- och Lantbruksakademien. Stockholm.
Naakka-Korhonen, Mervi 1996: Vaivasta taudiksi. Lapamatoon liittyvä kansanparannus Pohjois-Karjalassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 666. Helsinki.
Nevéus, Clara 1982: Träl. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid 19. Viborg.
Nickul, Karl 1970: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 297. Helsinki.
Ojansuu, Heikki 1911: Viron vigl. Virittäjä, Uusi jakso, 15. vuosikerta. Helsinki.
Olaus Magnus [1555] 1916: Historia om de nordiska folken. Tredje delen. Uppsala & Stockholm.
Persson, Bengt Arne (BAP) 1959: Dynggrepen - ett bondeattribut. Föremål ur Kulturens samlingar i ord och bild. Småartiklar med illustrationer. Kulturen 1958. 1500-tal. Lund.
Pettersson, K. P. 1917: Lantmannaredskap i Nagu. En beskrivning av K.P. Pettersson utgiven av Väinö Solstrand. Folkloristiska och etnografiska studier II. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXXXV. Helsingfors.
Rapola, Martti 1928: ”Hämäläinen l” oman alueensa ulkopuolella. Hämeenmaa I. Hämeen heimoliiton julkaisuja 2. Hämeenlinna.
Sahlberg, Irja 1942: Gamla jordbruksmetoder. Teoksessa: Gabriel Nikander (utg.), Kimitobygdens historia. Del II:1. Bondekulturen. Åbo.
Sanastaja 1929 N:o 4-49: talikko, tarikko, taikko.
SAOB = Svenska Akademiens Ordbok. Band 27. Stockholm 1977.
Sarmela, Matti 1996: Suomen perinneatlas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 587. Helsinki.
Satakuntalaista arkea. Ks. Varpiala.
Schmidt, Leopold 1953: Zur Verbreitung der Trittgabel als Ackergerät. Spatenforschungen. Zu einigen Arbeitsgeräten des frühen Ackerbaues. Archiv für Völkerkunde Bd VIII. Wien.
Sidorov. A. S. 1932: Eigentumsmarken (pas) der Syrjänen. Journal de la Societé Finno-ougrienne XLV. Helsinki.
Sieverts, William (toim.) 1941: Hekseri og overtro gennem tiderna. Kfbenhavn.
Simonsuuri, Lauri (toim.) 1975: Myytillisiä tarinoita. Toinen painos. Hämeenlinna.
Sirelius, U. T. 1919: Suomen kansanomaista kulttuuria. Esineellisen kansatieteen tuloksia, I osa. Helsinki.
Soininen, Arvo M. 1974: Vanha maataloutemme. Historiallisia tutkimuksia 96. Helsinki.
Somersalo, A. 1929: Lanta. Maatalouden tietosanakirja II. Helsinki.
Stavanger Museums Årshefte 1906-1908, 29-31. Stavanger.
Steensberg, Axel 1960: Greb. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid 5. Viborg.
Stigum, Hilmar 1947: Ingeniöroppfatning av tilvaerelsen og den konservative idé. By og Bygd. Norsk folkemuseums årsbok 1947. Oslo.
Stigum, Hilmar 1960: Grep. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid 5. Viborg.
Suolahti, Gunnar 1912: Suomen pappilat 1700-luvulla. Porvoo.
Svensson, Sigfrid 1969: Från trä till järn, smeden som nyhetsförmädlare. Kulturen 1969. Lund.
Säihke, Irja 1963: Varsinais-Suomen maanviljelys ja karjanhoito 1500-luvulla. Varsinais-Suomen historia V,5. Turku.
Tala, Väinö 1938: Maanviljelys. Vanhaa Lohtajaa. Kyrönmaa IV. Etelä-Pohjalaisen Osakunnan 30- vuotisjulkaisu. Vaasa.
The Lutrell Psalter 1932. With introduction by Eric George Millar. London.
Tuorlahti, V. 1943: Mustiala 1840-1940. 100 vuotta maatalousopetusta. Forssa.
Turunen, Jussi 1937: Juvan vanhanaikaisesta maanviljelyksestä. Savotar III. Savolaisen Osakunnan kotiseutujulkaisuja. Helsinki.
Vahtola, Jouko 1980: Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty: Nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus. Studia Historica Septentrionalia 3. Oulu.
Varpiala, Paavo 1947: Köyliön torpparimuseo. Satakuntalaista arkea ja pyhää. Satakunnan Kirjallisen Kerhon julkaisuja VII. Pori.
Viires, Ants 1975: Puud ja inimesed. Puude osast Eesti rahvakultuuris. Tallinn.
Vilkuna, Asko 1961: Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla. Kansatieteellinen Arkisto 15:1. Helsinki.
Vilkuna, Kustaa 1934: Maanviljelys. Vanhaa Hauhoa. V. 1925 toimineen kansatieteellisen kylätutkimusretkikunnan tulokset. Kansatieteellinen Arkisto I. Vammala.
Vilkuna, Kustaa 1935: Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta ja kulkuneuvoista. Varsinais- Suomen historia III.2. Porvoo.
Vilkuna, Kustaa 1939: Muistiinpanoja maanviljelyksestä Ilomantsin itäosissa. Kansatieteellinen Arkisto III. Helsinki.
Vilkuna Kustaa 1960: Grep. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid 5. Viborg.
Virtaranta, Pertti 1958: Pääpainnollisen tavun jälkeisen soinnillisen dentaalispirantin edustus suomen murteissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 252. Helsinki.
Visted, Kristofer & Stigum, Hilmar 1951: Vår gamle bondekultur I. Oslo.
Vuorela, Toivo 1975: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo.