Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Kansatiede
 

Kansatiede

Tietoa oppiaineesta:

Yhteystiedot:

Unioninkatu 38 D-talo, 2. kerros
PL 59
00014 Helsingin yliopisto

Kansatiede Facebookissa

Kansatieteen henkilökunta

Kuva

Henkilökunta on tavoitettavissa vastaanottoaikoina ja tuntiopettajat opetuksen yhteydessä.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi.


Hanna Snellman
Humanistisen tiedekunnan varadekaani 2014-2017
eli professorin tehtävästä vapaalla

FT, Kansatieteen professori 1.8.2012 alkaen
Huone D212
Puh. 02941 22621, 050-4480665
Vastaanotto: to 9-11; ilm. spostitse viime. edeltävänä tiistaina; muina aikoina sop.mukaan

Toimin kansatieteen ainoana professorina ja oppiainevastaavana. Tässä roolissa vastaan oppiaineeseen liittyvästä suunnittelusta, kehittämisestä ja toiminnasta. Ohjaan oppiaineessa tehtävät väitöskirjat ja pro gradu-tutkielmat.  Olen tutkinut suomalaista siirtolaisuutta Ruotsissa ja Kanadassa. Lisäksi olen perehtynyt Lappiin, pohjoisuuteen, metsähistoriaan, kansatieteen oppihistoriaan ja etnografisiin menetelmiin. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa tarkastelen pohjoisen deindustrialisaatiota, varhaisia amerikansuomalaisten keittokirjoja, kansatieteellisiä karttoja sekä puran nostalgian ja pitkän 50-luvun käsitteitä.   Olen Yhdysvalloissa ilmestyvän vertaisarvioidun tieteellisen lehden Journal of Finnish Studies toinen päätoimittaja ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Studia Fennica Ethnologica –sarjan päätoimittaja.

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/hksnellm

Kotisivu
http://blogs.helsinki.fi/hksnellm/

 


Pia Olsson

FT, dos., professori
Huone D214
Puh. 02941 23309, 050-4482890
Vastaanotto: ke 12-13

Yliopistonlehtorina opetan ennen kaikkea kansatieteen perus- ja aineopintoja. Tutkimusta olen tehnyt sekä historiallisten teemojen että nykypäivän kysymysten parissa. Minua kiinnostavat sukupuolen ja iän vaikutukset kokemuksiin ja myös kokemuksista kertomiseen. Etnografista kenttätyötä olen viime vuosina tehnyt yläkouluikäisten nuorten kanssa hankkeessa, jossa selvitin heidän suhdettaan monikulttuurisuuteen ja erilaisuuden kokemuksiin omassa sosiaalisessa ympäristössään. Olen tehnyt tutkimusta myös muun muassa suomalaisten naisten asemasta sellaisena, kuin he itse ovat halunneet siitä kertoa kansatieteellisissä kyselyaineistoissa. Tutkimusteemojani yhdistää kiinnostus kansatieteellisen tiedon muodostumiseen tutkijan ja tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden vuorovaikutuksessa.

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/polsson


Tiina Suopajärvi
FT, Dos.

Huone D215
Puh. 050 4489 392, 0294 121 797
Vastaanotto tiistaisin klo 10–11

Toimin kansatieteen yliopistonlehtorin sijaisena opettaen etupäässä perus- ja aineopintojen kursseja. Tutkimuksissani olen tarkastellut erityisesti sukupuolen, iän ja paikan risteymiä esimerkiksi metsäammattilaisuudessa, seniorioululaisten kaupunkikokemuksissa ja älykaupungin suunnittelussa. Metodologisesti olen kiinnostunut perinteisen etnografian ohella osallistavasta toimintatutkimuksesta ja suunnitteluantropologiasta. Teoreettisesti minua inspiroi tällä hetkellä feministinen uusmaterialismi, jossa ihmis- ja ei-ihmistoimijoiden välisiä suhteita pyritään ymmärtämään tosiinsa monin tavoin kiinnittyvinä kudelmina.

http://tiinasuopajarvi.com/


Tytti Steel
FT, tutkijatohtori
Huone D215
Puh. 02941 23310
TUHAT-tietokanta


Eerika Koskinen-Koivisto
FM, tohtorikoulutettava/tutkijatohtori 30.8.2013-31.12.2014  
Olen tutkijana prof. Hanna Snellmanin johtamassa 1950-lukua tutkivassa

Happy Days? -projektissa. Tutkin työläisnaisten ja kotitalouksien arkea 1950-luvulla. Väitöskirjani käsittelee sukupuolen, luokan ja työn yhteen kietoutumista vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen elämänkerronnassa. Tutkimuksissani tarkastelen yhteiskunnallisia muutoksia ja arkiseen työhön liittyviä kokemuksia.

Tutkimusintressini keskittyvät erityisesti kerronnan ja elämäkertojen tutkimukseen, kerronnan ruumiilliseen ulottuvuuteen sekä pienten ja suurten kertomusten suhteeseen. Olen Eloren artikkelitoimituksen jäsen, Ethnos ry:n seminaarisihteeri ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran varapuheenjohtaja. Lisäksi kuulun myös Finnish Oral History Networkin johtoryhmään.


Arja Turunen

tutkijatohtori 1.1.2013-31.8.2014
Olen tutkijana prof. Hanna Snellmanin johtamassa 1950-lukua tutkivassa
Happy Days? -projektissa. Tutkin, kuinka housut ovat tulleet naisten pukeutumiseen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimukseni on jatkoa väitöskirjatutkimukselleni ”Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?”, jossa analysoin suomalaisten naistenlehtien pukeutumisohjeita housujen käyttöä koskien vuosina 1889–1945. Tutkimuksissani lähestyn arkielämää ja sen muutoksia pukeutumisen, sukupuolen ja modernisaation näkökulmasta. Tutkimusintresseihini kuuluu myös mediatutkimus, erityisesti aikakaus- ja naistenlehtitutkimus, sekä naisliikkeen historia.


DOSENTIT JA EMERITUKSET

Juhani U.E. Lehtonen
FT, Suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori emeritus

FK 1967, FL 1969, FT 1972, Helsingin yliopiston suom.-ugr.kansatieteen assistentti 1967-1972 ja 1975-1978, dosentti 1972, vt. professori 1978-1980, professori 1980-2011.

Professori Lehtonen tuli Helsingin yliopistoon silloiseen historiallis-kielietiteelliseen osastoon opiskelijaksi syksyllä 1960. Siitä lähtien hän on lähes yhtäjaksoisesti ollut yliopiston kirjoissa ensin opiskelijana, sitten assistenttina ja dosenttina ja lopuksi professorina. Suomalais-ugrilaisen kansatieteen varsinaiseksi professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1980.

Professori Lehtosen virkakauden aikana on valmistunut n. 120 fil.kandidaattia/maisteria ja l8 tohtoria. Opetuksen antamista sen eri muodoissaan peruskurssista tohtoreiden ohjaukseen prof. Lehtonen on pitänyt tärkeänä. Hänellä on takanaan neljännesvuosisadan mittainen hallinnollinen ura kansatieteen laitoksen ja sittemmin uuden kulttuurien tutkimuksen laitoksen esimiehenä sekä tiedekuntatason hallintoelimien jäsenenä tai varajäsenensä.

Tutkimuksissaan prof. Lehtonen on käsitellyt mm. kansatieteen historiaa, elinkeinoja ja kaupunkikulttuuria. Paitsi Suomea hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet myös suomalais-ugrilaisia kansoja. Viime aikoina hän on julkaissut artikkeleita mm. militäärietnologian piiristä. Prof. Lehtonen soveltaa tutkimustyössään ensi sijassa historiallista näkökulmaa ja monissa yhteyksissä tutkimustapaa, jossa yksilön asema osana kansaa nostetaan näkyviin. Prof. Lehtonen hahmottaa tutkimuksissaan usein laajoja kehityslinjoja, jolloin detaljit palvelevat kokonaiskuvan ymmärtämistä.

 

Teppo Korhonen
FT, dosentti/yliopistonlehtori (eläkkeellä)

www.helsinki.fi/~tttkorho

Olen toiminut Helsingin yliopistossa kansatieteen assistenttina ja yliopistonlehtorina sekä maatalousmuseon hoitajana. Lisäksi olen ollut kymmenkunta vuotta Museovirastossa tutkijana kansatieteen toimistossa ja rakennushistorian osastolla. Näissä tehtävissä mielenkiintoni on kohdistunut paljolti kansanomaiseen rakennus- ja tapakulttuuriin, esinetutkimukseen sekä maatalouden historiaan, joista olen luennoinut ja julkaissut tutkimuksia (ks. www.helsinki.fi/~tttkorho).
Siirtymiseni eläkkeelle keväällä 2012 ei merkinnyt tieteellisen toiminnan päättymistä, vaan se jatkuu mm. maakuntahistorioiden kansankulttuuriosion kirjoituksen merkeissä.


Matti Polla

FT, dosentti, tutkija
Valmistuin 1988 Pietarin yliopistosta pääaineena kansatiede ja sivuaineena yleinen historia. Niinpä olen harrastanut enimmäkseen kansatieteen kannalta relevantteja aiheita käyttäen ensisijaisina lähteinä arkistoissa säilytettäviä 1500 – 1800 –lukujen asiakirjoja.
Suurin osa tutkimuksistani käsittelee Itä-Karjalaa ja keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat

asutushistoria, kulttuurialueellinen jako, elinkeinot ja talonpoikaisperhe

Publications


Ildikó Lehtinen

FT, dosentti

Olen suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosenttina Helsingin ja Turun yliopistoissa vuodesta 1994 lähtien. Työskentelen intendenttinä Suomen kansallismuseossa / Kulttuurien museossa. Olen tutkinut pukeutumista ja kansanpukuja museokokoelmien pohjalta ja myös kenttätutkimuksissa.

Väitöskirjani aiheena olivat marien korut: Tscheremissicher Schmuck. Ethnographische Untersuchung (Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 14).
Olen tehnyt kenttätyötä hantien, marien, mordvalaisten ja udmurttien parissa vuodesta 1981 lähtien. Olen julkaissut ja toimittanut artikkeleita ja teoksia marilaisten pukujen lisäksi mm. suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kulttuurihistoriasta sekä marilaisista rakennuksista.

Olen tehnyt useita laajoja näyttelyitä pohjoisten kansojen kulttuuriperinnöstä Kulttuurien museoon 2001-2012. Suomen Kulttuurirahaston tuella olen vetänyt kenttätyöprojektia marien parissa ja kierto- sekä verkkonäyttelyhankkeita Venäjän suomalais-ugrilaisten museoiden kanssa. Olen M.A. Castrénin seuran puheenjohtaja ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran johtokunnan jäsen.


Maarit Knuuttila
FT, dosentti

Olen väitellyt tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Käsittelin väitöskirjassani kansanomaista keittämisen taitoa. Mainion taustan ruokatutkimukselle loi aiempi ammatillinen taustani: olen sekä keittiömestari että ruoanvalmistuksen opettaja. Ruokakulttuuri on edelleenkin pääasiallinen tutkimuskohteeni. Aiheitani ovat keittokirjat, alueellisten keittiöiden rakentuminen sekä suomalaisen keittiön rakentumisprosessi.

Olen viettänyt suuren osan aikuiselämästäni ulkomailla; Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Sen lisäksi olen asunut lähes viisi vuotta Kiinassa. Suomalaisen ruokakulttuurin ohella myös kiinalainen keittiö ja sen ominaispiirteet ovat tieteellisen kiinnostukseni kohteena.

Jyväskylän yliopisto
Historian ja etnologian laitos

maaknuu@gmail.com


Sanna-Kaisa Spoof

FT, dosentti

Bo Lönnqvist
FT, Jyväskylän yliopiston etnologian prof. emeritus

Leena Sammallahti
FT, dosentti


TUTKIJAT, TUNTIOPETTAJAT

Harri Nyman
FT, tutkija

Valmistuin kansatieteen oppiaineesta vuonna 2000. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin kotiteollisuutena harjoitettua vaskenvalua ja sen tuloksena syntyneitä esineitä, kuten kelloja ja kulkusia. Yliopistolla olen työskennellyt vuodesta 2001 lähtien. Mielenkiintoisista tutkimus- ja opetustehtävistä voisin mainita vaikkapa "Luminen lapsuus" -hankkeen, jonka aikana olemme perehtyneet maamme talviseen leikkiperinteeseen. Kesällä 2003 aloitin päätoimisena apurahatutkijana ja teen parhaillaan väitöskirjaa työotsikolla ”Merenkulkua turvaamassa – elämää luotsi- ja majakkasaarilla”. Tutkimustyön ohella toimin myös kansatieteen tuntiopettajana.

Aiemmin olen työskennellyt useissa museoissa ja museoalan laitoksissa. Erilaisten kenttätöiden lisäksi olen osallistunut näyttelyiden suunnitteluun ja hallinnollisiin tehtäviin. Esimerkiksi vuosina 1998 - 2000 toimin Museoviraston tutkijana merenkulun rakennusperinnön kartoitushankkeessa. Työkenttääni kuuluivat Suomen rannikko- ja merialueen historialliset merimerkit, majakat ja luotsiasemat.

Kansatieteessä minua kiehtoo tutkimuskentän laaja-alaisuus ja tieteen tekemisen aidosti humanistinen ote. Tavoitteenamme on tarkastella inhimillistä todellisuutta ja kertoa ympäristöömme ja toimintaamme liittyvistä merkityksistä ja menneisyyksistä. Omia suosikkiteemojani ovat muun muassa arjen "eksotiikka", sekä kotoisen kansankulttuurin rikkaus.

Väitöskirja 2011 Uloimmalla rannalla. Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan. Kansatieteellinen arkisto 54.


FM Jukka Relas